Metsänhoitoyhdistysten vaalit käytiin marraskuussa kokeiluna niin, että jäsenien oli mahdollista äänestää perinteisen postiäänestyksen lisäksi sähköisesti. Metsänhoitoyhdistys Lounametsän valtuuston vaaleissa postiääniä oli vielä selvästi enemmän, mutta sähköinen äänestäminen koettiin helpoksi.
– Äänestysprosentiksi muodostui hyvä 38,9 prosenttia, Lounametsän johtaja Hannu Justen kertoo.
Valtuutettuja valittiin 38, joista kahdeksan on uusia. Vaalien ääniharaviksi nousi Esko Kiviranta Sauvosta yli sadalla äänellä. Seuraavat sijat menivät Anna Setälälle Laitilaan ja Ari Mäkitalolle Eurajoelle. Valtuutettuja tuli valituksi yhdistyksen kaikkien tiimien alueilta melko tasaisesti.
Vanha valtuusto piti viimeisen kokouksensa 2. joulukuuta hybridimallilla eli oli mahdollista saapua paikalle Raision Hintsaan tai osallistua etänä. Suurin osa valtuutetuista osallistui kokoukseen etänä.
Valtuusto valitsi hallituksen, jonka jäsenmääräksi päätettiin kahdeksan. Lounametsässä on ollut lähes koko ajan kahden viimeisen fuusion takia tuplavaltuusto eli molempien yhteen liittyvien yhdistysten valtuustot. Vuoden 2014 alussa yhdistyivät Lounametsä ja Länsimetsä ja vuoden 2017 alussa Kalannin–Uudenkaupungin metsänhoitoyhdistys liittyi Lounametsään.
– Metsänhoitoyhdistysten tulevaisuutta ajatellen tehtiin merkittävä päätös hyväksymällä sääntömuutos, minkä avulla jäsenien metsäedunvalvontaa pyritään vahvistamaan.
Edunvalvontaa tapahtuu yksittäisistä kunnista aina Euroopan ja maailman laajuiselle tasolle asti. Metsänhoitoyhdistykset tarvitsevat laajemmassa edunvalvonnassa yhteistä organisaatiota, minkä metsänhoitoyhdistykset ja MTK muodostavat.
Jäsenille asia tulee näkymään jäsenlaskun jakautumisesta Mhy:n jäsenmaksuun ja erilliseen edunvalvontamaksuun sekä laajenevissa jäseneduissa ja tietysti edunvalvonnassa itsessään.
– Ylipäätään metsien käytön sallittavuutta on kyseenalaistettu varsin heikoin perustein. Suomi on tunnettu metsien hoidon mallimaana, mitä kuvaa erityisesti kotoiset tahot pyrkivät murentamaan.
Justenin mukaan esimerkiksi muualla maailmassa puuntaimien istutusta suitsutetaan ekotekona, mutta Suomessa istutusta uudistamistapana yritetään kokonaan kieltää.
Metsänomistajien luontoarvostukset ovat korkealla.
– Metsien lukuisien käyttötarkoituksien ja hyväksikäytön ratkaisuja ei kuitenkaan saisi tehdä yksinkertaistettujen ja asenteellisten aatteiden pohjalta. Ei myöskään vajain tiedoin ja oikeaa tietoa pyrimmekin jakamaan jatkossa voimallisemmin.
Hannu Justenin mukaan monimuotoisuus, hiilensidonta, vähät ravinnepäästöt, metsien terveys, maisema-arvot sekä taloudellinen ja sosiaalinen merkitys on kaikki huomioitava mahdollisimman oikeassa suhteessa.
– Museo ei suomalainen metsä ole eikä ikinä tule olemaan, sillä se on muuttuva ympäristö kaikissa olosuhteissa.