Ilometrejä tarjolla – Lumikertymät hidastavat jäiden paksuuskasvua

Kunnon hiihtotalvet ovat odotuttaneet itseään, mutta nyt sellainen on täällä: lunta ja pakkasta riittää. Hiihtäjät ovat saaneet liu’uttaa suksia jalkojensa alla ja kuunnella sauvojen narisevan lumeen osuessaan. Laduilla on näkynyt kuurapartoja ja huurteisia hiussuortuvia.

Hiihtämisen yhteydessä voi laskea kilometrejä tai jättää ne vaan ilometreiksi. Ilometrejä voivat myös olla ne hikipipossa lykityt.

Laitilaan, Pyhärantaan ja Kodisjoelle on vedetty useita latuja, joille kaikilla on avoin pääsy. Laitilan Sanomat kyseli lukijoilta vinkkejä laduista muun muassa Facebookissa.

Lapsuudessa parasta oli tehdä itse latuja, ja nyt metsässä sekin on mahdollista. Alla oleva listaus ei siis varmasti ole läheskään täydellinen.

Laitila

Pururadan ladut: Perinteistä ja vapaata pääsee hiihtämään 0,8, 1,5 ja 5 kilometrin radoilla. Kunnossapidosta vastaa kaupunki. Latutilanteen voi tarkistaa Laitilan kaupungin verkkosivuilta liikuntapalveluiden osiosta.

Pesäpallokentän latu: Kappelimäen koulun viereisellä pesäpallokentällä on lyhyt tasamaan latu esimerkiksi pienemmille lapsille.

Särkijärven latu: Särkijärven ympäri kiertää kaksi latua rinnakkain. Lehtoniemen rannan kohdalta menee oikoreitti mikä puolittaa reitin. Koko kierroksen pituus on noin seitsemän kilometriä. Jään paksuus vaihtelee keskiviikon tietojen mukaan 10 ja 20 sentin välillä. Ladulle pääsee esimerkiksi kaupungin uimarannalta.

– Jos menee järven jäälle hiihtämään, olisi siitä hyvä ilmoittaa perheen jäsenelle, naapurille tai muulle tutulle oman turvallisuuden vuoksi, vinkkaa Laitilan vapaa-aikapäällikkö Emilia Andersson.

Latu Pilppulan pellolla: Markku Koivukari pyysi kaupungin latukoneen ajajia ajamaan ladun maanomistajan luvalla Pilppulan pellolle. Pidempi lenkki on noin 1300 metriä ja lyhyempi yli 700 metriä. Ladulle pääsee esimerkiksi Haukluhdantieltä.

– Siinä on kuulemma ennenkin ollut latu. Latu menee pitkin pellon reunoja. Tasaisuus takaa sen, että saa työskennellä koko ajan, Koivukari vinkkaa.

Sirpunpuiston latu: Valkojärven kentälle ja Sirppujoenpuistoon on vedetty moottorikelkalla perinteisen ladut.

Lukujärven latu: Petri Niela on tehnyt Lukujärvelle noin kuuden kilometrin perinteinen latu. Viereen on aurattu luistelijoille jäärata.

– Jää on aika röpelöinen, mutta me olemme kävellen kierretty. Kyllä siellä on paljon porukkaa käynytkin.

Myös luisteluhiihtoa harrastaville yritettiin tehdä baanaa, mutta systeemi on Nielan mukaan vielä kehitystyön alla.

Yleistä parkkipaikkaa ei järvelle ole, mutta Nielan mukaan muutaman auton voi saada vanhalle yleiselle rannalle, jos tie on aurattu. Lukujärvi on laskuojan kautta yhteydessä Särkijärveen, joten Lehtoniemeen ajaessa autolle voi löytää paikan Rantalantien varresta.

Jäällä liikkuessa ulkoilijoiden tulee olla varovaisia. Kun Niela oli viime viikonloppuna tekemässä latua moottorikelkalla Lukujärvelle, niin hän oli saanut tietää, että toisella Laitilan järvellä jonkun moottorikelkan alla jää oli pettänyt.

