Laitilan ikääntyneen väestön palveluiden järjestämissuunnitelmassa painotetaan kotiin vietävien palveluiden merkitystä ja muun muassa yksinäisyyden hoitoa. Vuoteen 2024 asti ulottuvan suunnitelmassa painotetaan muun muassa yksinäisyyden vähentämistä, vapaaehtoistoiminnan lisäämistä sekä laitospaikkojen muuttamista tehostetun palveluasumisen paikoiksi.
Järjestämissuunnitelmasta käy myös ilmi, että Laitila arvioi kotihoidon merkityksen kasvavan entisestään tulevina vuosina.
– Valtakunnallisestikin on linjattu, että kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia, jotta vanhukset saisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään, Iäkkäiden palveluiden erityisasiantuntija Ritva Miesmaa toteaa.
Laitilassa pidetään tärkeänä vähentää ikäihmisten yksinäisyyttä. Suunnitelmasta käy lisäksi ilmi, että yksin asuvien ikäihmisten määrä kasvaa koko ajan. Syrjäytymisen pelätään lisäävän päihdeongelmia sekä masennusta ikäihmisten keskuudessa.
Koronan takia monenlaiset tapahtumat ja toiminta ovat olleet tauolla.
– Kyllähän korona on vanhusten yksinäisyyttä varmasti lisännyt. Olemme pyrkineet vaikuttamaan siihen olemalla heihin yhteydessä ja koittaneet tukea heitä korona-ajassa, Miesmaa kertoo.
Viime keväänä järjestettiin kerrostalojen pihalla virkistystapahtumia, joita ikäihmiset saattoivat seurata parvekkeiltaan. Myös kotona asuville vanhuksille on järjestetty jonkin verran virkistystoimintaa.
Yhtenä vaihtoehtona ikäihmisten palveluiden kehittämiselle suunnitelmassa esitetään ikäihmisten hyvinvointikeskuksen perustamista. Keskus toisi kaikki ikäihmisten palvelut yhden katon alle.
– Kaikkien ikääntyneiden palvelujen keskittäminen yhteen ikäihmisten hyvinvointikeskukseen mahdollistaa palveluiden yhteensovittamisen asiakkaan kannalta. Näin myös henkilöstöresurssit saadaan hyötykäyttöön ja mahdollisuus eri palvelujen tuottamiseen kustannustehokkaasti lisääntyvät, suunnitelmassa todetaan.
Laitilassa tehostettua palveluasumista on tarjolla kunnan omana toimintana vain Koivukodossa, jossa on 19 paikkaa. Lisäksi ikäihmisten palveluissa on käytössä palveluseteli. Palveluseteli on yksi tapa järjestää vanhusten tehostettua palveluasumista kunnan omien palvelujen lisäksi.
Tunnistettu puute Laitilan ikäihmisten palveluissa on tehostetun palveluasumisen paikkojen vähäinen määrä. Ikääntyneen väestön palveluiden järjestämissuunnitelman mukaan Laitilan tavoitteena on, että laitoshoidossa olisi vain 2–3 prosenttia ikäihmisistä. Tällä hetkellä palvelun piirissä on 4,7 prosenttia ikäihmisistä.
Vuosi sitten helmikuussa valtuusto hyväksyi 50 000 euron lisämäärärahan asumispalveluita koskevan suunnitelman laatimiseen. Tarkoitus on selvittää, voidaanko nykyiseen vanhainkotiin remontoida 30–40 tehostetun palveluasumisen paikkaa tai vaihtoehtoisesti rakentaa 30-paikkainen palveluasumisen hoivayksikkö. Valtuuston kokouksessa maanantaina kävi ilmi, että suunnitelma on valmistumassa tämän kevään aikana.
Marraskuussa 2020 Laitilassa oli 976 yli 75-vuotiasta, joista…
- 104 oli säännöllisen kotihoidon piirissä
- 74 tehostetussa palveluasumisessa
- 32 omaishoidossa
- 46 vanhainkodissa
- 0 terveyskeskuksen pitkäaikaisessa laitoshoidossa.
Kodin hoitaminen on vuosien saatossamuuttunut kodissa hoitamiseksi
39 vuotta sitten laitilalainen Saara Pietilä sai aivoinfarktin, jonka seurauksena vasen puoli hänen kehostaan halvaantui.
– Se vei terveyden, Pietilä kertoo.
