Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajan Eero Kuisman haastattelu on osa Laitilan Sanomien vaalisarjaa, jossa haastatellaan Laitilan ja Pyhärannan valtuustoryhmien puheenjohtajat.
Eero Kuisman kahdeksas nelivuotiskausi valtuutettuna on loppusuoralla.
– Tässä on menossa 32. vuosi yhteisten asioiden hoitamista. Hyvin olen siis ehtinyt lähtötelineistä irrottautua, keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja kuvailee urheilutermein tunnelmiaan vaalikevään lähestyessä.
Koronavuodesta muodostui Laitilalle positiivinen talouden näkökulmasta, mikä on vahvasti valtion koronatukien ansiota. Onko Laitilassa paineita nykyisen veroprosentin (20,75 ) korottamiseen?
– Ei ainakaan vielä ensi syksynä. Jatko riippuu siitä, millaiseksi koronan jälkeinen arki muodostuu, hän sanoo.
Veropolitiikkaa on hänen mukaansa tehty Laitilassa asiallisesti. Hän muistuttaa, että kiinteistöverot ovat jopa naapurikuntia alhaisemmat.
Nykyisen valtuuston sinetöimä veroale vuonna 2017 ei ollut hänen mielestään vikatikki, vaikka talous sen jälkeen heikkenikin. 300 000 euron menetys verotuloissa ei heijastu hänen mukaansa nykytilanteeseen.
– Se oli hieno ele kuntalaisia ja yrityksiä kohtaan silloisessa taloustilanteessa, ja tuki Laitila-brändiä.
Täpärästi yhden äänen enemmistöllä tehty veroale jäi vuoden mittaiseksi.
Talouden tasapainottamisohjelma sen sijaan ei saa Kuismalta kiitosta. Siihen kirjatut säästöt eivät ole todellisia.
Hän tunnustaa olleensa itsekin mukana työryhmässä.
– Pohjaesitystä oli pitänyt valmistella paremmin. Kyllä siinä realismi taisi unohtua.
Kuisman mukaan luottamushenkilöt nojautuivat säästötalkoissa liiaksi viranhaltijoihin eli käytännössä silloiseen kaupunginjohtaja Johanna Luukkoseen.
– Talous ei ollut hänen paras lajinsa kaupunginjohtajana, Kuisma tilittää.
Luukkonen ja nykyiset valtuutetut aloittivat tehtävissään kesällä 2017. Kaupunginjohtajan polkaisema laaja vanhuspalvelujen yksityistämishanke raukesi, kun se ei saanut taakseen päättäjien riittävää kannatusta.
Keskustan tavoitteena tulevalla valtuustokaudella on oman terveysaseman säilyminen ja ikäihmisten palvelujen kehittäminen kaupungin omana toimintana.
– Turhan paljon on kurkotettu yksityisten ja monikansallisten yritysten suuntaan. Meiltä löytyy kyllä osaamista, tietoa ja taitoa hoitaa ikäihmisten palvelut itse, Kuisma vakuuttaa.
Johtavien viranhaltijoiden tiheä vaihtuvuus eli Kuisman sanoin ”pyöröovi-ongelma” on vaikeuttanut kaupungin kehittämistä viime vuosina.
– Tuntuu, että tänne tullaan vain hakemaan vauhtia uralle. Laitilasta on tullut ponnahduslauta.
Kaupungin maine on Kuisman mukaan kunnossa, ja siitä hän antaa Johanna Luukkoselle tunnustusta. Hän kiillotti Kuisman mukaan Laitilan brändiä maakunnassa ja valtakunnallisestikin.
Veto- ja pitovoiman kehittämisessä Kuisma kääntää katseet ydinkeskustan elävöittämiseen ja kehittämiseen.
– Laitilan keskusta ei saa alkaa muistuttaa Käkisalmea. Jotakin on yhdessä tehtävä, ja siihen tarvitaan niin yrityksiä kuin kuntalaisiakin.
