Moni vanhempi kokee viettävänsä liikaa aikaa sosiaalisessa mediassa, mutta huoli kanavoituu myös jälkikasvuun: Miten paljon lapsi voi viettää aikaa ruudun ääressä? Voiko nuoren sosiaalisessa mediassa viettämää aikaa rajoittaa ja voiko siitä olla nuorelle haittaa?
Ristiriitoja saattaa aiheuttaa sekin, että nettisukupolvelle digitaaliset palvelut ja somessa olemien on aivan eri lailla osa omaa elämää kuin aiemmille sukupolville.
MANNERHEIMIN Lastensuojeluliiton Outi Lehtinen sanoo, että vaikka vanhempia huolettaisi jälkikasvun digitaalisten palveluiden ja sosiaalisen median käyttö, niin lapsille ja nuorille tulee mahdollistaa monipuolinen median käyttö.
– Selvitysten mukaan suurin lapsille ja nuorille syy käyttää älypuhelinta ja somea on se, että siten pidetään yhteyttä muihin ihmisiin ja kavereihin, hän muistuttaa.
Vaikka lapsen ja nuoren somessa tai ruudun äärellä viettämä aika huolettaisikin, niin liikaa ruutuaikaa ei saisi Lehtisen mukaan rajoittaa.
– Liika rajoittaminen voi olla jopa vahingollista, koska nuoret tosiaan pitävät yllä sosiaalisia suhteita juuri somessa ja älypuhelimella.
“kysy suoraan, onko joku nimitellyt rumasti”
LEHTINEN kuitenkin korostaa, että sääntöjä ja rajoituksiakin tarvitaan.
– Tärkeää olisi tietää, kenen kanssa lapsi tai nuori on somessa tekemisissä ja millaisilla sivustoilla he käyvät. Olennaista on, että somea käytetään siten, että se on omaa hyvinvointia lisäävää.
Nyrkkisääntö on, että jokaisen tulisi käyttää sovelluksia, jotka tuottavat hyvää oloa.
– Vastaavasti pitäisi pystyä lopettamaan sellaisten sovellusten käyttö, jotka tuottavat huonoa oloa.
DIGITAALISESSA mediassa on paljon hyvää ja se tuo iloa ja hyötyä, muistuttaa Lehtinen.
– Somessa esimerkiksi saadaan tietoa, vinkkejä treenaamiseen ja harrastuksiin tai voi vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin, saada vertaistukea ja vahvistaa itsetuntoa. Myös rentoutuminen vaikkapa videoita katsellen on lähtökohtaisesti ihan hyvä asia.
Toisaalta somessa tulee myös ikävää materiaalia vastaan, ja Lehtinen peräänkuuluttaakin medialukutaidon merkitystä.
– Esimerkiksi suurin osa seksuaalisen häirinnän tapauksista tapahtuu some-maailmassa. Samoin kohdataan rumaa puhetta ja kiusaamista. Tällaista ei saisi koskaan vähätellä.
“Digitaalisessa mediassa on paljon hyvää ja se tuo iloa ja hyötyä”
LEHTINEN patistelee vanhempia keskustelemaan, millaista puhetta ja sisältöä lapsi somessa kohtaa.
– Voi vaikka kysyä, onko joku nimitellyt rumasti, kiusannut tai onko nähnyt vaikkapa jotakin, mistä on tullut paha tai outo olo.
Hän rohkaisee myös ottamaan käyttöön erilaisia rajoittimia, jotka pienentävät riskiä esimerkiksi seksuaaliselle häirinnälle.
Nyrkkisääntönä voisi olla, että lapsi käyttää ikätasoon soveltuvaa ja hyvinvointiaan vahvistavaa some-sisältöä.
– Ja nukkuu tarpeeksi, Lehtinen painottaa.
Aiemmin vanhempia saatettiin ohjeistaa valvomaan, ettei lapsi tai nuori vietä ruudun äärellä aikaa päivittäin kahta tuntia enempää. Sittemmin ruutuaika-ajatus on koettu turhan yksioikoiseksi.
– Digilaitteita käytetään hyvin erilaisiin tarkoituksiin, eikä yksiselitteisesti voi sanoa, mikä aika ruudun äärellä on ikään kuin yleispätevästi liikaa. On huomioitava myös, mihin laitteita käytetään.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin Ruutujen lumo -vanhempainillat kiersivät viime vuonna Varsinais-Suomen kouluissa. Korona löi stopin kiertueelle, mutta MLL:n Outi Lehtinen ennätti juuri ennen koronakaranteenia pitää luennon Laitilassa helmikuussa 2020.
