Nykyiset ysiluokkalaiset saavat ilmaisen toisen asteen koulutuksen

Keväällä peruskoulunsa päättävät kuuluvat laajennetun oppivelvollisuuden piirin, joten heidän oppivelvollisuutensa päättyy vasta täysi-ikäisyyteen. Ikäluokalle toisen asteen opinnot ovat maksuttomia.

Tänä keväänä peruskoulunsa päättävät yhdeksäsluokkalaiset ovat historiallinen ikäluokka, sillä he kuuluvat ensimmäisiin, joita päätös oppivelvollisuuden laajentamisesta koskettaa. Muutoksen myötä oppivelvollisuus päättyy vasta, kun nuori täyttää 18 vuotta tai jo tätä aiemmin, mikäli hän ennen täysi-ikäisyyttään ehtii suorittaa toisen asteen tutkinnon.

Käytännössä tästä lähtien siis jokaisen nuoren on jatkettava opintojaan peruskoulun jälkeen esimerkiksi lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai oppisopimuskoulutuksessa vähintään täysi-ikäisyyteen saakka.

Tähän asti oppivelvollisuus on lakannut peruskoulun oppimäärän tultua suoritetuksi tai kymmenen vuotta oppivelvollisuuden alkamisen jälkeen.

SAMALLA, kun oppivelvollisuus laajenee, muuttuvat toisen asteen opinnot – eli muun muassa oppikirjat, työvälineet ja -asut – opiskelijoille maksuttomiksi.

Valtio on varannut julkisen talouden suunnitelmassa tälle vuodelle vajaat 27 miljoonaa euroa oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttoman toisen asteen kustannuksiin. Koska muutoksen piiriin tulee ikäluokka kerrallaan, niin määräraha kasvaa asteittain siten, että lisämäärärahantarve on täysimääräinen vuonna 2024. Tuolloin rahoitusta on varattu 129 miljoonaa euroa.

Oikeus maksuttomaan toisen asteen koulutukseen kestäisi sen kalenterivuoden loppuun, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta.

“Oppivelvollisuus laajenee ja toisen asteen opinnot muuttuvat opiskelijoille maksuttomiksi.”

LAITILAN lukion rehtori Tomi Kangas sanoo uudistuksella olevan hyviä ja kannatettavia tavoitteita.

– Oppivelvollisuuden laajentamisella pyritään esimerkiksi parantamaan suomalaisten yleistä koulutustasoa, kohentamaan työllisyyttä sekä ehkäisemään syrjäytymistä.

Toisaalta hän myöntää vaarana olevan, että toisen asteen opintojen maksuttomuustae kaatuukin kuntien kontolle.

– Pelkona tässä on, että valtion määrärahavaraukset eivät riitä kompensoimaan kuluja.

Laitilassa ei ole vielä esimerkiksi päätetty sitä, mitä oppikirjojen maksuttomuus käytännössä tarkoittaa: ostetaanko oppilaille oppikirjat, digikirjat vai voisiko koululla vaikkapa olla kattava kirjasto, josta opiskelijoilla olisi mahdollisuus saada lukioaikana tarvitsemansa opiskelumateriaali lainaan. Kangas kertoo, että lukiossa voidaan linjata myös oppiainekohtaisesti tai jopa kurssikohtaisesti, ovatko käytössä digikirjat vai paperikirjat.

“Asuinkunnille ja oppilaitoksille tulee vahvempi velvoite seurata, että jokainen käy toisen asteen opinnot.”

MURROSVAIHEESSA toisen asteen oppilaitoksissa opiskelee joka tapauksessa samaan aikaan opiskelijoita, joista osan on maksettava tarvitsemansa oppikirjat ja työvälineet itse, kun taas osalle laki turvaa opinnot maksuttomina.

– Laitilan lukiossa on edelleen käytössä paikallinen tuki, rehtori muistuttaa.

Paikallinen tuki on tarkoittanut ilmaista kannettavaa tietokonetta lukion aloittaville sekä yhteensä 600 euron tukea kullekin oppilaalle oppikirjojen hankintaan lukio-opintojen aikana.

