Lapsiperheiden karu tilanne Laitilassa – Johtava sosiaalityöntekijä Sanna Erholm: “Nyt on avattava silmät tälle tilanteelle”

0
Laitilassa lastensuojelussa huolettaa erityisesti 15-17-vuotiaiden tilanne.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Lastensuojelun Keskusliiton kunnille tekemän kyselyn mukaan koronakriisi heikentää lasten ja perheiden hyvinvointia pitkään. Viime vuoden lopulla tehdyn kyselyn mukaan lapsiperheiden kuormitus on lisääntynyt selvästi.

Kyselyyn vastanneista kunnista runsaat 40 prosenttia arvioi lastensuojeluilmoitusten lukumäärän lisääntyneen viime syksynä verrattuna aikaan ennen koronaa. Lisäksi noin 65 prosenttia kunnista arvioi koronaepidemian lisäävän kodin ulkopuolelle tehtävien sijoitusten määrää pitkällä tähtäimellä ja noin 40 prosenttia ilmoitti sijoitusten lisääntyneen jo koronavuonna.

Kyselyyn vastasi noin 40 kunnan tai kuntayhtymän kunnan lastensuojelut.

Laitilassa tilanne noudattelee pitkälti juuri kyselyn maalaamaa kuvaa: koronavuonna 2020 lastensuojeluilmoitusten määrä lähes kolminkertaistui vuoteen 2019 verrattuna ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärä kaksinkertaistui. Nousu on raju.

Kun lastensuojeluilmoituksia tehtiin toissavuonna 105, niin viime vuonna niitä tehtiin 290. Vuonna 2019 kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärä puolestaan oli 14 ja viime vuonna 24.

– Osasimme odottaa, että koronavuosi tulee näissä luvuissa näkymään, koska kyseessä on hyvin poikkeuksellinen tilanne. Erityisesti tilanteet alkoivat kriisiytymään, mitä pidemmälle viime vuosi kului, kertoo Laitilan johtava sosiaalityöntekijä Sanna Erholm .

Siellä on päihteiden käyttöä, väkivaltaa, varastamista, hyvin rajatonta käytöstä. Se näkyy meillä sekä lastensuojeluilmoitusten määrissä että näissä sijoitusten lisääntymisissä.

Erholm kertoo, että lastensuojelun työntekijän silmin Laitilassa erityisen vaikea on 15–17-vuotiaiden tilanne.

– Siellä on päihteiden käyttöä, väkivaltaa, varastamista, hyvin rajatonta käytöstä. Se näkyy meillä sekä lastensuojeluilmoitusten määrissä että näissä sijoitusten lisääntymisissä.

Sosiaali- ja terveysjohtaja Johanna Ahokas painottaakin, että eri tahojen pitäisi tehdä niin lastensuojeluilmoituksia kuin matalamman kynnyksen huoli-ilmoituksia nykyistä herkemmin.

– On hyvä, että ilmoituksia tulee. Me korostamme, että aina kun vaikkapa varhaiskasvatuksessa tai koulussa herää lapsesta huoli, pitäisi tehdä ilmoitus. Kaikkein haitallisin on tekemättä jäänyt ilmoitus.

Johtava sosiaalityöntekijä Sanna Erholm sanoo, että lastensuojeluilmoituksia pitäisi Laitilassa tehdä nykyistä varhaisemmassa vaiheessa.

– Nyt tilanne on sellainen, että ilmoitus tulee usein vasta, kun tilanne on jo pahasti kriisiytynyt eikä avohuollon kevyemmillä toimenpiteillä ja ennaltaehkäisevällä avulla voida enää tilanteeseen vaikuttaa. Tämä näkyy esimerkiksi sijoitusten määrän kasvuna.

Laitilassa avohuollon asiakkaiden määrä on pysynyt samoissa määrissä vuosina 2019–2020. Odotettavaa kuitenkin on, että asiakasmäärät nousevat tänä vuonna, sillä lastensuojeluilmoitusten määrä ryöpsähti nimenomaan viime vuoden lopulla.

Sekä Ahokas että Erholm muistuttavat, että 290 lastensuojeluilmoituksessa ei ole mukana sosiaalihuoltolain mukaisia yhteydenottoja. Ne ovat niin sanottuja huoli-ilmoituksia, joita voi tehdä matalammalla kynnyksellä kuin varsinaisia lastensuojeluilmoituksia.

