Järkytyin lukiessani vastauksia. Osa äideistä hyökkäsi aloittajan kimppuun. En todellakaan veisi… Nyt pitää ajatella muitakin eikä viedä räkäistä lasta muita tartuttamaan… Kannattaisi miettiä ennen kuin hankkii lapsia, että jaksaako niiden kanssa olla kotona, kun ne sairastavat…. Muut joutuvat kärsimään vain siksi, että joku ei viihdy lastensa kanssa kotona ja on laiska…
Samaan aikaan halusin lyödä puhelimen kiinni, unohtaa koko keskustelun ja sanoa keskustelijoille suorat sanat. Ensinnäkin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ohjeistaa, että negatiivisen testituloksen jälkeen hoitoon voi palata, jos oireet ovat vähenemässä eli kyseinen äiti ei suinkaan suunnitellut epidemian kiihdyttämistä vaan toimi tismalleen niin kuin viranomaiset ohjeistavat.
Uskoakseni THL:n ohje perustuu siihen, että flunssan loppupuolella tartuttaminen on enää vähäistä. Yskä ja lievä nuha voivat jatkua viikkoja varsinaisen infektion jälkeen. Oireettoman päivän odottaminen voi johtaa siihen, että sadattuhannet vanhemmat ovat palkatta kotona pahimmillaan useamman viikon kerrallaan. Lapset sairastavat keskimäärin 6–10 kertaa vuodessa, joten palkattomien päivien määrä ei jää vähäiseksi.
Ensisijaisesti tilanne on tietysti taloudellisesti kestämätön vanhemmalle, joka hoitaa palkatta lastaan kotona. Se aiheuttaa myös hankaluuksia työnantajalle, jonka työntekijät odottavat kotona nenäliinat tanassa sitä oireetonta päivää. Viime kädessä se on kuitenkin iso taloudellinen rasite myös yhteiskunnalle, kun saamattomien palkkojen myötä verotulot jäävät saamatta. Kyse on siis pienimmän haitan valitsemisesta. Flunssa sitä paitsi tarttuu jo ennen ensimmäisiä oireita, joten viimeisen oireen odottaminen kotona ei myöskään poista flunssia kokonaan.
Sosiaalisen median keskustelukulttuurissa on jotain vikaa. Ihmiset hyökkäävät, kun heiltä pyydetään apua. Samaan törmää lähes jokaisessa Facebook-ryhmässä, ja hyvän ryhmän erottaakin vasta siitä, miten ylläpito ylilyönteihin suhtautuu. Yllä mainitussa tapauksessa ylläpito reagoi nopeasti ja napakasti, mutta asiallisesti.
Miten sitten pitää toimia, jos toisen vastaus tai kysymys saa oman verenpaineen nousemaan? Itsekin jouduin hillitsemään itseni, etten olisi kommentoinut ylläoleviin kommentteihin ajattelemattomasti. Vedin syvään henkeä ja odotin. Kun en enää leimunnut kiukkua, pystyin vastaamaan asiallisesti.
Asiallisen vastauksen muotoilemiseen auttaa myös se, kun kuvittelee olevansa kyseisen ihmisen kanssa vastakkain. Mitä vastaisit kysymykseen tai toisen mielipiteeseen silloin?
Kirjoittaja on Laitilan Sanomien toimittaja, joka ei kaipaa maailmaan enää yhtään enempää vastakkainasettelua.