Tässä juttusarjassa haastatellaan valtuustoryhmien puheenjohtajia. Kuntavaalit järjestetään huhtikuussa.
Laitila on ainut Suomen kunta, jonka valtuustossa vaikuttaa Itsenäisyyspuolueena tunnettu, mutta sittemmin nimensä Tasapainon puolesta – IPU:ksi vaihtanut puolue. Eikä valtuutettuja ole pelkästään yksi vaan kaksi: Janne Kuusisto ja Henri Aitakari.
Ryhmän puheenjohtajana toimiva Kuusisto kertoo, että vaikka puolueen jäsenkirja pysyy taskussa, jää IPU:n edustus Laitilan kuntapolitiikassa toistaiseksi historiaan. Tulevissa kuntavaaleissa Tasapainon puolesta yhdistää voimansa nykyisen Laitilan Omat -valtuustoryhmän kanssa. Uudeksi nimeksi tulee Laitilan Puolesta.
Janne Kuusiston mielestä puoluepolitiikka ei oikein istu kuntakenttään, sillä päätettävät asiat ovat niin erilaisia kunnissa kuin eduskunnassa.
– Mielestäni kunnanvaltuutetun tarkoitus on ajaa Laitilan ja laitilalaisten asioita. Siihen tällä uudella ryhmällä tähdätään.
Kuusisto kertoo ryhmäkurin olevan hänelle kirosana.
– Että ryhmänjohtaja kertoisi, mitä päätetään. Sellaista ei tule meillä olemaan koskaan.
Hän toivoo, että päätöksenteko olisi mahdollisimman avointa ja asioista keskusteltaisiin. Nykyisessä tiedonkulussa on hänestä parantamisen varaa.
– Varsinkin pienille ryhmille tieto tulee todella huonosti.
Kuusisto on huomannut, että internetin ja sosiaalisen median vaikutus on kasvanut. Siihen on vaikuttanut korona, mutta jo ennen pandemiaa Laitilassa pinnalle roihahtaneet teemat kuten vanhustenhuolto, ovat lisänneet kuntalaisten kiinnostusta paikallisiin asioihin.
– Olen saanut sosiaalisessa mediassa paljon palautetta ja myös tukea toiminnalleni.
Janne Kuusisto kannattaa suoraa demokratiaa, jossa valtaa käyttävät kuntalaiset. Käytännössä kansanvaltaa voisi hänestä lisätä kunnissa kuntalaisäänestyksillä. Äänestysten tulokset tuotaisiin valtuuston tietoon ennen kuin asioista päätetään.
– Esimerkiksi vanhusasiassa olisi voitu kuntalaisäänestys toteuttaa, hän viittaa vastustamiinsa yksityistämissuunnitelmiin, joita Laitilassa edistettiin vuosina 2018–2019.
Yksityistämisssuunnitelmat eivät toteutuneet. Ulkoistamista yleensäkin Janne Kuusisto vastustaa.
– Siitä on harvoin seurannut mitään hyvää. Ulkoistetun palvelun takaisin saaminen on mahdotonta.
Janne Kuusiston mielestä tulevana valtuustokautena tärkeitä teemä on peruspalveluihin satsaaminen.
– Palvelut ovat karanneet ympäryskuntiin. Esimerkiksi viikonloppuna on lähdettävä Turkuun, jos lääkäriiin haluaa.
Myös löysä talouskuri ei voi hänestä jatkua.
– Samalla kun nostamme esimerkiksi uimahallin käyttömaksuja ja teemme samankaltaisia muutamia roposia tuovia säästöohjelmia, lahjoitamme rahaa aivottomasti sinne ja tänne.
Kyläkoulujen kannattaja kertoo pahoin pelkäävänsä, että tulevalla valtuustokaudella käsiteltäväksi tulee Itäkulman koulun lakkauttaminen.
– Koveron koulun olisi pitänyt säilyä, jos ennen viime vaaleja annetut vaalilupaukset olisi pidetty. Tästä ja muista lupauksistaan vaadin keskustaa tilille.
Kuusisto kannattaa myös panostuksia Kasitiehen. Tien nelikaistaistaminen lyhentäisi matka-ajan Turkuun puoleen tuntiin, mikä lisäisi Laitilan vetovoimaa.
Janne Kuusistolle luonto ja metsästys ovat lähellä sydäntä. Keskustan Kaukolassa asuva valtuutettu kertoo viettävänsä kesäisin paljon aikaa Kusnissa, jossa hänellä on sähkötön pikkumökki.
– Se on ihan parhautta olla siellä rauhassa.
Tasapainon puolesta – IPU: “Onni ja autuus ei synny väestömäärästä”
VAALIKAUDEN 2017–2021 PLUSSAT JA MIINUKSET:
Plussat: päiväkotiasiat tulivat kuntoon, kasitien kaavatöiden eteneminen, kaupunginjohtajan vaihtuminen.
Miinukset: vanhustenhoidon yksityistämispyrkimykset, Koveron koulun lakkautus, viranhaltijoiden ja työntekijöiden joukkopako.
MITKÄ OVAT RYHMÄNNE KOLME TÄRKEINTÄ TAVOITETTA TULEVALLA VALTUUSTOKAUDELLA?
– Puolustaa kuntalaisille tärkeitä asioita, lisätä aktiivista kansalaisvaltaa, torjua järjettömät päätökset
MIKÄ ON LAITILASSA TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN ISOIN INVESTOINTI?
– Jos kasitiehanke etenee, niin sitten se. Jos ei etene, niin olemassaolevan kiinteistökannan, tiestön ja vesi- sekä viemäriverkoston kunnossapito.
Varsinais-Suomen Liitto julkisti tammikuussa 2020 selvityksen, jossa tarkastellaan ennusteita kuntien väkiluvusta vuosina 2018–2030.
Selvityksen mukaan 1–12 –vuotiaiden määrä vähenee Laitilassa vuosina 2018–2030 289 lapsella ja yli 64-vuotiaiden osuus väestössä kasvaa 327 henkilöllä.
MITÄ AJATUKSIA TÄMÄ HERÄTTÄÄ KUNNAN ELINVOIMAN KANNALTA JA MITEN TÄMÄ PITÄÄ OTTAA HUOMIOON PALVELUJEN RAKENTAMISESSA?
– Syntyvyyden väheneminen on länsimaille yhteinen ilmiö. Kunta pystyy huonosti vaikuttamaan kuntalaistensa lisääntymiseen. Väestön määrä asettuu lopulta omalle tasolleen, mikä se sitten onkaan. Palvelut tietysti mitoitetaan vastaamaan väestömäärää.
– Vanhusväestön määrä lisääntyy joiksikin kymmeniksi vuosiksi huomattavasti. Siitä koituu tietysti kustannuksia, mutta myös paljon työtä. Onneksi meillä on tiloja, jotka tarvittaessa voitaneen suhteellisen helposti muuntaa vanhusten palveluasumiseen sopiviksi.
– Joka tapauksessa eri kunnissa ja eri valtioissa on erisuuruiset väestöt. Suomessa ei ole koskaan ollut sellaista kymmenien miljoonien väestöä kuin monissa Euroopan maissa. Ei niillekään onni ja autuus synny väestömäärästä, vaan siitä, miten asiat on hoidettu.