Mäntysuopa ei vakuuttanut
Uuni: Kaksi vuotta vanha kiertoilmauuni. Käytössä 2–4 kertaa viikossa.
Niksi: Tahroihin sivellään mäntysuopaliuosta. Uuni kuumennetaan 50-asteiseksi. Kun uuni on vähän jäähtynyt, tahrat poistetaan pehmeällä harjalla ja lopuksi sieniliinalla.
Kokemukset: Ei ihmeempää vaikutusta. Mäntysuovan huuhteleminen on aika työlästä ja voi olla, että joulukinkkuun tarttuu tänä vuonna tuulahdus mattolaiturilta.
Uuni on muutenkin hankala puhdistettava ja se tuntuu imevän likaa itseensä. Kaikki ruoka pitäisi kypsentää kannen alla tai paistopussissa – rimpsuluiden paistaminen oli kohtalokas erehdys, jonka jälkiä ei saa millään pois, ei siis edes mäntysuovalla.
Pirkko Varjo
Ruokasoodaa, vettä ja suolaa
Uuni: Yli 10 vuotta vanha uuni, jossa oli runsaasti tahroja pohjalla. Käytössä 2–4 kertaa viikossa.
Niksi: Sekoitetaan kaksi ruokalusikallista ruokasoodaa, kaksi ruokalusikallista suolaa ja kaksi ruokalusikallista kuumaa vettä tahnaksi. Levitetään tahna uuniin. Käytin levittämiseen vanhaa tiskiharjan päätä. Seoksen annetaan vaikuttaa puolesta tunnista tuntiin. Pyyhitään mikrokuituliinalla.
Kokemukset: Seos oli helppo ja nopea tehdä. Levitettäessä seos kokkaroitui likaan tarttuessaan. Annoin seoksen vaikuttaa tupla-ajan, ja vähän ylikin. Pois pyyhittäessä rätti tuli lähes mustaksi eli puhdistus tehosi. Kaikkein pinttyneimmät liat kuitenkin jäivät uunin pohjalle.
Uunin lasin pyyhkäisin myös rätillä, mutta lasi jäi sameaksi. Pesin lopuksi uunin lasit, kaikki neljä, astianpesuaineella.
Puhdistuskeino tuntui toimivalta – varsinkin jos uunin muistaa puhdistaa säännöllisesti, eivätkä liat pääse pinttymään.
Iida Kauppi
Ruokasoodaa ja sitruunaa
Uuni: Kymmenen vuotta vanha uuni, joka oli testihetkellä harmittavan puhdas. Käytössä 2–4 kertaa viikossa.
Niksi: Sekoitetaan ruokasoodaa ja sitruunamehua. Syntynyt vaahto levitetään uuniin ja annetaan vaikuttaa puolesta tunnista tuntiin. Lopuksi uuni pyyhitään märällä rätillä.
Kokemukset: Seos kuohahti komeasti sekoitusvaiheessa ja vaahto oli helppo levittää. Koska vaikutusaika venähti lapsiperheen kiireessä vähän pidemmäksi, ruokasooda oli ehtinyt vähän kuivahtaa. Se lähti kuitenkin helposti, kun sitä pyyhki kunnolla märällä rätillä.
Koska rätti oli niin märkä, käytin lopuksi pyyhettä kuivaamiseen. Vaikka lopputulos näytti puhtaalta, pyyhkeeseen jäi tahra. Sanoisin, että tämä niksi on kokeilemisen arvoinen ja helppo toteuttaa.
Tämä niksi sopii erityisesti säännölliseen käyttöön, mutta jos uuni pitää saada jouluherkkuja varten puhtaaksi varaisin aikaa myös muiden konstien kokeilemiseen.
Hanna Hyttinen
Sokeripala
Uuni: Pari vuotta vanha kiertoilmauuni, joka selvästi puhdistuksen tarpeessa. Käytössä 2–4 kertaa viikossa.
Niksi: Kostuta sokeripala veteen ja hankaa sillä uuni, uunipellit, ritilät ja kaikki teräsosat “hohtavan kirkkaiksi”. Lopuksi pyyhitään kostealla siivousliinalla.
Kokemukset: Ei toimi. Sokeripalalla uunin, uunipeltien ja ritilöiden hankaaminen hohtavan kirkkaiksi veisi ikuisuuden. Toisaalta vika voi olla myös uunin käyttäjissä: uunia kun olisi hyvä puhdistaa perusteellisemmin aina, kun se sitä vaatii ja pyyhkäistä puhtaaksi joka käytön jälkeen.
Solina Saarikoski
Oi, jos oisit kultaseni, soker´palanen…
Solina Saarikoski
Olavi Virta hempeili samettisella äänellään laulussa Sokeripalanen, että olisipa hänen armaansa soker´palanen – jos kohta sitten kauhuissaan tajusikin, että tuolloinhan mielitietty voisi suudelmista sulaa. Hieman sama pelko oli itsellänikin, kun aloin puhdistaa uunia sokeripalalla: jos sen kastaa ohjeen mukaisesti veteen, niin eikö se murene käsiin? No, kyllä mureni.
Valitsin sokeripalan puhdistusvälineeksi siksi, että tarjolla olleista vaihtoehdoista epäilin ennakkoon juuri sen puhdistusvoimaa kaikkein eniten. Halusin yllättyä ja olla väärässä. En ollut.
Aloitin homman innokkaasti, mutta kieltämättä hieman ärtyneesti. Uunin pesu ei ole itselleni ihan mieluisinta hommaa, mikä näkyy uunistammekin. Uunin pohjalle oli roiskunut vuuan yli kuohuneen makaronilaatikon rippeitä sekä jotain mustuneita irtopalasia, ehkä lasten paistamista ranskalaisista?
Siivousfiilistä ei kohentanut sekään, että pian uunin puhdistuksen aloitettuani ympärilläni alkoi hyöriä nälkäistä porukkaa. “Kun tää pitäisi saada uniin”, kuulin takaani äänen sanovan. Jaaha, eilinen broilerkiusauksen loppu ei sitten enää maistunutkaan, vaan uutta ruokaa oli tekeillä.
Päästyäni jatkamaan uunin jynssäämistä, en oikein saanut hommasta otetta. Jos sokeripalan kastoi, se mureni ja jos se oli kuiva, sen hankaaminen uunin pintaa vastan tuntui epämiellyttävältä. Muutenkin sokeripala siivousvälineenä on aika epäkäytännöllinen pienuutensa vuoksi. Pienen sokeripalan puristaminen pinsettiotteella alkaa myös kihelmöidä epämiellyttävästi etusormen ja peukalon nivelissä.
Uunin pohjan sokeripalalla puhdistaa kyllä melko tehokkaasti. Mutta hetken rivakasti sivuseiniä sokeripalalla hangattuani ja sormiini musertuvaa sokeripalaa puristettuani totesin homman olevan yksinkertaisesti perin turhauttavaa. Uuninpudistus sokeripalalla jäi kesken ja jatkuu tehokkaammin menetelmin.
Ihmisiä selvästi askarruttavat hyvät uuninpuhdistusmenetelmät, sillä niin paljon niksejä on jaossa. Itseäni on askarruttanut useasti sekin, miksi uunin luukku aukeaa niin epäkäytännöllisesti eteen. Miksei se aukea sivulle tai ylös? Miten paljon helpompaa uuninpuhdistus olisikaan, jos ei tarvitsisi kurotella luukun yli.
