Laitilan kaupunki on teettänyt Kasitien Yrityspuiston alueella maaperätutkimuksia, jotta alueelle kaavoitettujen tonttien rakennettavuudesta saadaan yksityiskohtaisempaa tietoa. Laitilassa on eri foorumeilla aika ajoin kyseenalaistettu alueen soveltuvuus Yrityspuistoksi, koska se on leimattu rakennuskelvottomaksi turvesuoksi.
Kaupunki on rakentanut alueelle kunnallistekniikan ja raivannut tontit.
LAITILAN kaupungin tekninen johtaja Mika Raula muistuttaa, että alueen haastavat olosuhteet eivät olleet yllätys alkujaankaan, kun aluetta Yrityspuistoksi alettiin perustaa. Poikkeuksellisen vaikeaksi hän ei kuitenkaan alueen rakennettavuutta luonnehdi.
– Laitilassa on onnistuneesti rakennettu ihan vastaavankaltaiselle maaperälle. Esimerkiksi Tuunaan rakennetun Pähkinäpensaan päiväkodin tontti ei ole sen ihmeellisempi. Tärkeää on, että maaperä on tutkittu. Sen perusteella osataan rakentaa juuri siihen kohteeseen tarkoituksenmukaisimmalla tavalla ja myös esimerkiksi sijoittaa kiinteistö tontille oikein.
Raula pitää muutama vuosi sitten rakennetun monitoimihallin tonttia vielä astetta haastavampana kuin Yrityspuiston aluetta.
– Yrityspuiston alueesta suurin osa on nyt tehdyn rakennettavuusselvityksen perusteella sellaista, johon voidaan rakentaa. Alue on paikoin sellaista, että sinne rakennettavat rakennukset pitää kyllä paaluttaa, mutta ei paaluttaminen yleisesti ottaen ole mitenkään harvinaista.
YRITYSPUISTON maaperää on selvitetty erilaisin tutkimuksin. Alueella tehtiin muun muassa siipikairauksia ja otettiin niin sanottuja häiriintyneitä näytteitä, joissa näytteen maalajin sisäinen rakenne on särkynyt, mutta ainesosat ovat edelleen alkuperäisessä suhteessa.
Tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan tiivistäen sanoa, että alueen maaperä vaihtelee tonteittain paljon. Niinpä rakennettavuusselvityksessäkin todetaan, että jokaisen tontin kohdalta tulee laatia yksityiskohtainen perustamistapaselvitys suunnittelutyön lähtötiedoksi.
– Tämä on erityisen tärkeää, rakennetaanpa mihin vain, Raula korostaa.
Tekninen johtaja muistuttaa myös, että kun Pähkinäpensaan päiväkodin suunnittelu tehtiin kattavien pohjatutkimusten perusteella, niin kiinteistön toteutuksessa ei ollut vaikeuksia ja kustannukset pysyivät kohtuullisina.
OSISSA Yrityspuistoa maaperä on rakentamisen kannalta haastavaa esimerkiksi siksi, että turve- ja savikerros on paikoin jopa kuusi metriä syvä. Kova pohja tulee tehtyjen selvitysten perusteella vastaan noin 5–8 metrin syvyydessä.
– Eräänkin varsinaissuomalaisen kaupungin yritysalueella pehmeikkökerrosten paksuus on suurimmillaan 50 metriä.
Syvin pehmeikköalue sijaitsee Lasertien ja Kasitien väliin jäävän alueen keskivaiheilla, johon ei ole kaavoitettukaan tontteja.
Paikoin alueella on pehmeikkökerrosten alla huonosti kantavaa ja kuormituksessa runsaasti painuvaa liejusavea. Suuntaa-antavien laskelmien mukaan painuminen on pehmeikkötonteilla hyvin runsasta, etenkin rakentamisen jälkeisinä lähivuosina. Alustavien laskelmien mukaan painuma on jopa 20 senttimetriä ensimmäisen viiden vuoden aikana.
KASITIEN Yrityspuisto on alkujaankin perustettu lähinnä kevyttä toimistorakentamista varten, ei varsinaiseen teollisuusrakentamiseen.
