Epidemia syö yrittäjien tulevaisuudenuskoa – Vakka-Suomessa pandemia vähensi kiinnostusta investointeihin, mutta henkilöstön määrän odotetaan pysyvän ennallaan

0
Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter esitteli tämän vuoden Maakuntaennusteen tuloksia Teams-tiedotustilaisuudessa. Arkistokuva viime vuotisesta tiedotustilaisuudesta

Varsinaissuomalaisten yritysten odotukset kuluvalle vuodelle ovat merkittävästi heikommat kuin vuosi sitten. Koronaviruspandemian tuoma epävarmuus tulevasta näkyy erityisesti investointiaikeissa.

Myös Vakka-Suomessa investointiaikeet vähenivät selvästi. Tämä käy ilmi viime viikolla julkistetusta Maakuntaennusteesta.

– Tämä on murheellista katsottavaa. Investointiaikeet putoavat Maakuntaennusteen historian alhaisimmalle tasolle, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter kertoo.

Maakuntaennustetutkimusta on tehty vuodesta 1993.

Vakka-Suomen osalta yritysten kannattavuus-odotukset ovat pienessä laskussa. Suurin osa yrityksistä uskoo kannattavuuden pysyvän ennallaan. Kannattavuuden laskuun uskoi kuitenkin useampi kuin sen kasvuun.

Liikevaihto-odotuksissa Vakka-Suomi oli ainoana seutukuntana hieman miinuksella.

– Isoista pudotuksista huolimatta suurin osa seutukunnista on plussan puolella, Munter sanoo.

Henkilöstön määrän odotetaan Vakka-Suomessa pysyvän suunnilleen ennallaan tai jopa hieman kasvavan. Sama koskee myös koko maakuntaa.

Yrittäjät uskovat palkkaavansa lähes yhtä paljon uusia työntekijöitä kuin viime vuonna.

– Tällä logiikalla Varsinais-Suomeen syntyy tuhansia uusia työpaikkoja. Joskin ennusteet uusista työpaikoista näyttäisivät olevan melko lailla varovaisempia kuin viime vuonna. Tässä ei kuitenkaan ole suurta eroa, Munter kertoo.

Investointiaikeiden vähyys näkyy myös yritysten ulkopuolisen rahoituksen tarpeen vähenemisenä.

Osuuspankki Turun seudun toimitusjohtaja Olli-Pekka Saario kertoo, että noin 80 prosenttia yrityksistä ei katso tarvitsensa ulkopuolista rahoitusta.

Niistä yrityksistä, jotka investoivat, puolet pystyy maksamaan investoinnin kokonaan omalla tulorahoituksella. Noin kolmasosa investoinneista rahoitetaan tulorahoituksen ja lainarahan yhdistelmällä.

Pelkästään lainarahaan turvautuu viidennes yrityksistä.

– Tämän perusteella kassavirta näyttää hyvältä niiden yritysten osalta, jotka investoivat, Saario sanoo.

Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Hakkarainen kertoi odottaneensa kovasti tämänvuotista Maakuntaennustetta.

Häntä kiinnosti se, miten koronaviruspandemia näkyy yritysten vastauksissa.

– Eihän tämä ihan katastrofilta vaikuta. Melkein kaikki tunnusluvut ovat kasvun puolella.

Hakkaraisen mielestä on selvää, että yritysten arviot ovat varovaisia koronasta ja muista globaaleista epävarmuustekijöistä johtuen.

Se, että investointeja tekevillä yritykset rahoittavat investointinsa kassavirralla, kertoo omaa kieltään.

– Ei tässä mikään superlama tunnu eikä näy pankkisektorillakaan.

Yrittäjyysilmapiiri on koko maakunnassa hieman heikentynyt. Tästä huolimatta noin puolet yrittäjistä pitää ilmapiiriä erinomaisena tai hyvänä.

Turunmaalla yrittäjyysilmapiiri on parantunut selvästi ja myös Vakka-Suomessa hiukan. Vakka-Suomessa yli puolet vastaajista piti ilmapiiriä erinomaisena tai hyvänä. Uusikaupunki nousi yrittäjyysilmapiiriä mittaavassa kyselyssä sijalta kymmenen sijalle viisi. Laitila tai Pyhäranta eivät olleet listalla, johon pääsivät eniten vastauksia keränneet kunnat.

Maakuntaennusteessa kysyttiin myös, miten koronaviruspandemia on vaikuttanut yrityksen liiketoimintamahdollisuuksiin.

– Kolmekymmentä prosenttia yrittäjistä kertoo, että liiketoiminta on vähentynyt ja saman verran sanoo, ettei korona ole vaikuttanut lainkaan liikevaihtoon, Munter kertoi.

Kaikilla koronan vaikutukset eivät ole olleet negatiivisia. Kymmenen prosenttia vastanneista yrityksistä kertoo, että pandemia on lisännyt yritykset tuotteita tai palveluja. Lisäksi kolme prosenttia yrityksistä kertoo, että korona on luonut kokonaan uusia mahdollisuuksia.

Lähes neljännes vastaajista kertoo, että on taloudellisen tilanteen huonomisen vuoksi yritys on joutunut lomauttamaan tai irtisanomaan henkilöstöä. Lisäksi neljännes on karsinut kuluja.

Kahdeksan prosenttia kertoo yrityksen lopettamis- ja konkurssiuhan olevan ilmeinen.

– Merkittävä joukko yrityksiä on todella syvissä vaikeuksissa. Korona kohtelee hyvin eri tavalla yrityksiä, Munter huomautti ja lisäsi, että konkurssiuhka kahdeksalla prosentilla vastaajista on merkittävä määrä.

Ajankohtaiskysymyksissä kysyttiin myös siitä, mikä yrittäjiä huolettaa tulevaisuudessa. Kyselyn perusteella yrittäjiä huolestuttavat eniten yritystoiminnan jatkuvuus ja oma jaksaminen.

Kolmanneksi eniten huolta aiheuttaa poliittinen päätöksenteko. Näin siitäkin huolimatta, että koronaviruspandemian vuoksi merkittävä joukko yrityksiä on saanut tukea vaikeassa tilanteessa.

– Itse en ainakaan muista tällaista tilannetta, että näin paljon yrityksiä olisi valtiovallan taholta koskaan historiassa tuettu. Siinä mielessä tämä yrittäjien huoli on mielenkiintoinen.

Munterin mukaan tämä kielii siitä, että poliittinen päätöksenteko on yrittäjien näkökulmasta liian poukkoilevaa.

– Jokainen hallitus tekee omanlaisensa ohjelman, jolloin tilanne ei välttämättä ole yrittäjäkentän näkökulmasta kovin stabiili. Ei ole pitkän aikavälin näkymää, jota yritykset toivovat.

Maakuntaennuste


Varsinais-Suomen Yrittäjien ja Turun seudun Osuuspankkien yhteistyönä julkaisema suhdanne-ennuste on pitkäaikaisin alueellinen talousennuste Suomessa.

Vuoden 2021 ennusteen pohjana oleva kysely tehtiin 2.–16.11. internetkyselynä suomeksi ja ruotsiksi.

Kutsu kyselyyn lähetettiin Varsinais-Suomen yrittäjien niille 7 375 jäsenelle, jotka ovat antaneet sähköpostinsa Varsinais-Suomen Yrittäjien käyttöön.

Vastaukset saatiin 824 yrittäjältä joten vastausprosentti on 11,2.

Lähde: Maakuntaennuste.fi

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here