– Lukujärvellä on hyvät ladut. Sinne vaan kokeilemaan, Niela kuitenkin rohkaisee.

Hepojärven latu: Hepojärvelle on hiihdetty noin kolmen kilometrin latu sekä aurattu luistelubaana. Ladulle pääsee esimerkiksi kaupungin uimarannasta.

Latu Kodjalasta Kalantiin: Laitla Liikkujien puheenjohtaja Ari Ketoniemi on vetänyt omalta kotipihaltaan ladun Kodjalasta Kalantiin.

– Kaikki ovat tervetulleita. Latu lähtee meidän pihalta osoitteesta Kairituntie 143. Se tekee lenkkiä Kalannin puolella ja tulee takaisin.

Noin kuuden kilometrin latu kulkee pellolla ja metsässä. Lisäksi tarjolla heti ladun aluksi noin kilometrin lenkki pellolla, jos haluaa hiihtää lyhyemmän lenkin tasaisessa maastossa.

Ketoniemi on kysynyt luvat ladulle maanomistajilta.

– Hiihtämään voi mennä metsään jokamiehen oikeuksilla, mutta kelkalla ajoon tarvitsee luvat. Nyt on lunta niin paljon, että hiihtäminen ei vaurioita peltoa. Tosin jos on syysviljaa tai nurmea siellä, niin piukkaan tamppaaminen ei tee oikein hyvää.

Ketoniemi kehuu myös vaellussuksia, joilla hän on kiertänyt metsässä umpihangessa.

– Nyt on pahuksen hyvä mennä, kun hanki kantaa. Vain joet ja tuommoiset rajaavat kulkemista. Muuten voi mennä mistä vaan, kunhan puskista läpi pääsee, kunhan ei trekoliin asti mene.

Talvella tuttukin maasto voi näyttää uudelta lumisessa maisemassa.

– Vaikka on ihan tutussa paikassa, niin ei välttämättä tiedä missä on, Ketoniemi naurahtaa.

Padon latu: Touko Salonen soitti toimitukseen ja vinkkasi, että Padolta löytyy Joel Leinon latukoneella ajama yli kymmenen kilometriä pitkä latu.

– Se on todella hyvä latu ja Yhteistalon pihalla on paljon hyvää parkkitilaa, Salonen kertoo.

Mustajärvi: Joel Leino on lisäksi tehnyt Mustajärven jäälle on tehty kolmen kilometrin mittaisen ladun.

– Ihan niin Pekka Poutakin muistutti niin jäät voivat olla paikoin ohuita. Mustajärvellä on paljon lähdesilmiä, joiden yläpuolella jää voi olla ohutta. Siellä ei ole mitään syytä poiketa ladulta, Salonen muistuttaa.

Pyhäranta

Kirikallion ladut: Kirikalliolla on kuntoladut, joissa on mahdollisuus hiihtää sekä perinteistä että luistelua. Reitin pituus on noin 1,5 kilometriä.

– Ladut ovat hyvinkin hyvässä kunnossa ja tarjoavat paljon korkeusvaihteluita. Sieltä löytyy sellaisiakin mäkiä, missä kovempikuntoisempikin saa reidet hapottamaan, jos haluaa, kertoo Ville Aerila Ihoden Kiristä.

Ihoden ja Polttilan ladut: Ihoden Kirin Facebook-sivuilta löytyy karttakuva noin 25 kilometrin ladusta, joka tekee monessa kohtaa lenkkejä. Latu lähtee Kirikalliolta, menee Polttilan kylän ohi Ihoden Asemalle ja siitä Ihoden uudelle leikkikentälle, uudelle Laskhankaan asuinalueelle ja Ihodenjoen varteen.

– Latu menee osan matkaa Ihoden joen vartta pitkin. Siinä on kivat maisemat hiihdellä, Aerila kertoo.