– Raportin mukaan Yrityspuiston alue on sopivaa sille suunniteltuun rakentamiseen, Raula linjaa.
Nyt tehdyn selvityksen mukaan Yrityspuiston alueelle voidaan joillekin tonteille rakentaa siten, että pehmeä maa-aines poistetaan ja korvataan tiivistettävällä kitkamaalla. Maanvaraisen rakentamisen sijaan paikoin Yrityspuistoa rakennukset tulee perustaa tukipaaluilla kovaan maahan.
Eli alueelle voi siis rakentaa?
– Kyllä voi, vakuuttaa Yrityspuiston rakennettavuusselvityksen laadinnasta vastannut diplomi-insinööri Kustaa Raitamäki SM Maanpää Oy:stä.
– Kasitien Yrityspuiston kunnallistekniikka on valmiiksi rakennuttu, alue sijaitsee hyvällä paikalla ja siinä on myös maaperäasiantuntijan näkökulmasta katsottuna paljon hyvää, Raitamäki sanoo.
ALUEELLE on kaavoitettu kaikkiaan seitsemän yritystonttia, joiden maaperäolosuhteet vaihtelevat paljonkin.
Raitamäki kertoo kolmen tonteista olevan sellaisia, että niille on mahdollista rakentaa tavanomaisin maanrakennus- ja perustamismenetelmin eikä maaperä myöskään rajoita rakentamista, joten niille voitaisiin rakentaa vaikkapa raskaampia teollisuushallejakin.
Kaksi tonteista puolestaan on sellaisia, joille rakennettava kiinteistö on paalutettava ja rakennettaessa tulee huomioida esimerkiksi piha-alueiden painuminen.
Yksi tontti vaatii vielä lisäselvityksiä, sillä paalutusta saatetaan tarvita, mutta ei välttämättä. Samoin tonteista yksi on sellainen, joka Raitamäen luonnehdinnan mukaan on erittäin haasteellinen ja vaatii esimerkiksi pohjan vahvistuksia.
RAITAMÄKI muistuttaa, että Varsinais-Suomessa paaluttaminen on yleinen käytäntö.
– Aiemmin on ehkä ollutkin hyviä harjualueita, joihin on voitu rakentaa, mutta nykyään yhä useammin rakennetaan muunlaisille alueille ja paalutetaan.
Maakunnan olosuhteissa kova pohja voi olla varsin syvälläkin.
– Eräänkin varsinaissuomalaisen kaupungin yritysalueella pehmeikkökerrosten paksuus on suurimmillaan 50 metriä. Rakentamista on silti toteutettu kustannustehokkaasti oikealla suunnittelulla ja menetelmävalinnoilla, hän vertaa.
Hanke hyväksyttiin valtuustossa 2012
Vuoden 2012 helmikuussa Laitilan kaupunginvaltuusto hyväksyi idean siitä, että Kasitien Yrityskeskus laajennetaan Kasitien Yrityspuistoksi. Idea oli, että se muodostaa teknologiayritysten keskittymän ja on myös maisemallisesti vetovoimainen alue Laitilalle. Yrityspuisto oli yksi Laitilan kaupungin elinkeinopoliittisen ohjelman 2010–2015 päähankkeista.
Valtuusto päätti alueen kunnostamisesta asemakaavan mukaiseen yritysaluekäyttöön. Tähän liittyen valtuusto hyväksyi 200 000 euron määrärahan Yrityspuiston kunnallistekniikan rakentamisen käynnistämiseen. Valtuuston päätös ei ollut yksimielinen, vaan se syntyi äänestystuloksella 31–3, kun silloinen Perussuomalaisten ryhmä vastusti hankkeen käynnistämistä.
Pari vuotta myöhemmin Laitilan Sanomissa uutisoitiin, että Yrityspuiston ensimmäisen vaiheen kunnallistekniset työt maksavat noin 500 000 euroa.
Kasitien Yrityspuisto
- Neljä korttelialuetta, kaikkiaan seitsemän yrityskäyttöön kaavoitettua tonttia.
- Alueen pinta-ala on noin kymmenen hehtaaria.
- Kokonaisrakennusoikeus on ollut noin 50 000 kerrosneliömetriä.