Mullimäki sai Laitilan suurimman maataloustuen – Katso lista

0

Mullimäki Oy on edelleen Laitilan suurin maataloustukien saaja. Mullimäen tukipotti vuonna 2020 oli yhteensä lähes 750 000 euroa, ilmenee Ruokaviraston tiistaina julkaisemista EU-tuista.

Suurin osa Mullimäen tuesta on viljelijätukea, mutta mukana on myös reilu 125 000 euroa rakennetukea.

Kokonaistukimäärässä on yli 100 000 euron lisäys edelliseen kauteen. Mustosten vetämällä lihatilalla on yli tuhat nautaa.

Lihanautatilat nousevat yleensä korkealle viljelijätukilistalla. Tähän on pääasiassa kaksi syytä: eläinten lukumäärä ja se, että lihasta saatava markkinahinta ei vastaa tuotantokustannuksia.

LAITILAN listan kakkosena on Munax Oy, jonka tukipotti koostuu kokonaan yritystuesta. Listan muiden, yli 100 000 euron tukipotin saaneiden tuet ovat pääasiassa viljelijätukea. Laitilan leivän tuki on yritystukea.

VARSINAIS-SUOMEN EU-maataloustukilistan kärjessä ovat tuttuun tapaan alueen isot maatalousalan yritykset.

Varsinais-Suomen suurimmat EU-maataloustukipotit menivät Turun yliopistolle erilaisten hanketukien myötä.

Listan toiseksi suurin tukien saaja on Proagria Länsi-Suomi, jonka kautta rahat menevät maaseudun kehityshankkeisiin.

Laitilan Sanomien tukilistauksessa ovat mukana kaikki EU-rahastoista maksetut tuet. Lisäksi tilat ovat voineet saada myös kokonaan kansallisesti rahoitettuja tukia.

EUROOPAN unionin maataloustukirahaa tuli Varsinais-Suomeen reilut 200 miljoonaa euroa.

Varsinais-Suomi sai vuonna 2020 selvästi suurimman tukipotin, kun vertaillaan eri alueiden kokonaissummia. Lähimmäksi pääsi Etelä-Pohjanmaa, jossa EU-tukia jaettiin 177 miljoonaa euroa.

Näissä maakunnissa on myös suurin osa Suomen maatiloista.

MAATALOUDEN ja maaseudun kehittämisen rahoitusta maksettiin Suomessa yhteensä noin kaksi miljardia euroa vuonna 2020. Tästä summasta EU-rahoitusta on noin 40 prosenttia, kertoo Ruokavirasto.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitus muodostavat kaksi kolmasosaa Suomen vuosittain saamasta EU-rahoituksesta.

SUURIN tuensaaja Suomessa oli viime vuonna Luonnonvarakeskus (Luke), joka sai yhteensä 3,5 miljoonaa euroa. Tukipotista 2,6 miljoonan euroa on hanketukea ja 900 000 euroa viljelijätukea.

Eniten viljelijätukea sai karkkilalainen luomuviljelijä Niko Ahlqvist 1,3 miljoonan euron tukipotilla. Hän on ollut listan kärjessä aikaisempinakin vuosina. Ahlqvistilla on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan viljeltyä peltoa noin 1 500 hehtaaria.

SUOMEN kahden miljardin euron summasta valtaosa oli viljelijätukia, joita maksettiin yhteensä 1,74 miljardia euroa.

– Ilman viljelijätukia kotimainen ruoantuotanto ei olisi Suomen oloissa mahdollista nykyisessä laajuudessa. Viljelijätuilla turvataan kotimainen ruoantuotanto ja kohtuuhintaiset elintarvikkeet kuluttajille. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 70 prosenttia Suomessa syödystä ruoasta on kotimaista, kertoo Ruokavirasto tiedotteessaan.

VIIME VUONNA sekä maatilojen että muiden maaseudun yritysten investointeihin maksettiin rahoitusta yhteensä noin 170 miljoonaa euroa, josta noin 71 prosenttia oli maatalouden investointeja. Viime vuonna maksetulla rahoituksella on saatu aikaan yhteensä noin 510 miljoonan euron investoinnit suomalaisyrityksissä, laskee Ruokavirasto.

Maataloustuet

  • Viljelijöiden lisäksi myös kauppa saa tukea
  • Rahoituspäätökset tehdään pääasiassa kunnissa ja Ely-keskuksissa.
  • Ruokavirasto maksaa tuet kuntien ja Ely-keskusten päätösten mukaisesti.
  • Markkinatuet, kuten koulumaito- ja hedelmätuet, myöntää Ruokavirasto.
  • Rahoitusta saivat viime vuonna muun muassa viljelijät, yhdistykset, yritykset, kunnat, järjestöt, kauppa ja teollisuus, neuvontaorganisaatiot sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot.
  • Tuensaajia vuonna 2020 oli yhteensä 57 885.
  • Niistä noin 88 prosenttia on maatiloja.
  • Lähde: Ruokavirasto.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here