Vakkasuomalaisilla urheiluseuroilla on pitkät perinteet suomalaisessa historiassa. Esimerkiksi Laitilan Jyske täyttää tänä vuonna 110 vuotta, Pyhärannan Myrskyn perustamisesta tulee ensi vuonna kuluneeksi 90 vuotta ja Kalannin Pallo perustettiin vuonna 1965.
Varsinais-Suomessa aloitti alkuvuodesta Vauhtia urheiluseuroihin, viihtyvyyttä asuinseutuihin -hanke, joka on Turun ammattikorkeakoulun vetämä hanke. Sen yhteistyökumppaneina ovat edellä mainittujen seurojen lisäksi Uudenkaupungin Korihait, Mynämäen Vesa, Lapin Narvi-Pallo ja Vehmaan Kiisto. Hanketta rahoittavat Leader Ravakka sekä Turun ammattikorkeakoulu.
Hankkeen tiimoilta järjestettiin tammikuussa kaikille avoin tilaisuus, johon saattoi osallistua sekä paikan päällä että Teamsin välityksellä.
Urheiluseurat ovat alkuajoistaan lähtien nojanneet vahvasti vapaaehtoistoimintaan. Yhteiskunta on kuitenkin muuttunut urheiluseurojen perustamisvuosista.
– Vapaaehtoisuudessa on menossa kulttuurinen murros. Sellaisia 24 tuntia vuorokaudessa ja seitsemän päivää viikossa toimivia puheenjohtajia ja muita toimijoita löytyy vähemmän, hankkeen projektipäällikkö Jaakko Haltia kertoi.
Vapaaehtoisuudessa on menossa kulttuurinen murros.
Haltian mukaan moni on valmis projektiluonteiseen talkootyöhön, mutta sellainen ei onnistu ilman, että sitä koordinoidaan. Käytännössä tämä on johtanut siihen, että yhä useampi seura on palkannut työntekijöitä, joiden tehtävänä on valmistella muun muassa erilaisia tapahtumia.
Samaan aikaan myös urheilun tukeminen on muuttunut entistä enemmän vastikkeelliseksi.
– Jos ajatellaan yritysten ja urheiluseurojen välistä yhteistyötä, niin muutama vuosikymmen sitten voitiin puhua puhtaasta tukemisesta, mutta nykyään yritykset haluavat tuelle vastinetta. Vastine ei välttämättä ole vahvaa näkyvyyttä kymmenien tuhansien ihmisten joukossa, mutta yritykset voivat hakea positiivista imagoa itsensä ympärille. Se asettaa oman paineensa.
Keskuskaupunkeja lukuun ottamatta väkimäärän ennustetaan kunnissa laskevan. Enää työpaikan sijainti ei kuitenkaan määrää asuinpaikkaa niin vahvasti kuin vielä joitain vuosia sitten. Ihmiset ovat valmiimpia asettumaan kauemmaskin asumaan, jos muut vetovoimatekijät houkuttelevat.
– Urheiluseuroilla on mahdollisuus vaikuttaa tähänkin asiaan, koska viihtyvyystekijät ovat äärimmäisen tärkeitä.
Haltian mukaan maineen merkitys on erityisen tärkeä seudulle tai kunnalle. Hän näkee, että urheiluseuroilla on iso rooli sisäisen maineen eli paikan hengen syntymisessä.
– Paikan henki muodostuu yhdessä tekemisestä ja positiivisesta vaikuttamisen ja osallistumisen kokemuksesta. Kun ihmiset tekevät asioita yhdessä, se synnyttää luottamusta, mikä on sosiaalisen pääoman kaikkein tärkein rakennusaine.
Haltia nostaa esiin, että niin Suomessa kuin maailmallakin urheiluseurojen toimintakenttä on laajentunut. Esimerkiksi Haltia nostaa englantilaisen jalkapalloseuran, jolla Community Trust on osa toimintaa.
Jalkapalloseuraa ei kannata markkinoida jalkapallolla ihmiselle, joka ei pidä jalkapallosta.
Ideana on, että seura tekee asioita yhteisönsä hyväksi. Käytännössä työ voi olla esimerkiksi asunnottomien auttamista, toiminnan järjestämistä kehitysvammaisille tai vankilassa tehtävää työtä.
Seuran yksi tavoite on se, että yhteisö voi hyvin. Taustalla on kuitenkin myös ajatus houkutella seuran toimintaan mukaan sellaisia, jotka eivät välttämättä innostu jalkapallosta vaan kaipaavat toiminnalle toisenlaista merkitystä.
– Jalkapalloseuraa ei kannata markkinoida jalkapallolla ihmiselle, joka ei pidä jalkapallosta.
Tilaisuudessa puhui seurojen taloustilanteesta Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön (Likes) tutkija Kati Lehtonen. Hänkin nostaa esille, että seurat työllistävät yhä useammin ihmisiä.