– Paikallinen tuki sisältyy myös tämän vuoden talousarvioon.

MUUTOKSEN myötä oppilaiden asuinkunnille ja oppilaitoksille tulee nykyistä vahvempi velvoite seurata, että jokainen nuori käy toisen asteen opinnot.

– Käytännössä jokaisella tulisi olla opiskelupaikka perusopetuksen jälkeen. Peruskoulun ohjaus päättyy jatkossa vasta, kun nuori on päässyt seuraavaan oppilaitokseen ja aloittanut opinnot, kertoo opinto-ohjaaja Merja Rautarinta Varppeen yläkoulusta.

Toisaalta seurantavelvoite on myös toisen asteen oppilaitoksilla.

– Jatkossa tulee ohjata myös niitä oppivelvollisia, jotka keskeyttävät opintonsa vaikkapa lukiossa. Nuorta tulee auttaa saamaan opinnot alkuun jossakin toisessa oppilaitoksessa, rehtori Tomi Kangas kertoo.

Myös huoltajille on sälytetty vastuuta huolehtia, että nuori suorittaa oppivelvollisuutensa. Ja jos huoltaja laiminlyö tämän velvollisuutensa tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta, niin hänet voidaan jopa tuomita sakkorangaistukseen.

“– Uudistuksessa on paljon sellaista, mitä jo nyt tehdään, että kukaan ei tippuisi.” -Merja Rautarinta

RAUTARINTA muistuttaa, että jokaisella on jatkossa perusopetuksen jälkeen velvollisuus hakea johonkin toisen asteen oppilaitokseen.

– Suurin osa tekee niin nytkin, mutta nyt välivuotta ei enää edes sallittaisi.

Jo nyt erilaisin keinoin pyritään Rautarinnan mukaan varmistamaan, että mahdollisimman moni saa opiskelupaikan peruskoulun jälkeen.

– Uudistuksessa on paljon sellaista, mitä jo nyt tehdään, että kukaan ei tippuisi.

Oppivelvollisuus päättyy jatkossa vasta, kun nuori täyttää 18 vuotta tai aiemmin, jos hän saa suoritettua toisen asteen tutkinnon.

Voimaan astuu myös oikeus maksuttomaan toisen asteen koulutukseen.

Kumpikin uudistus koskee pääosin vuonna 2005 syntyneitä nuoria, jotka keväällä 2021 ovat perusopetuksen yhdeksännellä luokalla.

Oppivelvollisuuden laajeneminen koskee perusopetuksen jälkeistä koulutusta. Se suoritetaan pääsääntöisesti lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai esimerkiksi perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen väliin sijoittuvassa nivelvaiheen koulutuksessa.

Oppivelvollisuuden laajentamisen tavoite on nostaa koulutus- ja osaamistasoa sekä lisätä yhdenvertaisuutta ja nuorten hyvinvointia.

OPPIVELVOLLISUUS LAAJENEE JA TOINEN ASTE MUUTTUU MAKSUTTOMAKSI

• Oppivelvollisuus päättyy jatkossa vasta, kun nuori täyttää 18 vuotta tai aiemmin, jos hän saa suoritettua toisen asteen tutkinnon.
• Voimaan astuu myös oikeus maksuttomaan toisen asteen koulutukseen.
• Kumpikin uudistus koskee pääosin vuonna 2005 syntyneitä nuoria, jotka keväällä 2021 ovat perusopetuksen yhdeksännellä luokalla.
• Oppivelvollisuuden laajeneminen koskee perusopetuksen jälkeistä koulutusta. Se suoritetaan pääsääntöisesti lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai esimerkiksi perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen väliin sijoittuvassa nivelvaiheen koulutuksessa.
• Oppivelvollisuuden laajentamisen tavoite on nostaa koulutus- ja osaamistasoa sekä lisätä yhdenvertaisuutta ja nuorten hyvinvointia.