Helky laulu kauas, missä katse kantaa yli peltojen

0

Ensimmäisen kerran autoradio vaihtaa kanavaa Valkojärven suoralla hiukan ennen Laitilan keskustaa. Satakunnan Radiosta kuuluva Laura Voutilaisen laulu vaihtuu lennossa Turun Radion koronakeskusteluun, ja hetken kuluttua toisinpäin.

Ylen maakuntaradiot toimivat samalla kanavalla, mutta Laitilassa menee raja. Tosin radioaaltojen raja ei ole selkeä, vaan nimensä mukaisesti aaltoileva.

Eihän se nyt kivaa ole, että kun lauleskelee mukana En mielestäin sua saa, niin yhtäkkiä kuuluukin haastattelua. Ja kun haastattelusta pääsee kärrylle, jatkaa Voutilainen lauluaan.

No, ehkäpä elämä on hieman vaihtelevampaa, kun elää maakuntien rajamailla. Eikä se loppujen lopuksi häiritse kanavasekoilua enempää. Kun koti on Satakunnassa ja työ Varsinais-Suomessa, suhaan sujuvasti kahden maakunnan välillä.

Korona-aika on tuonut maakuntarajan uudella tapaa näkyväksi. Välillä koronatilanne on ollut vakava Satakunnan puolella. Nyt taas vaaka on kääntynyt siihen, että Varsinais-Suomen ilmaantuvuusluku on moninkertainen Satakuntaan verrattuna.

Maakuntarajaa ylittäessään on oltava tarkkana siitä, että mitkä rajoitukset milloinkin ovat voimassa. Maskisuositus tuli Varsinais-Suomeen ennen Satakuntaa. Myös yleisötapahtumien kokoontumisrajoituksissa on ollut eroja, vaikka ne tällä hetkellä ovat samat, kuusi henkeä.

Hieman itseäni on myös hymyilyttänyt tilanteissa, joissa ohjeet tuntuvat ristiriitaisilta. Esimerkiksi koululaisten talviloman aikaan raumalaisia kehotettiin matkustamaan vain oman maakunnan sisällä. Ohjeita noudattamalla siis työssä saisi säännöllisesti kulkea Varsinais-Suomeen, mutta loma-aikaan pitäisi suunnata sellaisille alueille, joissa ei normaalisti käy.

Ymmärrän että rajat, ja korona-aikana niitä seuraavat rajoitukset, on johonkin vedettävä. Rajan tuntumassa asuva saa käyttää maalaisjärkeään.

Yksi kaverini sanoi, ettei ole ikinä kokenut itseään yhtä satakuntalaiseksi kuin nyt, kun koronarajoitukset määrittävät, mitä me saamme tehdä. Maakuntaidentiteetti ei ole itselleni tärkeä.

Nyt hallitus kaavailee liikkumisrajoituksia pääkaupunkiseudulle ja Turkuun. Onneksi ainakin toistaiseksi liikkumisrajoituksista puhutaan kaupunki- eikä maakuntatasolla.

Vanhemmille sukupolville esimerkiksi maakuntalaulut ovat yhteisöllisyyden tunnetta nostattavia. Etsin internetistä itselleni vieraiksi jääneet Varsinaissuomalaisten laulun ja Satakunnan laulun, jotka alkavat: Helky laulu Auran rantain ja Kauas missä katse kantaa yli peltojen. No, Satakunnan ja Varsinais-Suomen väliä ajaessani autossani helkkyy usein laulu ja katse kantaa yli peltojen. Se on varmaan sitten lounaissuomalaisuutta.

Kirjoittaja on Laitilan Sanomien tuottaja.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here