Pyhärannan valtuusto piti verot äänestyksen jälkeen ennallaan

0
Pyhärannan valtuusto kokoontuu kevätkaudella kolme kertaa. Kuva: Hanna Hyttinen

Pyhärannan valtuusto päätti äänestyksen jälkeen pitää tuloveroprosentin ennallaan eli 21,75 prosentissa.

Valtuutettu Pauli Laivo (kesk) esitti verojen alentamista 0,25 prosentilla ja perusteli ehdotustaan sillä, että se antaisi positiivisen signaalin eikä verojen alentamisella olisi isoa vaikutusta kunnan talouteen.

– Se olisi todella hyvä signaali. Nykypäivänä ei näy lehdistössä tai missään muuallakaan sellaista, että veroprosenttia laskettaisiin. Se jää ihmisten mieliin, Laivo perusteli.

Heidi Arvonen (kesk) kannatti Laivon esitystä. Hänkin huomautti, että kustannusvaikutukset olisivat pienet ja kunnalla olisi mahdollisuus tarpeen tullen korottaa veroa, jos päätös osoittautuisi vääräksi.

– Ja kuten naapurikaupungissamme (Laitilassa) pari vuotta sitten todettiin, tällainen veronkevennys aiheuttaa kuntaan positiivista pöhinää, Arvonen kertoi.

Valtuutettu Mervi Puonti (kok) huomautti, ettei verojen alentaminen ole tässä tilanteessa järkevää. Kun hallituksen luotsaama sote-uudistus tulee, kunnalta viedään sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu pois. Tämä tekee ison loven myös kunnan verotuloihin.

– On tyhmyyttä tässä vaiheessa laskea veroprosenttia, koska sen jälkeen emme saa enää nostettua sitä, Puonti lisäsi.

Valtuusto äänesti ja äänin 11–5 valtuusto piti veroprosentin ennallaan. Keskustan valtuustoryhmä jätti asiasta erivän mielipiteen. Kiinteistöverot pidettiin yksimielisesti ennallaan.

Kokouksen alkupuolta varjostivat edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastamiseen liittyvät epäselvyydet. Laivo esitti, että asia palautetaan takaisin valmisteluun. Arvonen kannatti Laivon esitystä.

Tämän jälkeen valtuustossa keskusteltiin siitä, tulisiko keskustelu tämän jälkeen rajata koskemaan ainoastaan valmisteluun palauttamista vai voidaanko valtuustossa äänestää Laivon esityksen ja pohjaehdotuksen välillä.

– Jos te nyt äänestätte näistä kahdesta vaihtoehdosta, minä en osallistu siihen päätöksentekoon vaan jäävään itseni, Laivo sanoi ja poistui kokouksesta.

Valtuuston puheenjohtaja Sari Aaltonen (sd) ilmoitti, että valtuusto pitää viiden minuutin tauon. Tauon jälkeen valtuusto päätti yksimielisesti palauttaa asian valmisteluun.

Kun valtuusto siirtyi käsittelemään 6.10. pidettyä kokousta, Laivo jääväsi itsensä uudelleen päätöksenteosta. Myös muut keskustan valtuustoryhmän jäsenet, Heidi Arvonen ja Helka Huttela , jääväsivät itsensä ja poistuivat kokouksesta. Koska Huttela oli kokouksen alussa valittu pöytäkirjantarkastajaksi, tälle pykälälle tuli valita uusi pöytäkirjantarkastaja. Aakkosjärjestyksessä seuraavana oli Jukka Joensuu (kok).

Uuden pöytäkirjantarkastajan nimeämisen jälkeen valtuusto totesi, ettei 6.10. kokoontunut valtuuston kokous ollut päätösvaltainen ja tarkasti kokouksen läsnäololistan.

Kokouksen päätteeksi valtuusto myönsi varhaiskasvatuksen osa-alueelle 70 000 euron lisämäärärahan, jonka tarvetta perusteltiin muun muassa kolmen uuden henkilön palkkaamisella.

Heidi Arvonen (kesk) halusi tietää, johtuuko henkilöstön määrän lisääminen lapsimäärän kasvusta.

– Hoidossa olevien lasten määrä ei ole nyt koronan aikana lisääntynyt, Hiitiö vastasi.

Talous- ja hallintojohtaja Rauno Maaninka lisäsi, että henkilöstön lisäyksen taustalla on muun muassa sairauspoissaolojen kasvu ja sitä kautta lisääntynyt sijaisten tarve.

Pöytäkirjan tarkistamisesta syntyi melkoinen soppa

Valtuuston kokouksen (5.10.) pöytäkirjan tarkastamisesta syntyi hämmentävä soppa, joka alkoi jo kyseisessä kokouksessa. Valtuusto päätti tuolloin äänestyksen jälkeen, että pöytäkirja tarkastetaan koko valtuuston toimesta eikä pöytäkirjantarkastajia aseteta, kuten tavallisesti. Koska kokouksessa jätettiin eriäviä mielipiteitä, pöytäkirjaa ei voitu tarkastaa heti kokouksen jälkeen, kuten hallintosääntö ensisijaisesti ohjeistaa.

Pöytäkirjan tarkastamista varten järjestettiin valtuuston kokous seuraavana päivänä eli 6.10. Edellisenä päivänä pidetyn kokouksen pöytäkirja tarkastettiin kyseisessä kokouksessa, mutta jälkikäteen todettiin, että kokous oli virheellisesti todettu päätösvaltaiseksi. Laki edellyttää, että kokouksessa on paikalla kaksi kolmasosaa valtuustosta ja tiistain kokouksessa paikalla oli vain 11 valtuutettua. Ollakseen päätösvaltainen Pyhärannan valtuustossa tulee olla paikalla 13 valtuutettua.

Valtuuston 5.10. pidetyn kokouksen pöytäkirjaa ei ole tarkastettu vieläkään, koska valtuusto päätti maanantaina yksimielisesti palauttaa asian takaisin valmisteluun.

Viime maanantaina kokoontuneessa valtuuston kokouksessa palattiin kahden pöytäkirjantarkastajan käytäntöön.