Rohdaisten ja Santtion ladut: Pyhärannan Myrsky on vetänyt Rohdaisiin ja Santtiolle meren jäälle perinteisen latuja.

– Laduilla on mahdollisuus hiihtää yhdestä kilometristä 11 kilometriin, kertoo Mika Jussila Myrskystä

Laduille pääsee Suojalan- ja kirkon rannasta sekä Santtion uimarannalta. Ladun varrella on kyläyhdistyksen Sydänkarin laavu.

– Jään paksuus oli viikko sitten 25 senttiä, sanoo Jussila.

Rohdaisten pururadan latu: Rohdaisten koulun takana olevalla pururadalla on latu sekä perinteisen että luistelutyylin hiihtäjille. Reitin pituus on 1,6 kilometriä.

Pyhäranta/Kodisjoki

Kaljasjärven latu: Kaljasjärvelle on vedetty hiihtolatu ja viereen on aurattu kävely- ja luistinreitti. Kodisjoelta ladulle pääsee Saharannasta ja rantasaunan kioskin takaa.

TIESITKÖ?:

• Hiihtäminen on sallittua kaikkialla, missä jalkaisinkin liikkuminen on sallittua. Hiihtoladut ovat yleensä kaikkien käytettävissä maksutta.
• Osa laduista on yksityisiä ja niillä hiihtämiseen tarvitaan ladun omistajan lupa. Latujen käytöstä voidaan myös periä käyttömaksuja, jos latualue on otettu erityiseen käyttöön, kuten muusta polkuverkostosta rajattu ensilumenlatu.Lähde: Suomenlatu.fi

Vielä ehtii mukaan Viidensadan kerhoon

Laitilasta löytyy 500 kilometrin kerho, jossa hiihtäen ja sauvakävellen kuntoilevat keräävät kilometrejä lokakuun alusta huhtikuun loppuun. 500 kilometriä sauvoneille järjestetään kahvitilaisuus, jossa jaetaan kunniakirjat sekä pidetään epävirallinen kerhokokous talven hiihtelyjä muistellen.

– Viidensadan kerho kannustaa laduille. Vielä on ainakin 50 päivää aikaa kerätä tarvittava määrä. Laduille mars! kerhonvetäjä Kari Laiho innostaa.

Ihoden Kiri lainaa urheiluvälineitä

Ihoden Kiri lainaa urheiluvälineitä jäsenilleen ilman erillistä maksua. Tänä talvena kysyntää on Ville Aerilan mukaan ollut mukavasti.

– Juuri eilen kävi kolme perhettä katselemassa välineitä. Meidänkin pojalle sieltä löytyi kiekkomaila.

Aerila vinkkaa, että lainaus onnistuu suhteellisen edullisesti, vaikkei Ihoden seudulla asuisikaan.

– Kirin jäsenmaksuohjeet löytyvät nettisivuilta. Ideana on, että esimerkiksi lapsi saa luistimet yhdeksi talveksi. Nelihenkiselle perheelle löytyi molemmille ipanoille sukset.

Urheiluvälineet Kiri on saanut lahjoituksina. He vastaanottavat lahjoituksia mielellään edelleen. Tiedot suksien, luistimien, nappulakenkien tai muiden urheiluvälineiden lainauksesta löytyvät Ihoden Kirin verkkosivuilta.

MUOKATTU. Laitilan latuihin lisättiin tiedot Padon ja Mustajärven laduista 12.2. kello 11.49.

” Erityisesti varottavia paikkoja jäällä ovat joet, järvien kapeikot, karikot, niemenkärjet, jokien ja purojen suistot, kaislikot, laivaväylät, sillat ja laiturit”

Runsas lumisade yhdessä pakkaskelien kanssa tekevät jääolosuhteista paikoittain hyvinkin vaaralliset. Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainion mukaan viime viikon pakkaset ovat saaneet merijään määrän lisääntymään. Vainio kuitenkin muistuttaa, että Suomi on pitkä maa, joten vaihtelua jääolosuhteissa on paljon. Jääolot saattavat muuttua ratkaisevasti jopa muutaman kymmenen metrin matkalla ja oman haasteen tuo nyt myös suuret lumikertyvät jään päällä, jotka hidastavat jään vahvistumista.