Vuodesta 2013 vuoteen 2018 urheiluseurojen maksamat palkkasummat ovat nousseet 31 prosenttia eli lähes 25 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 urheiluseurat maksoivat palkkaa yhteensä yli 100 miljoonaa euroa. Yhdistystoimintaa voidaan tämän perusteella pitää jo merkittävänä työllistäjänä.
Hän huomauttaa, että toisaalta palkattu henkilöstö mahdollistaa laajempaa toimintaa seurakentällä, mutta lisää, ettei työntekijän palkkaaminen ole kuitenkaan edellytys toiminnalle.
– Palkattu henkilöstö vaatii seuroilta tänä päivänä myös entistä enemmän työnjohdollista osaamista.
Harrastajilta ja näiden vanhemmilta kerättävät toimintamaksut ovat suomalaisissa urheiluseuroissa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän työllistämistuen ohella pääasiallinen keino rahoittaa seuroihin palkattujen ammattilaisten työpanos.
– Jos lähdetään palkkauksen tielle, se tarkoittaa muutosta tavassa, jolla rahaa täytyy toiminnan ylläpitämiseksi hankkia.
Tehdyistä kyselytutkimuksista käy Lehtosen mukaan ilmi, että kunta on usein urheiluseurojen tärkein yhteistyökumppani.
– Yhteistyö voi tarkoittaa esimerkiksi tilavarauksia tai kinkkisten tilanteiden ratkomista. Kunta on tärkeä seuroille, Lehtonen kertoo.
Lehtonen heitti hankkeeseen osallistuville seuroille kysymyksen, että miten näiden osaamiseen kunnassa suhtaudutaan ja miten seurojen hiljaista tietoa hyödynnytetään.
– Miten järjestöyhteistyötä voisi strategisesti tai muuten viedä eteenpäin, jotta kunnan ja seuran välille löytyisi aito vuorovaikutus.
Vihtiläinen jalkapalloseura ryhtyi vetreyttämään vanhuksia
Vauhtia urheiluseuroihin, viihtyvyyttä asuinseutuihin -hankkeen tilaisuudessa puhui myös Nummelan Pallon kehittämispäällikkö Timo Tuomi Vihdistä. Hän toi esiin erilaisen esimerkin yhteiskuntavastuun hoitamisesta.
Seurassa päätettiin hakea rahoitusta hankkeeseen, jonka kohteena olivat lapset. He ottivat yhteyttä säätiöön, mutta säätiöstä kerrottiin, että lasten liikuttamiseen tarkoitetut hankerahat olivat loppuneet. Säätiön edustaja kertoi, että heidän tehtävänsä on tukea lasten ja nuorten toimintaa sekä vanhustyötä. Säätiöllä ei ollut menossa vanhustyöhön liittyvää hanketta, joten edustaja ehdotti, että Nummelan Pallo alkaisi järjestää vanhuksille toimintaa. Seurassa oli siihen aikaan vanhustyöhön erikoistunut oppisopimusopiskelija.
– Istuimme pöydän ääreen ja mietittiin, että voisimmeko me tehdä sellaista.
Tuomen mukaan hankerahoitusta on tarjolla ja rahoitusta tarjoavat etsivät hyviä hankkeita, joiden kautta ne saisivat ohjattua rahaa tavoitteidensa mukaiseen toimintaan. Nummelan Pallo päätti ryhtyä tuumasta toimeen ja sai säätiön kautta rahoituksen.
– Pystyimme palkkamaan 0,7 työntekijää ensimmäisenä vuonna liikuttamaan vanhuksia.
Toimintaa tarjotaan kotona asuville ikäihmisille, joiden toimintakyky on alentunut. Seura on liikuttanut vanhuksia vuodesta 2014 lähtien. Tällä hetkellä seura on palkannut kaksi täysipäiväistä työntekijää, jotka liikuttavat yhteensä 100 vanhusta viikossa.
Toiminnalla on Tuomen mukaan ollut iso merkitys etenkin mukana oleville vanhuksille.
Kunta ei ole mukana rahoittamassa toimintaa, vaan rahoitus saadaan eri säätiöiltä.
– Hankitaan rahoitus kunnan ulkopuolelta ja muutetaan se toiminnaksi kuntalaisten hyväksi. Tässä mallissa ei ole kuin voittajia. Rahoittaja etsii rahoituskohteita, kuntalaiset voittaa ja me sekä työllistetään että saadaan seuralle brändiä ja nimeä.
MUOKATTU 2.3. kello 8.47. Jutussa kerrottiin aluksi virheellisesti, että hankkeessa on mukana Kalannin Vankka. Hankkeeseen osallistuu kuitenkin Kalannin Pallo. Juttua korjattu näiltä osin.
Lisää: