Laitilan kaupunginvaltuuston kokouksissa on viime vuosina selvästi käynyt ilmi valtuuston vanhimman, Pro Vakka-Suomea edustavan Seppo Rinteen, tuskastuminen nuorempien päättäjäkollegojensa toimintaan. Nykymeininkiä hän on pettyneenä verrannut entisaikoihin – ja nostaa asian esiin nytkin:
– Noin 20 vuotta sitten Laitilassa tuli raju muutos, kun vanhat konkaripoliitikot ja pitäjää johtaneet virkamiehet vaihtuivat hyvinvointiyhteiskunnan kasvatteihin. Nyt Laitila on kuin laho puu, joka syö itseään sisältä päin.
YRITTÄJÄNÄ elämäntyönsä tehnyt Rinne on istunut kuntapäättäjänä vuosikymmeniä ja nähnyt Laitilan ylä- ja alamäkiä. Kokemusta kuntapäättäjänä hänelle ei ole kertynyt vain vuosissa, vaan hän on myös edustanut monia eri puolueita sekä monenlaisia ryhmiä. Nykyisen yhden miehen Pro Vakka-Suomi -valtuustoryhmän hän perusti edellisen valtuustokauden aikana lähdettyään Laitilan Perussuomalaisista.
“Kaupungin virka- ja luottamushenkilöiden tulee esittää konkreettinen selvitys, miten Laitilan yli 30 miljoonan euron velka maksetaan pois.”
Rinteen mielestä yksi uuden polven päättäjien iso ongelma on, että vastuuta huonoista päätöksistä ei kanneta.
– Nyt huonoja päätöksiä yritetään peitellä, eikä sanota suoraan, että pieleen meni. Yksi viimeisimmistä puheenaiheena olleista epäonnistuneista päätöksistä on mielestäni Kasitien Yrityspuiston alue. Siitä halutaan sitkeästi pitää kiinni, vaikka sillä ei mielestäni teollisuusalueeksi ole edellytyksiä.
VANHALLA päättäjäkaartilla oli Rinteen mielestä erityisesti yksi arvostettava piirre: he ymmärsivät pelätä lainanottoa.
– Nyt Laitilan vuosittainen tuloveropotti on pienempi kuin velkataakka, eihän sellainen ole mistään kotoisin. Velkarahalla ryhdytään rakentamaan hetken mielijohteesta miljoonahankkeita, se on edesvastuutonta.
– Neljä vuotta toiminut valtuusto on kasvattanut budjetoitua velkaa 21 miljoonalla eurolla, hän jatkaa.
“Voisimme ottaa käyttöön Laitila-lisän tai miettiä esimerkiksi ilmaisia päivähoitopalveluja.”
Rinteen näkemys on, että kaupungin tulisi ensisijaisesti kunnostaa jo olemassa olevia ja säilytettävän arvoisiksi katsottuja kiinteistöjä, ei rakentaa uudisrakennuksia.
– Esimerkiksi Meijerin rakennus olisi pitänyt mielestäni saneerata päiväkodiksi. Samoin monitoimihallia ei olisi pitänyt rakentaa, vaan olisi pitänyt kunnostaa Urheilutalo liikuntakäyttöön. Nyt meillä on miljoonien velat uusista päiväkodeista ja monitoimihallista, mutta myös miljoonaremontteja kaipaavat Urheilutalo ja Meijerin kiinteistö. Lisäksi Laitilaan pyydetty yksityinen päiväkoti joutui lopettamaan ja kiinteistö seisoo nyt tyhjänä.
JO PALVELUJEN ylläpidosta aiheutuvien kulujen vuoksi Laitila tarvitsisi lisää asukkaita, Rinne sanoo.
– Laitilassa käy 1 400 muualla asuvaa ihmistä töissä ja heidän joukossaan on paljon juuri johtavassa asemassa olevia ihmisiä. Heitä pitäisi saada asumaan Laitilaan, sillä nyt heidän henkinen pääomansa jää saamatta Laitilan politiikkaan ja johtamiseen. Lisäksi näiden suurituloisten veroeurot ja palkkarahat menevät muiden kuntien hyödyksi.
Rinne sanoo olevansa huolissaan myös laitilalaisyritysten työvoimapulasta.
– Työvoimapula nousee nyt puheeksi lähes yrityksessä kuin yrityksessä. Kyllä tähän pitäisi jokin ratkaisu saada.
Rinne ehdottaa, että Laitila yrittäisi erilaisin keinoin sekä saada väen pysymään Laitilassa että houkutella uusia asukkaita.
– Laitila voisi maksaa vauvarahaa, sellaista Laitila-lisää perheille, joihin syntyy lapsia. Voisimme myös harkita ilmaista varhaiskasvatusta ja vaikkapa ilmaisia tontteja, hän ehdottaa.
Hyvää on ollut terveyskeskuksen perusteellinen remontti, huonoa taas terveyspalvelujen heikentäminen
TÄMÄN VAALIKAUDEN PLUSSAT JA MIINUKSET:
Plussat
+ Meillä on satsattu homekoulujen remontteihin.
+ Terveyskeskuksen perusteellinen remontointi, mikä mahdollistaa sen kaikkien tilojen käytön.
+ Laitilalla on olemassa erinomaisia ja monipuolisesti tontteja omakoti-, rivitalo- ja kerrostalorakentamiseen.
Miinukset
– Julkisten palvelujen supistaminen. Yhteisillä verovaroilla tuotettujen palvelujen, esimerkiksi terveyspalvelujen, heikentäminen niin, että ihmiset pakotetaan käyttämään yksityisiä palveluita. Esimerkiksi Laitilan terveyskeskuksesta on päivystys siirretty muualle ja lääkärille pääsyä voi joutua odottamaan viikkoja.
– Yritystoiminnan tukemisen unohtaminen, mikä on johtanut yrityselämän kasvaneeseen epäluottamukseen kaupunkia kohtaan.
– Velkamäärän huima kasvu on edesvastuutonta.
KOLME TÄRKEINTÄ TAVOITETTA TULEVALLA VALTUUSTOKAUDELLA?
1) Vanhainkoti pitäisi muuntaa vaatimusten mukaiseksi tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Jos uudistusta ei tehdä, uhkaa kiinteistö jäädä valtakunnallisessa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa Laitilan rasitteeksi.
2) Kaupungin virka- ja luottamushenkilöiden tulee esittää konkreettinen selvitys, miten Laitilan yli 30 miljoonan euron velka maksetaan pois.
3) Kunnollisen ja pitkänajan tarpeisiin vastaavan teollisuusalueen saamiseksi pitäisi ryhtyä toimiin.
TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN ISOIN INVESTOINTI?
Kasitien kunnostaminen pakottaa Laitilan kaupunkiakin investoimaan omiin katuhankkeisiinsa. Omiin tieratkaisuihin tulee menemään miljoonia.
Selvityksen mukaan 1–12-vuotiaiden määrä vähenee Laitilassa vuosina 2018–2030 noin 290 lapsella ja yli 64-vuotiaiden osuus väestössä kasvaa lähes 330 henkilöllä.
MITÄ AJATUKSIA TÄMÄ VARSINAIS-SUOMEN LIITON JULKAISEMA ENNUSTE HERÄTTÄÄ KUNNAN ELINVOIMAN JA PALVELUJEN KANNALTA?
Vanhusten palveluihin pitää satsata, se on selvä asia. Laitilassa kerätty adressikin osoitti selvästi, että laitilalaiset haluavat kunnalliset hoivapalvelut. Lapsiperheille pitäisi olla etuuksia, voisimme ottaa käyttöön Laitila-lisän tai miettiä esimerkiksi ilmaisia päivähoitopalveluja.