Koronavuosi toi etäkoulun ja etävastaanotot – Katso grafiikka Laitilan kaikista koronatartunnoista

0
Laitilassa etäopetus on ollut hyvin vuorovaikutteista.

Koronan kanssa on eletty nyt vuosi. Laitilan kaupunki on selvinnyt vuodesta hyvin, tosin se on vaatinut paljon joustoa henkilöstöltä. Sosiaali- ja terveysjohtaja Johanna Ahokas sanoo, että asiakkaille muutokset eivät ehkä ole näkyneetkään niin paljon kuin mitä henkilökunnalta on vaadittu.

– Henkilökunnalle muutos on ollut suurin. Pelkästään suojautuminen ja varustautuminen sekä uuden oppiminen on vaatinut paljon lisätoimia.

Laitilassa, kuten monissa muissakin kunnissa, avattiin vuosi sitten erillinen infektiovastaanotto. Terveydenhoidossa on järjestetty lähivastaanottojen lisäksi myös etävastaanottoja.

– Aloitimme aluksi pienimuotoisesti lääkäripalveluita etänä ja nyt meillä on myös etägeriatrin vastaanotto.

Asiakkaat ovat suhtautuneet etävastaanottoihin hyvin. Osa on valinnut jopa mieluummin etävastaanoton.

– Perhepalveluissa olemme pyrkineet pitämään palvelut täysmittaisesti toiminnassa. Esimerkiksi lastensuojelun ja lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut on pidetty sillä tasolla. Niistä ei ole vähennetty.

Vanhusten kotihoidossa on järjestetty jonkin verran viriketoimintaa kotona. Se on ollut tärkeää ikäihmisten jaksamisen kannalta. Ikääntyneiden asumispalveluissa ja terveyskeskusosastolla on ollut Aluehallintoviraston määrittelemiä vierailukieltoja ja -rajoituksia.

– Se on vaikuttanut niin, että omaisten sekä läheisten käynnit ovat vähentyneet ja ulkopuolista viriketoimintaa ei ole voitu järjestää entiseen tapaan. Yksiköiden sisällä on sitten pyritty kehittämään toimintatapoja arjen virkistykseksi.

Ahokas arvioi, että koronavuonna moniammatillinen yhteistyö on lisääntynyt.

– Se olisi lisääntynyt varmasti muutenkin.

Digiloikka on lisännyt etätyötä sekä etäkoulutusta. Ahokas uskoo, että pandemian jälkeenkin etätyötä tehdään soveltuvin osin ja Teams-koulutuksetkin ovat tulleet jäädäkseen.

Koronavuosi on vaikuttanut suuresti myös koulujen toimintaan. Vt. sivistystoimenjohtaja Nestori Mäkelä sanoo, että Laitila on hyvä esimerkki etäopetuksesta.

– Etäopetusta on järjestetty tässä vuoden mittaan monen mallin mukaan. Venyminen on vaatinut organisaatiolta ja henkilöstöltä paljon, vaikka osaamista, laitteita ja sähköistä opetusympäristöäkin oli jo valmiina. Myös huoltajien ja perheiden arjen muutos on ollut suuri.

– Laitilassa etäopetus on ollut hyvin vuorovaikutteista. Haastavinta oli, kun pienimmät, joiden lukutaitokaan ei ole vielä täysin kehittynyt, olivat myös etäopetuksessa. Se saatiin kuitenkin toteutettua ja palaute on ollut pääosin positiivista.

Laitilassa on satsattu erityisesti oppilashuoltoon ja tukitoimiin. Koulut ovat tehneet yhteistyötä sekä sosiaalitoimen että nuorisotyön kanssa.

– Kouluun on palkattu resurssiopettajia ja laaja-alaista erityisopetusta on tehostettu.

Mäkelä toivoo, että lapset ja nuoret ovat saaneet riittävästi tukea, mutta uskoo myös, että vielä koronan jälkeenkin tukitoimia tarvitaan.

– Minkälaisen jäljen tämä aika sitten jättää? Olemme jo miettineet toimintamalleja, miten tulevaisuudessa tukea lasten hyvinvointia. Yhteisöllisen työn tarvetta on.

Mäkelä muistuttaa, että koulu ei ole lapsen ainoa arkiympäristö, vaan myös harrastukset ovat tärkeitä. Nyt kun kaikki kontaktit on vedetty minimiin, harrastuksetkin ovat jääneet paljon tauolle.

– Tässä on mennyt pitkä aika, kun arki on muuttunut. Onhan tässä sellainen riski, että saadaanko lapset ja nuoret vielä aktivoitua. Uskon kyllä, että saadaan, mutta se voi vaatia työtä.

– Toivon, että toiminnat voitaisiin nopeasti palauttaa normaaleihin uomiin.

Myös kulttuuripuolella on jouduttu perumaan fyysisiä tapahtumia. Vs. kulttuuripäällikkö Antti Maantiehinno kertoo, että niitten sijasta on mietitty vaihtoehtoisia tapoja toimia.

– On ollut tapahtumien videointeja. Lisäksi aloitimme tänä keväänä podcast-sarjan, jossa esitellään taiteen ja kulttuurin alaa.

Maantiehinno näkee digitalisaation mahdollisuutena.

Samaa mieltä on myös Mäkelä:

– Striimaukset ovat keränneet katsojia enemmän kuin mihinkään live-tapahtumaan Laitilassa voisi osallistua yleisöä. Jatkossakin kannattaa miettiä tapahtumien striimaamista.

Elinvoimapäällikkö Juha-Matti Päivölän mukaan digiloikka ei ole ollut välttämättä aivan niin suuri kuin miltä se saattaa vaikuttaa:

– Korona nopeutti kehitystä, kun ihmisten kohtaaminen väheni. Digitalisaatio olisi lisääntynyt ilman koronaakin 2020-luvulla. Vääjäämättömästi sitä kohti ollaan oltu menossa.

Päivölä on seurannut yrityskenttää ja sen selviytymistä koronasta. Pandemia on verottanut eniten palveluja, joita ei voi digitalisoida, kuten hierontaa tai parturi-kampaamoja.

– Sulut ovat vaikuttaneet kahviloihin ja ravintoloihin sekä myös teollisuuteen, joka tuottaa tuotteita hotelli- ja ravintolapuolelle.

Kaupunki on tukenut yrityskenttää monin keinoin, muun muassa ostolaskujen kierron nopeuttamisella, maksujen aikaistamisella, lisäämällä paikallista alihankintaa sekä hankintojen ja urakoiden aikaistamisella.

– Kaupunki on myöntänyt myös maksuajan pidennyksiä ja määräaikaisia vuokranalennuksia, jos yrityksellä on ollut koronasta johtuvia maksuvaikeuksia.

 

Laitilan koronatartujen määrä on painottunut alkuvuoteen 2021. Huom! 17.7.2020 Laitilan koronatapausten määrä laski 13:sta 10:een, kun THL poisti tuplakirjaukset tilastoista.
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).