Asko Tanhuanpää
Aiemminkin kymmeniä kertoja Laitilan Jääkukoksi nimetyssä jäähallissa vierailleen toimittajan suupielet nousivat kuin varkain leveään hymyyn maskin alla, kun koko laitilalaisen jääurheilun nimekkäin historia tuli vastaan heti kättelyssä.
Nimikavalkadin aloittivat ringetteharjoituksensa juuri päättäneet Saarelat Emmi ja Janne, 10-vuotias tytär ja isä. Kun heti perään jäälle luisteli Mika Tapani 12-vuotiaan tyttärensä Tinjan ja vuotta nuoremman poikansa Turon lätkätreeneihin, niin se oli niin sanotusti siinä.
Lienee syytä taustoittaa, että itsekin Jyskeen edustusjoukkueessa kakkosdivisioonaa pelannut Janne Saarela on Laitilan toistaiseksi menestyksekkäimmän jääkiekkoilija Pasi Saarelan – Pasin pojat Aleksi ja Antti halunnevat tosin pistää historian tältä osin uusiksi – serkku. Mika Tapani puolestaan on moninkertaisen arvokisamitalistin Susanna Tapanin setä.
Laitilan Jyskeen jääurheilujaoston vetäjä Juha Kiviö hymähtää huomiolleni. Hän tyytyy kuittaamaan, että ehkä Laitilassa sitten vain on harvinaisen paljon Saareloita ja Tapaneja – on ainakin jääurheilun harrastajien joukossa. Tältä pohjalta ei ole enää yllätys, että sekä Susanna Tapanin äiti ja Pasi Saarelan vaimo pelasivat Jyskeen kautta aikojen ensimmäisessä ringeten SM-kultaa voittaneessa joukkueessa, Minirintyissä.
– Kari Varjanteen aikanaan Laitilaan tuoma ringette on ollut menestys, vaikka toiminta pääsikin jossain vaiheessa hetkeksi aika alamaihin. Tänä päivänä seuran riveissä on 119 ringeten lisenssipelaajaa seitsemässä eri joukkueessa eli kovin pitkälle ei jäädä jääkiekon 182 pelaajasta ja kahdeksasta joukkueesta. Lisäksi päälle tulevat vielä 46 kiekkokoululaista ja 22 ringettekoululaista sekä 88 toimihenkilöä, tarkastaa Juha Kiviö oikeat lukemat tietokoneeltaan.
– Yksi Jyskeen salaisuuksista on siinä, että niin kiekko- kuin ringettekoulukin on ilmainen, eikä muiltakaan harrastajilta kerätä mitään seuramaksuja. Tämä ei olisi mahdollista, jos ohjaajat eivät olisi mukana talkoopohjalta, Kiviö kehuu.
Jyske on saanut toimintansa järjestämiseen myös opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämistukea, mutta koronapandemian takia ei uusia ryhmiä ole pystytty perustamaan. Tästä syystä tuelle on jouduttu hakemaan jatkoaikaa.
– Laitilalaisen jääurheilun tulevaisuus vaikuttaa kaiken koronakurimuksen keskelläkin valoisalta ja lupaavalta. Meillä on ollut tapana katsoa eteenpäin positiivisuuden kautta, ja vaikka harjoittelu olisi välillä kovaakin, pitää sen olla myös hauskaa. Iso apu tulevaisuutta ajatellen on myös Rauman Lukon sateenvarjoseurana toimiminen, joka mahdollistaa lupaavimmille kiekkojunioreillemme paikan kehittyä, Juha Kiviö tiivistää.
Vuonna 1995 valmistunut Jääkukko-halli on edelleen hyvässä kunnossa.
– Kunhan toistaiseksi vielä suunnitelma-asteella oleva laajennus saadaan joskus toteutettua, on olosuhteet päivitetty taas nykypäivän vaatimuksia vastaaviksi, selvittää Kiviö.
Tulevana viikonloppuna Jyskeellä on taas oivallinen mahdollisuus mennä urheilullisestikin eteenpäin, kun seuran ringettenaiset pelaavat ratkaisevat SM-sarjakarsintaottelunsa Tampereen Ilvestä vastaan.
– Juniorit tarvitsevat aina esikuvia. Meillä on ollut ilo tarjota sellaisia aina omasta takaa. Saarelan Pasin, Aleksin ja Antin sekä Tapanin Susannan esimerkillä on ollut merkittävä vaikutus sille, että ikäluokasta toisensa jälkeen riittää innokkaita harrastajia myös jääurheilun pariin, Kiviö tietää.
Ihan loppuun lienee paikallaan vielä yksi nimilisäys parin viikon takaiseen juttuun, joka aloitti sarjan Jyskeen 110-vuotisesta historiasta. Kyseisestä jutusta oli nimenomaan jääurheilun kohdalta jäänyt pois yksi jääkiekkoa SM-liigassa asti pelannut laitilalainen eli Rauman Lukon liigajoukkueen nykyinen maalivahtivalmentaja Mikael Vuorio . Liigaotteluita hänelle kirjattiin pudotuspelit mukaan lukien kaikkiaan 30.
Emmi pelaa, isä valmentaa
Kymmenvuotias Emmi Saarela on yksi niistä laitilalaisista jääurheilun harrastajista, joiden voi puolileikillään väittää syntyneen luistimet jalassa. Emmi muistaa olleensa vasta nelivuotias, kun hän sai ensikosketuksensa ringetteen Jyskeen ringettekoulussa.
– Pelaaminen on ehdottomasti kivointa ringetessä ja tietysti myös kaverit. Kaikki parhaat kaverinikin ovat mukana samassa joukkueessa. Meillä on hyvä henki ja pelikin kulkee mukavasti. Harmi vaan, että korona pilasi nyt jo toisen kauden peräkkäin, Emmi tiivistää.
– Aika pitkälti sama porukka pelaa kesällä pesäpalloa ja koulussa on pelattu jääkiekkoakin yhdessä poikien kanssa, paljastaa Emmi.
Emmin joukkuetta valmentaa oma isä Janne Saarela. Aiemmin vetäjinä toimivat Noora Niemikko ja Lotta Laaksonen.
– Tytöt ovat helpompia valmennettavia kuin samanikäiset pojat. Neuvot otetaan paremmin vastaan ja tehdään se, mitä pitääkin tehdä. Pojilla homma tuppaa välillä menemään liikaa häröilyksi, Janne Saarela vertaa.
Saarelan perheestä myös Emmin kahdeksanvuotias pikkusisko Essi pelaa ringetteä Jyskeessä.
