Tapa koristella koti jouluna kuusella levisi Saksasta Suomeen säätyläisten mukana 1800-luvulla.
– Kuusen alkukotina pidetään nykyisin Ranskan Alcasessa sijaitsevaa Strasbourgin kaupunkia. Aluksi kuusi kuului yhteisölliseen joulunviettoon ja kuuset koristivatkin etupäässä julkisia tiloja kuten esimerkiksi kiltarakennuksia, kertoo museoamanuenssi Jonna Junkkila Uudenkaupungin museosta.
Suomessa kuuset ilmestyivät ensin pappiloiden ja kartanoiden saleihin.
Kansakoulujen kuusijuhlien innoittamana kuusesta tuli vähitellen myös tavallisiin koteihin yleinen joulukoriste 1900-luvun alkuvuosina.
– Joulukuusi heijasteli perheen sosiaalista asemaa, Junkkila toteaa.
Siinä missä isojen talojen komea kuusi seisoi salin keskellä ulottuen kattoon saakka, ahtaassa pirtissä joulukuusen virkaa toimitti pieni pöytäkuusi tai jakkaraan kiinnitetty kuusennäre.
Koristeina käytettiin alkuun omenoita, piparkakkuja ja paperiketjuja. Perinteisiä koristeita olivat myös olkikoristeet ja lippunauhat sekä enkelikuvin koristellut, hapsullisiin papereihin kiedotut kivikovat karamellit, joita säilytettiin vuodesta toiseen.’
– Tai sitten karamellit hävisivät, sillä ajan tapana oli antaa lasten jouluiltana ryöstää kuusi ja syödä koristeet, Junkkila naurahtaa.
Kynttilät olivat alkujaan ylellisyystavaraa. Suomessa vain varakkaat pystyivät 1800-luvulla ostamaan teollisesti tuotettuja kynttilöitä.
– Ensimmäiset kynttilät sidottiin joulukuusen oksanhaaraan narulla tai langalla ja alustana käytettiin esimerkiksi tulitikkurasioita, perunoita tai päreitä.
Kynttilänpidikkeitä sai ostaa isoista kaupungeista jo 1860-luvulta lähtien. Kynttilöitä kuitenkin poltettiin Junkkilan mukaan vain vähän kerrallaan säästösyistä ja paloturvallisuuden takia.
– Ensimmäiset sähkövalot tulivat tulivat kuusiin 1910–20-luvuilla, mutta niiden käyttö yleistyi vasta 1950-luvulta lähtien, Junkkila kertoo.
Uudenkaupungin torin kuusessa valot tuikkivat ensimmäisen kerran vuonna 1910.
Kun kuusi on tuotu sisään, sahataan sen tyvestä pieni kiekko
Joulupuuseura ry:n hoito-ohjeen mukaan kuusta säilytetään ennen sisälle tuomista tuulelta suojattuna ulkotiloissa. Jos kuusi on jäässä, se on sulatettava hitaasti 1–2 vuorokauden ajan viileässä tilassa, tyvi koko ajan vesiämpärissä.
Kun kuusi on tuotu sisään, tyvestä sahataan muutaman sentin kiekko, jotta puu imee vettä paremmin. Kuorta ei pidä vuolla pois tyvestä, sillä se kuivattaa puuta. Eli kuusen tulee sopia jalkaan ilman ohentamista.
Kun kuusi on asetettu jalkaan, sitä on muistettava juottaa riittävästi. Veden kulutus on suurinta ensimmäisen vuorokauden aikana.
Kuusi asetetaan mahdollisimman etäälle lämpöpattereista, takoista ja muista lämmönlähteistä.
Joulukuusi saadaan pyhien jälkeen kuljetettua siististi ulos, kun oksat ja runko katkotaan sopiviin osiin ja laitetaan suoraan jätesäkkiin.
Taajamissa järjestetään poisheitettyjen joulukuusten keräys ja kierrätys energia- tai maanparannuskäyttöön.