Keskustan valtuustoryhmä: vaalikauden plussat ja miinukset ja tulevan kauden haasteet
+ Kiinteistöasiat. Kaksi uutta päiväkotia on otettu käyttöön, ja varhaiskasvatuksen tilaongelma saatiin korjattua. Varppeen koulun sisäilmaongelmat saatiin korjaustoimilla hallintaan.
Olemme luopuneet tarpeettomista ja heikkokuntoisista kiinteistöistä. Kaupungin toimintoja on tiivistetty olemassa oleviin kiinteistöihin. Kiinteistöjen korjausvelkaa on saatu merkittävästi laskettua.
+ Verotuksen tasoa ei ole vaalikauden aikana kiristetty. Kaupungin talous on saatu tästä huolimatta hoidettua hyvin. Palvelutasosta ei ole jouduttu valtuustokauden aikana leikkaamaan.
+ Korona-kriisiin reagoiminen. Keväällä 2020 koko yhteiskunnan pysäyttäneeseen koronakriisiin reagoitiin Laitilassa mallikkaasti. Kaupungin toiminnot etäopetuksen ja muiden poikkeavien palvelujärjestelyjen osalta onnistuivat toimivalla ja tehokkaalla tavalla.
– Viranhaltijoiden voimakas vaihtuvuus eri hallintokunnissa ja organisaation eri tasoilla. Asioita jouduttiin hoitamaan sijaisjärjestelyin ja monet kehitys- ja uudistushankkeet ovat keskeneräisiä ja viivästyneitä. Uusien viranhaltijoiden rekrytointi ja perehdytys kuormittavat organisaatiota.
– Vanhan ydinkeskustan hiljeneminen. Monet ovat kantaneet huolta liiketilojen tyhjenemisestä ja kaupunkikuvan rapistumisesta.
– Politiikan pöytätapojen rappeutuminen. Poliittinen keskustelukulttuuri on heikentynyt. Asioita on viety hyvässä yhteisymmärryksessä eteenpäin, mutta silti niin kaupungin toimielimissä kuin erityisesti sosiaalisessa mediassa sorrutaan syyttelevään ja leimaavaan kielenkäyttöön. Vaikka asioista oltaisiin erimielisiä, keskustelua pitää voida käydä asialliseen sävyyn.
KOLME TÄRKEINTÄ TAVOITETTA TULEVALLA VALTUUSTOKAUDELLA
1) Lähipalveluiden turvaaminen mahdollisen sote-uudistuksen toteutuessa sekä ikäihmisten palveluiden kehittäminen kokonaisvaltaisesti vastaamaan tämän päivän tarpeita ja suosituksia kaupungin omana toimintana.
2) Laitilan elin- ja pitovoimasta huolehtiminen siten, että paikkakunnan työpaikka- ja asukaskehitys etenee myönteisesti.
3) Kaupungin taloudesta huolehtiminen. Oppi-isämme Santeri Alkion sanoin: ”Vahva talous on köyhän paras turva.”
TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUURIN INVESTOINTI?
– 8-tien järjestelyt ja siihen liittyvät katuverkoston muutokset. Toivottavasti remontti etenee Laitilan kohdalla. Investointi vaatii kaupungilta vahvaa panostusta myös taloudellisesti.
Selvityksen mukaan 1–12 –vuotiaiden määrä vähenee Laitilassa vuosina 2018–2030 289 lapsella. Yli 64-vuotiaiden osuus kasvaa 327 henkilöllä.
MITÄ AJATUKSIA VARSINAIS-SUOMEN LIITON JULKAISEMA ENNUSTE HERÄTTÄÄ KUNNAN ELINVOIMAN JA PALVELUJEN KANNALTA?
– Olemme satsanneet voimakkaasti lapsiperheiden palveluihin, sekä olemassa olevan väestön, että myös tänne kotimaasta ja ulkomailta muuttavien tarpeiden näkökulmasta. Toivottavasti toimenpiteet osaltaan myös haastavat kuvattua kehitystä.
Ikäihmisten palveluissa laitospainotteisuudesta täytyy päästä monipuolisempaan malliin, jossa on saatavilla myös kevyempiä palveluita. Hoidon tason pitää seurata palvelun käyttäjän kuntoa. Näin palvelu vastaa tarvetta ja on kustannustehok22asta.