Laitilassa on innostuttu neulomaan – Lankoja hakevat niin nuoret kuin aikuiset, niin miehet kuin naiset

0
Liisa Korpelinin puodista löytyy lankoja joka lähtöön.

Ossi Nyström

Laitilan Lankapuodin Liisa Korpelin on pannut merkille, että niin Laitilassa kuin muuallakin leijailee neulomisbuumi.

– Jonkun verran on tullut sellaista viestiä, että “en ole kolmeenkymmeneen vuoteen tehnyt käsitöitä, ja nyt olen alkanut uudestaan”.

Neulominen on Korpelinin mukaan tätä nykyä kaikenlaisten ihmisten harrastus.

– Nuorista vanhuksiin. Myös miehet tekevät käsitöitä. Aika laaja kirjo ihmisiä tässä käy.

Laitilalaiset neulovat ennen kaikkea villasukkia, mutta monenlaista muutakin tehdään.

– Nyt on myös tullut sellainen villapaidankutomisbuumi, niihin haetaan paljon lankoja. Tietysti myös pipot, tumput ja tämmöiset.

Ensimmäiseksi neulomisprojektiksi ei Korpelinin mielestä kuitenkaan kannata ottaa villapaitaa. Aloittelija hukkaa siinä todennäköisesti niin langat kuin hermonsakin.

– Jos ei ole koskaan tehnyt, niin ensin täytyy opetella ihan yksinkertaiset silmukat. Siitä lähdetään. Ensin vaikka patalappu, että pääsee jyvälle. Ei missään nimessä heti aluksi mitään isotöistä.

Alkuun pääsee varsin vähäisillä hankinnoilla.

– Neulomisessa on monenlaisia apuvälineitä, mutta puikoilla ja langalla pääsee alkuun.

Neulomista ja käsitöitä lapsesta saakka harrastanut Korpelin kertoo, että lankoja tehdään tänä päivänä monista eri materiaaleista. Jotkut langat tehdään lampaan-, alpakan-, tai vuohenvillasta. Toisiin lankoihin sekoitetaan bambua tai mäntykuitua ja osa langoista on vahvistettu keinokuidulla.

Materiaalierot synnyttävät myös hintaeroja.

– Jos puhutaan pelkästään villalangoista, niin hinnalla on jonkin verran tekemistä laadun kanssa, mutta ei niin paljon kuin luulisi. Suht laadukasta sukkalankaa saa kyllä ihan edullisestikin.

Selvää on kuitenkin se, että käsityönä tuotettu lanka ei voi olla ilmaista.

– Suomessa kun tehdään lampaanvillasta, ensin se keritään, sitten se viedään kehräämöön, sitten se värjätään. Se on laadukasta lähellä tuotettua lankaa, mutta sillä on oma hintansa.

Hinta on kuitenkin varsin halpa, kun ajattelee, että niin lopputuote kuin sen valmistaminenkin tuottavat neulojalle sellaisia asioita, joita voi hyvällä syyllä pitää äärettömän arvokkaina.

– Se kun näkee oman kädenjäljen ja voi tehdä itselle tai lahjaksi yksilöllistä ja uniikkia vaatetta. On myös tutkittu, että käsitöiden tekemisellä on hyvin positiivinen vaikutus ihmisen mielenterveydelle. Se esimerkiksi laukaisee stressiä ihan samalla tavalla kuin luonnossa liikkuminen, Korpelin kertoo.

Se silmukkajuttu!

Ossi Nyström

Kappelimäen koulun 4B-luokan oppilaat Anette Isotupa, Neela Ihanmäki ja Emilia Kelkka harrastavat neulomista. Kelkka kertoo aloittaneensa jo kuusivuotiaana. Isotupa ja Ihanmäki ovat innostuneet asiasta jokunen kuukausi sitten.

– Koulussa opeteltiin se, ja kun oli korona, niin ei ollut muuta tekemistä. Sitten netissä on ollut videoita, joissa on neulottu kaikkea, Isotupa selvittää.

Kelkka kertoo saaneensa innostuksen serkultaan.

– Olemme molemmat vasenkätisiä, niin hän pystyi hyvin opettamaan.

Tähän mennessä tytöt ovat neuloneet muun muassa topin, patalapun, pannan, kädenlämmittimen ja kaulahuivin.

– Sitten ollaan tehty tilkuista sellaista yhteistä peittoa, Ihanmäki kertoo.

Neulontakärpänen on puraissut myös 6B-luokan Suvi Jalosta, Jemina Lehtosta ja Sonja Kemppaista.

– TikTokissa pyörii tosi paljon sellaisia videoita, joissa näytetään miten helposti voit kutoa jonkin pienen mustekalan ja täyttää sen vanulla ja tehdä pehmoleluja tai jotain tämmöistä, Jalonen valaisee.

Kuudesluokkalaiset ovat valmistaneet neulomalla esimerkiksi pantoja, lumiukkoja, tonttuja ja tilkkutäkkejä. Parasta neulomisessa on heidän mukaansa se, kun kutoessa pääsee irtautumaan kaikesta ja toisaalta se, kun työn valmistuttua näkee valmiin lopputuloksen. Aina kaikki ei kuitenkaan suju suunnitelmien mukaisesti.

– Kun yritin ensimmäistä kertaa tehdä sitä mustekalaa, onnistuin pudottamaan puikolta puolet silmukoista ja ne hajosivat, Jalonen muistelee.

– Just se, että silmukat tippuu, tai sitten se jos lähtee purkautumaan, Kemppainen toteaa.

Samanlaisia kokemuksia on myös Jemina Lehtosella.

– Joo, se silmukkajuttu. Minulla käy tekeillä olevan pannan kanssa tosi usein niin, että se levenee, mutta ei yhtään pitene! En tiedä mitä teen siinä väärin, olen aloittanut sen aika monta kertaa uudestaan, Lehtonen huokaa.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here