Seurakunnan lähivuosien taloustilanne herätti huolta Laitilan kirkkovaltuustossa. Ensi vuoden talousarvio on piirun verran plussan puolella, mutta lähitulevaisuudessa on huolenaiheita.
SEurakuntien jäsenmäärissä on valtakunnallisesti ollut laskua. Tämä vaikuttaa kirkollisveron kautta seurakuntien talouteen.
– Uskonnollinen murros on hyvin vahva. Se on nopeampi kuin mitä olemme kuvitelleet tähän asti, kirkkoherra Petri Laitinen kertoi.
Laitisen mukaan tämä näkyy esimerkiksi siinä, että yli 70-vuotiaista naisista uskonnolliseksi itsensä kokee yli 80 prosenttia, kun taas 20–30-vuotiaista naisista näin koki vain 20 prosenttia.
– Meidän täytyy pitää mielessä, että alle 40-vuotiaat ovat erilaisia kuin aiemmat ikäluokat suhteessaan kristinuskoon. Lähestymisen pitää olla erityyppistä.
Talouspäällikkö Merja Jusi kertoi, että talousarvio jouduttiin tänä vuonna tekemään nopeammalla aikataululla kuin tavallisesti. Yleensä talousarvion valmistelu aloitetaan jo keväällä, mutta kirkkohallitus suositti seurakuntia aloittamaan talousarvioiden laadinnan vasta syksyllä koronavirusepidemian vuoksi.
Jusin mukaan tämä on vaikuttanut siihen, että suunnitelmavuosien taloussuunnitteluun ei jäänyt aikaa. Se, ettei suunnitelmavuosia voitu suunnitella tarkemmin, aiheutti toisissa valtuutetuissa huolta.
– Ymmärrän hyvin, että olemme nyt lyömässä ensi vuotta lukkoon, mutta mielestäni täytyy olla silmää jatkoonkin, valtuutettu Katri Jalonen huomautti.
Hän kertoi olevansa huolissaan lähitulevaisuudesta ja lisäsi, ettei kiinteistöjä ole ehtymättömästi myytävänä. Jalonen viittaa seurakunnan aikeisiin myydä Tuulensuuntupa ja Pappila. Hän kantoi huolta myös uusien seurakuntatilojen korkeasta vuokrasta.
Seurakunnan talousarviosta käy ilmi, että Keulalta vuokrattuihin tiloihin on varattu vuositasolla noin 110 000 euroa eli noin 9 200 euroa kuukautta kohden.
– Se on mielestäni todella iso, mutta toivotaan tietysti parasta.
Valtuutettu Seppo Lehtola huomautti, että vuosien 2022 ja 2023 taloutta on tässä vaiheessa vaikea arvioida.
Valtuutettu Jussi Kauranen sanoi, että kiinteistöjen myynnistä koituu paitsi myyntituloa myös säästöjä kiinteistöihin liittyvistä kuluista.
– Mutta valtuutettu Jalosen huomiot ovat hyviä. Miten toimintaa suunnitellaan niin, ettei tarvitsisi henkilöstöä vähentää. Tuleva vuosi vaatii tarkkaa taloudenpitoa, Kauranen sanoi.
Valtuuston puheenjohtaja Marjo Uusi-Kinnala kertoi valtuutetuille, että seurakunnassa työskennelleen määräaikaisen ja osa-aikaisen toimistosihteerin palkkakulut jäävät pois alueelliseen keskusrekisteriin liittymiseen myötä.
Uusi-Kinnala huomautti, ettei budjettia pyritä saamaan positiiviseksi pelkästään kiinteistöjä myymällä.
– Emme tiedä, miten paljon korona vaikuttaa seurakunnan toimintaan ensi vuonna. Emme tiedä myöskään, mitä tapahtuu lapsi-, perhe- ja kasvatustyössä.Tuleeko siellä mahdollisesti tarvetta työntekijämuutoksiin. Näitä seurataan tiivisti, Uusi-Kinnala sanoi.
Valtuutettu Santeri Laaksosen mielestä seurakunnan taloudessa tulee nyt katsoa kertaluonteisten tulojen, kuten kiinteistöjen myynnin tai metsätuottojen, sijasta toimintaa.
– Metsästä saadaan vasta 10–20 vuoden päästä isompia tuloja. Miten sinne asti pärjätään? Meillä täytyy olla hyviä visioita ja luovuutta siitä, miten toimia ihmisten parissa ja päästä entistä paremmin ihmisten pariin, jotta pieniä tuloja ei menetetä. Niiden merkitys tulee tulevaisuudessa korostumaan. Lasten syntyvyys on vähentynyt, mutta uskon kuitenkin, että nuoretkin arvostavat seurakunnan palveluita. Meidän täytyy vain hyvin markkinoida itseämme ja sitä hyvää toimintaa, jota meillä on.
Valtuustolle esitetyssä talousarviossa investoinneille oli varattu noin 480 000 euroa. Monet valtuutetut pitivät tätä liian suurena.