Pietilän luona on käynyt kotihoito jo useamman vuoden ajan. Hän saa apua päivittäisiin toimiinsa ja lääkehuoltoon. Lisäksi Pietilällä on käytössään ateria- ja siivouspalvelu.
– Olen ollut todella tyytyväinen kotihoitoon. Olen saanut niin paljon. Minulla on myös tämä turvapuhelin. Kun painan nappia, apu tulee jos en pääse enää ylös, Pietilä kertoo ja osoittaa vasenta kättään.
Pietilän luona käyvä kotihoitaja Tarja Kulma-aho luonnehtii naista sinnikkääksi. Ajokortistaankin 85-vuotias Pietilä joutui luopumaan vasta muutama vuosi sitten, kun lääkäri ei enää antanut ajokortin uusimislupaa. Pietilällä on vain yksi toimiva käsi, joka sekin on toipumassa sijoiltaanmenosta. Kulma-ahon mukaan kotihoidossa korostuu asiakkaiden toimintakyvyn tukeminen ja omien voimavarojen käyttö. Pietilä on tästä hyvä esimerkki.
Kulma-aho aloitti Laitilassa kotiavustajana 19-vuotiaana vuonna 1985. Vuosien 1985–1990 aikana kotiavustajia pätevöitettiin kodinhoitajiksi.
– Olin vuoden opintovapaalla ja jatkoin työtä kodinhoitajana. Vuonna 2012 opiskelin lähihoitajaksi.
Kulma-aho on nähnyt kolmen vuosikymmenen aikana, miten kodissa tehtävä avustustyö on muuttunut.
– Työnkuva on muuttunut hurjasti. Kun aloitin, työ oli siivoamista, ruuanlaittoa, kylvetystä ja kaupassakäyntiä.
2000-luvulla kotisairaanhoito ja kotipalvelu yhdistyivät ja syntyi kotihoito. Pikkuhiljaa kodinhoitajan työ onkin muuttunut kotona tehtäväksi hoivatyöksi.
Nyt kotihoitajan vastuulla on enää hoito- ja hoivatyön lisäksi kodin yleissiisteyden ylläpito ja esimerkiksi pyykkihuollossa avustaminen. Myös kylvettäminen on edelleen tärkeä osa kotona tehtävää hoivatyötä.
Vuosien varrella asiakkaiden muistisairaudet ovat yleistyneet. Asiakkaina on myös heikompikuntoisia kuin aikaisemmin.
– Ihmiset elävät nykyään vanhoiksi, Pietilä lisää.
– Silloin kun aloitin oli vähän yli 90-vuotiaita, nyt heitä on valtaosa asiakkaista. He ovat parempikuntoisia kuin ennen ja pärjäävät kotona, Kulma-aho kertoo.
Kulma-aho kertoo, että kotihoitajien tukena ovat paitsi ihanat asiakkaat – kuten Pietilä – myös läheiset välit työkavereihin ja hyvät esimiehet.
– Meillä on tuki ja turva toisistamme. Sen avulla jaksamme auttaa asiakkaita. He ovat kuitenkin parasta tässä työssä ja se, että työ on niin vaihtelevaa. Pienet haasteet auttavat jaksamaan. Täytyy olla kiitollinen esimiehistä ja siitä, että yhteistyö pelaa, Kulma-aho kiittää.
Palveluiden piirissä olevien toimintakyky pysynyt suunnilleen ennallaan
Ikäihmisten toimintakykyä mitataan Rava-toimintakykymittarilla. Laitilalaisten palveluiden piirissä olevien ikäihmisten toimintakyvyssä ei ole tapahtunut isoja muutoksia vuoden takaiseen tai neljän vuoden takaiseen verrattuna.
Kotihoidossa olevien asiakkaiden toimintakyky on pysynyt suunnilleen ennallaan tai heikentynyt hieman viime vuoteen verrattuna. Neljän vuoden takaiseen verrattuna kotihoidossa olevien toimintakyky on kuitenkin parantunut.
Omaishoidossa olevien ikäihmisten toimintakyvyssä on tapahtunut pientä heikkenemistä neljän vuoden aikana. Myös tehostetun palveluasumisen piirissä on hieman heikompikuntoisia vanhuksia kuin vielä neljä vuotta sitten. Sen sijaan vanhainkodissa asukkaiden toimintakyvyssä on tapahtunut hieman parannusta. Edelleen vanhainkodissa asuvat kuitenkin kaikista eniten apua tarvitsevat asukkaat.