Ratsastustunneille olisi nyt tulijoita

0
Tuntien pitäminen on vain pieni osa talliyrittäjän arkea. Tiina Kylä-Kaila vie vettä hevostarhaan. Pakkasella vesiletkut jäätyvät ja on turvauduttava kanistereihin.

Pirkko Varjo

Suomessa on 160 000 ratsastuksen harrastajaa, joista selvä enemmistö on aikuisia. Suomen Hippoksen tilastosta poimittu tieto on kuitenkin vuodelta 2019, ajalta ennen koronaa. Todellinen ratsastajien määrä on nyt suurempi, sillä kun sisäliikuntaharrastuksiin ei pääse, talleille on tullut paljon uusia asiakkaita.

Laitilassa on tällä hetkellä kaksi ratsastustallia, joista voi varata ratsastustunnin. Muutaman viime vuoden aikana kaksi tallia on myös lopettanut tuntitoiminnan.

2015 avattu Ytön ratsutila on Kaivolan- ja Kusnintien risteyksessä, piilossa puiden takana. Ratsastuksenopettaja Tiina Kylä-Kaila osti viisi vuotta sitten vanhan maatilan ja aloitti ratsastustunnit sekä täysihoitohevosten pidon. Nyt hän keskittyy pelkästään tuntitoimintaan.

– Ainakin toistaiseksi. Nyt minulla on viisi omaa hevosta joilla pidän sekä ryhmä- että yksityistunteja.

Asiakkaat ovat löytäneet Tiinan tallille hyvin. Kaikille on vielä toistaiseksi löytynyt sopiva tuntiaika, mutta tilannetta helpottaisi, jos laumaan löytyisi uusia hevosia. Tallissa on paikka kahdeksalle.

– Hyvistä tuntihevosista on nyt kova kysyntä ja hinnat ovat nousseet, mikä johtuu osaltaan siitä, että korona on tuonut ratsastuskouluihin uusia asiakkaita.

Ytön ratsutilalla käy enimmäkseen aikuisratsastajia. Lajin voi aloittaa myös aikuisena ja alkeet Ytössä opetellaan aina yksityistunneilla. Vasta sitten, kun ratsastaja hallitsee hevosen kaikissa askellajeissa, hän voi siirtyä ryhmätunneille.

Ratsastuskoulun pitäminen on Tiinan omien sanojen mukaan hänelle unelmien täyttymys. Hevosten parissa työskentely, oma valmentautuminen sekä myös kilpailut ovat sitä, mitä hän eniten tahtoo. Tallityön lisäksi hän käy osa-aikaisesti töissä autotehtaalla ja opiskelee.

– Yritän silti käydä joka päivä itsekin ratsastamassa.

Nästin tallilla pidetään ratsastustunteja ja ponipäiviä. Tallin omistaja, ratsastuksenohjaaja Nina Stallbacka-Rusi on myös valmistumassa sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaajaksi. Tallityön ohella Nina tekee hoitoalan sijaisuuksia vanhustenhuollossa. Hevostilan arkea on jakamassa puoliso Mika Rusi.

– Hoitoalalla olisi töitä vaikka kuinka paljon. Yritän kuitenkin vähentää niitä sillä tavalla, että pystyn keskittymään enemmän sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan. Toisaalta teen mielelläni töitä kodin ulkopuolella, se on virkistävää ja on hyvä pitää myös yllä ammattitaitoa terveydenhuoltoalalla. Jos hevoset olisivat ainoa työ, se saattaisi pitemmän päälle olla liian yksipuolista.

Nästin tallilla on kuusi ponia ja seitsemän hevosta. Nina pitää ratsastustunteja yleensä torstaista sunnuntaihin. Tallilla käy kaiken ikäisiä asiakkaita Laitilasta ja lähikunnista.

– Haluan pitää opetusryhmät pieninä ja otan kerrallaan korkeintaan neljä ratsukkoa kentälle. Koen, että siten pystyn antamaan ratsukoille parhaiten opetusta.

Koko ikänsä hevosten kanssa elänyt yrittäjä ei pidä siitä, että hevonen nähdään vain suoritusvälineenä. Hevosharrastus on hänen mielestään parhaimmillaan silloin, kun hevosen kanssa vietetään aikaa muutenkin kuin vain selässä istumalla.

– On ihmisiä, jotka haluavat olla hevosten lähellä, mutta eivät halua tai uskalla mennä selkään. Voimme käydä vaikka taluttamassa hevosta maastossa ja pelkästään se, että näkee, miten hevonen toimii ja pääsee aistimaan ympäristöä yhdessä sen kanssa, tekee valtavan hyvää. Hevonen on loistava terapeutti monenlaisissa tilanteissa – esimerkiksi syömishäiriöiselle voi olla apua siitä, että seuraa hevosen päivärytmiä, ne kun ovat äärimmäisen tarkkoja siitä, että saavat säännöllisesti ruokaa.

May Cheri Merin talli Palttilassa lopetti ratsastustuntien pidon noin kaksi vuotta sitten.

– Hevoset ikääntyivät, eikä uusia enää otettu. Aloitin Laitilassa 1994 ja väsyin jo vähän tuntien pitämiseen eikä maneesissa seisominen ollut enää terveydellekään hyväksi, talliyrittäjä Brita Uusitalo kertoo.

Kyselyjä ratsastustunneista on tullut edelleen ja erityisesti korona-aikaan. Nyt Uusitalo keskittyy kuitenkin täysihoitohevosten pitoon.

– Taidan olla harvinaisuus täysihoitotallin pitäjänä, nykyään melkein kaikki ovat talleja, joissa omistajat hoitavat hevosensa itse. Täysihoitopaikoista on myös kysyntää, mutta en ota tämän enempää hevosia. Nyt ehdin itsekin ratsastamaan.

Laitilan Hevosharrastekeskuksessa Kaivolassa ei ole pidetty ratsastustunteja enää kolmeen vuoteen. Talliyrittäjä Niina Mäki-Arvela ei täysin tyrmää sitä, etteikö tunteja voitaisi joskus vielä pitää, mutta ei näe sitä mahdollisena juuri nyt.

– Lopetin tuntien pidon koska se ei ollut oikein hyvä yhdistelmä, että olin illat tallilla kun lapset olivat vielä pieniä. Talli toimii nyt hyvin itsehoitotallina.

Pieni maalaistalli viehätti

Laitilan terveyskeskuksessa lääkärinä työskentelevä ja Turussa asuva Niina Laakso käy kerran viikossa ratsastustunnilla Ytön ratsutilalla.

– Aloitin täällä viime vuoden toukokuussa. Valitsin paikan nettisivujen perusteella. Pidän siitä, että täällä on rauhallista eikä tunneilla ole liikaa ihmisiä. Hevoset ja opetus ovat hyviä.

Laakso on aloittanut ratsastuksen jo alakouluikäisenä ja hänellä on kokemusta myös isompien paikkakuntien ratsastuskouluista.

– On mukava kehittyä ratsastajana, mutta harrastan tätä ennen muuta oman hyvinvointini takia.

Samalla tunnilla Laakson kanssa ratsastaa Hinnerjoella asuva lukiolainen Elsa Uotila. Hän on harrastanut ratsastusta kuutisen vuotta ja käynyt aikaisemmin islanninhevostallilla.

– Sitten talli muutti Raumalle. Olen käynyt täällä nyt kaksi vuotta ja tykkään kovasti. Talli on lähellä ja hevoset on tosi kivoja.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here