– Investointiesitys on mielestäni erittäin hurja. Neuvostossakin kysyin, olemmeko valmiita sitoutumaan tällaiseen määrään. Tämä on kokonaisbudjetista, joka on lähemmäs 2 miljoonaa, jo 25 prosenttia. Miten nämä investoinnit on tarkoitus rahoittaa, valtuutettu Kauranen kysyi.
Talouspäällikkö Jusi kertoi, että Lehtoniemen investointeihin on tarkoitus käyttää kirkkopalveluiden hankerahoituksen asiantuntijapalvelua.
– Tarkoitus on saada niihin hankerahoitusta.
Kirkon ja kappelin kunnostukseen puolestaan on tarkoitus hakea kirkkohallitukselta avustusta. Kirkon ja kappelin korjaustöiden suunnitelmissa ei ole vielä tarkkaa arviota kustannuksista.
Jusin mukaan investointiosaan merkityt kustannukset eivät pidä sisällään mahdollisia avustuksia. Hän lisäsi myös, että listalla on välttämättömiä investointeja, jotka on pakko tehdä ja joita on lykätty peräti kymmeniä vuosia.
– Mitkä ovat välttämättömiä, Kauranen kysyi.
– Listalla ei ole turhia investointeja esitetty, Jusi vastasi.
Valtuutettu Hannu Sarajuuri sanoi, että esimerkiksi aurinkoenergiaan siirtyminen oli pistänyt hänenkin silmäänsä.
– Investointisuunnitelma ei tarkoita sitä, että päätetään, että näin tehdään, Sarajuuri sanoi ja arveli, että kirkkovaltuusto joutuu miettimään investointeja uudelleen.
Kirkkoherra Laitinen huomautti, että vaikkei kirkkoa ja kappelia tarvitse ”huomenna” korjata, ei esimerkiksi kappelia ole koskaan remontoitu. Laitinen nosti esiin myös kirkon sähköpääkeskuksen, joka tarvitsisi kunnostusta. Myös kirkon äänentoisto ja valaistus ovat hänen mukaansa huonolla tolalla.
– Ne täytyy saada jollain aikavälillä kuntoon.
Valtuutettu Hanne Nieminen kysyi, ollaanko seurakuntatalon tontista luopumassa. Puheenjohtaja Uusi-Kinnala vastasi, ettei tonttia ole laitettu myyntiin.
Valtuutettu Hanna Lahtonen huomautti, että jos valtuusto hyväksyy investointilistan, niin se päättää, että kyseiset investoinnit toteutetaan.
– Sitoudumme siihen, että nämä rahat niihin käytetään. Toteutuvatko summat eurolleen niin kuin on päätetty, se on eri asia.
Kauranen esitti, että listalta jätetään pois Lehtoniemen leirikeskuksen siirtyminen aurinkoenergiaan ja Lehtoniemeen ehdotettu energiatehokkuutta parantava järjetelmä sekä puretun seurakuntatalon tontin maisemointi.
– Kirkkovaltuutettuna nukkuisin yöni hiukan paremmin, mikäli nämä poistettaisiin.
Varavaltuutettu Kyösti Kuronen kannatti Kaurasen esitystä. Keskustelun jälkeen kirkkovaltuusto päätti äänestää jokaisesta investoinnista erikseen.
Äänestyksen jälkeen listalta putosivat Lehtoniemen leirikeskuksen siirtyminen aurinkoenergiaan, energiatehokkuutta parantava järjestelmä sekä leirikeskuksen autokatos. Näiden investointien pudottaminen pienensi investointeihin käytettävää summaa noin 145 000 eurolla. Näin ollen Laitilan seurakunta investoi ensi vuonna 340 000 eurolla.
Kauranen esitti ponnen, että ennen jokaista nyt hyväksyttyä investointia kirkkoneuvostolle tuodaan rahoitussuunnitelma. Lahtonen puolestaan pyysi, että jatkossa myös investointiosa tehtäisiin talousarviovuoden lisäksi suunnitelmavuosille.
Talouspäällikkö Jusi vastasi, että aikaisempina vuosina talousarvion investontiosassa ovat olleet mukana myös suunnitelmavuodet, mutta tämän vuoden tavallista tiukemman aikataulun vuoksi niitä ei tänä vuonna ehditty tehdä.
Kirkkovaltuusto hyväksyi yksimielisesti ensi vuoden talousarvion investointiosaan esittämillään muutoksilla.
Laitilan seurakunta investoi ensi vuonna…
Mikaelin kirkon
kunnostukseen 60 000 euroa
Laessaaren kappelin
kunnostukseen 60 000
Lehtoniemen
leirikeskuksen viemäröintiin 60 000 euroa
Kirkkokodin lämmön-
vaihtimeen 10 000 euroa
Lasten ulkoleikkipaikkaan 120 000 euroa
Puretun seurakuntatalon tontin maisemointiin
15 000 euroa
Uusien seurakuntatilojen kalustukseen 15 000 euroa
Yhteensä 340 000 euroa