– Jäitä heikentävät nyt myös meriveden korkeuden vaihtelujen aiheuttamat virtaukset jään alla. Jäillä liikkujan alla on tarpeen olla kymmenisen senttiä kunnollista teräsjäätä. Mikäli jää on osittainkin kohvajäätä, paksuutta on oltava vähintään kaksinkertainen paksuus, sanoo Vainio.

Halkeamat heikentävät jään kantavuutta, vaikka ne eivät ulottuisikaan jään läpi. Erityisesti varottavia paikkoja jäällä ovat nyt veden virtauksen vuoksi joet, järvien kapeikot, karikot, niemenkärjet, jokien ja purojen suistot, kaislikot, laivaväylät, sillat ja laiturit.

– Isojen syysmyrskyjen puuttuminen näkyy myös jääolosuhteissa. Koska isoja myrskyjä ei ole ollut, vesi ei ole päässyt kunnolla sekoittumaan. Tämä tarkoittaa sitä, että varsinkin isojen selkien keskiosissa jää voi olla nyt tavanomaista heikompaa, kertoo Vainio.

– Jäällä liikuttaessa tulee aina olla järki mukana. Perussääntö on, että jos ei tiedä varmasti, että jää kestää, on viisainta olla menemättä jäälle. Jäällä liikkuessa tulee ­aina varustautua turvavälinein ja niitä on opeteltava käyttämään. Vähimmäisvarustuksena jokaisella jäällä kulkijalla tulisi riippua jäänaskalit kaulassa siltä varalta, että jää pettää. Avannosta on hyvin vaikea päästä pois ilman apuvälineitä, sillä kylmä kangistaa nopeasti. Jäille ei tule myöskään ikinä lähteä yksin, muistuttaa Vainio.

Uudenkaupungin Sanomat kertoi maanantaina, että jää Uudenkaupungin edustalla jään paksuus on 5–15 senttiä. Uudenkaupungin edustalla erityisesti avoimet laivaväylät heikentävät jääpeitteen kestoa.

Kommentti: Laturauhaa Laitilassa

Tämä talvi tuli todella tarpeeseen. Se on valtaisa valopilkku kaiken koronasynkkyyden keskellä. Puiden oksilla ja hangilla auringossa kimaltelevat timantit ovat ilmaisia ja kaikkien ulottuvilla. Ei todellakaan tarvitse lähteä Lappiin.

Hiihtäjille viime viikot ovat olleet kuin lahja. Parasta on ollut nähdä, kuinka perheet viihtyvät Matikan kuntoradalla ja lapset sauvovat innokkaasti aivan kuin silloin kauan sitten meidän keski-ikäisten lapsuudessa.

Laturaivosta Laitilassa ei ole tietoakaan. Kaikille riittää tilaa, niin aloittelijoille kuin konkareille. Jokainen saa valita vapaasti tyylinsä ja tahtinsa.

Hankin itse uudet karvapohjasukset viime viikolla. Yli 30 vuotta vanhat sukset ovat palvelleet hyvin, mutta uusien kanssa hiihtäminen on kuin toinen laji.

Ainoa ongelma oli monojen ja siteiden yhteensovittaminen. Kun olin asian kanssa aikani kuntoradan parkkipaikalla tuhtonut, päätin kysyä apua kokeneemmilta.

Apua löytyi oitis, ja kaksi ystävällistä hiihtäjää polvistui jalkojeni juureen tutkimaan tilannetta. Hetken kuluttua kiinnitys oli kunnossa. Hieman hävetti oma avuttomuuteni, mutta lohdutti kuulla, että muutkin ovat olleet samassa tilanteessa.

Päätoimittaja Eija Eskola-Buri