Erholm sanoo monella laitilalaisella lapsella ja nuorella asioiden olevan tosi hyvin, mutta sen vastapainona monella on myös asiat tosi huonosti.

– Nyt on avattava silmät tälle tilanteelle. Esimerkiksi huumausainekauppaa käydään Laitilassa paljon ja hyvinkin nuoret käyttävät päihteitä. Kannabiksen polttelu on lisääntynyt todella paljon.

  • Kommentti

Lasten pahoinvointi ja lastensuojeluun liittyvät ongelmat nousivat viime viikolla eduskunnan suullisella kyselytunnilla puheenaiheeksi. Kyselytunnilla Perussuomalaiset kritisoivat, miten Suomessa kyllä tehdään erilaisia selvityksiä lastensuojeluun liittyvien ongelmien korjaamiseksi, mutta tehtyjä parannusehdotuksia ei oteta käyttöön.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) korosti, että lastensuojelussa tulee olla riittävät henkilöstöresurssit. Ministeri myös epäili, ettei Suomessa oikein ole ymmärretty tilanteen vakavuutta – siis esimerkiksi sitä, että vuoden 2019 tilaston mukaan kodin ulkopuolelle on sijoitettuna kaikkiaan 19 000 lasta ja että lastensuojelun avohuollon asiakkaana on yli 52 000 lasta.

Kun poliitikot ilmaisevat huolensa esimerkiksi lastensuojelun resursseista, niin on hyvä muistaa, että avaimet todella ovat poliitikoilla: resursseja kasvatetaan (eli ihmisiä palkataan) määrärahoja lisäämällä.

Sama toimii paikallistasollakin. Laitila on saanut reilulla kauhalla esimerkiksi valtion koronatukea, jolla odotettu negatiivinen talousvuosi ponkaisi roimasti plussalle. On laitilalaispoliitikkojen päätettävissä, kohdistetaanko esimerkiksi koronatuilla tehdystä ylijäämäpotista osa paikalliseen lastensuojelutyöhön, lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden hyvinvointiin.

Ainakin huoli laitilalaislasten tilanteesta on nyt ääneen sanottu. Julkinen huolipuhe on toki tärkeää, mutta tosiasia on, että ilman konkreettisia tekoja se jää yhtä merkityksettömäksi kuin toimeenpanematta jäänyt lastensuojelun parannusehdotusten lista.
Solina Saarikoski

Lastensuojelu kärvistelee resurssien kanssa Laitilassakin

Laitilassa yhdellä sosiaalityöntekijällä on lastensuojelun asiakkaita keskimäärin noin 25–30. Se on sinänsä hyvä ja jopa tavoiteltava luku, mutta se ei kerro asian todellista laitaa.

– Tässä luvussa ovat vain lastensuojelun asiakkaat, mutta Laitilan kokoisessa kaupungissa samoilla sosiaalityöntekijöillä ovat vastuullaan myös sosiaalihuoltolain mukaiset asiakkaat, muistuttaa sosiaali- ja terveysjohtaja Johanna Ahokas.

– Laitilassa sosiaalityöntekijöiden todellinen asiakasmäärä on siis paljon suurempi eikä tilanne ole niin ruusuinen kuin miltä se tuon lukeman perusteella voi vaikuttaa, johtava sosiaalityöntekijä Sanna Erholm kuvaa.

Asiakasmäärä vaikuttaa siihen, miten tiiviisti sosiaalityöntekijä voi olla asiakkaan kanssa tekemisissä. THL:n kehittämispäällikkö Päivi Petrelius arvioi Ylen haastattelussa vuonna 2019, että yhdellä työntekijällä saisi olla korkeintaan 20 lasta asiakkaana. Luvut ovat kuitenkin monissa kunnissa paljon tätä suurempia.

Laitilassa sosiaalityöntekijöiden todellinen asiakasmäärä on siis paljon suurempi eikä tilanne ole niin ruusuinen kuin miltä se tuon lukeman perusteella voi vaikuttaa.

Laitilassa esimerkiksi sosiaalityöntekijän osaamisen pitää olla laajaa, koska työnkuva on niin lavea.

– Laitilassa sosiaalityöntekijä tekee esimerkiksi sekä lastensuojelua että palvelutarpeen arviointia. Usein haluttaisiin keskittyä tekemään kapeampaa siivua, koska työ on niin vaativaa, Erholm tietää.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here