Finnfoam, Brightplus, VTT ja Nordic Soya ovat kehittäneet prosessin, jolla valmistetaan ruoka- ja rehutuotannon sivuvirroista kompostoituvaa biomuovia. Uuteenkaupunkiin soijapapujalostamo Nordic Soya:n yhteyteen rakennetaan tämän vuoden aikana biopolymeeritehdas, jossa pilotoidaan biomuovin teollista valmistusta. Täysin valmis tehtaan pitäisi olla vuoden 2023 loppuun mennessä.
– Yhteistyöprojektin tuloksena syntyneen prosessi-innovaation avulla ensimmäisenä maailmassa soijantuotannon sivuvirroista valmistetaan ekologista maitohappopolymeeriä. Näin voidaan tarjota kestävämpi vaihtoehto myös sokerista ja maissista tuotetulle maitohappopolymeerille eli PLA:lle, joissa käytetään neitseellisiä raaka-aineita eli viljellään biomuovin, ei ruoan tuotantoa varten, toteaa Finnfoamin toimitusjohtaja ja hankkeen alullepanija Henri Nieminen.
Nordic Soya Oy käyttää Uudenkaupungin tehtaassaan Euroopassa viljeltyä soijaa. Sen jalostusprosessissa tähteeksi jäävää soijamelassia on käytetty tutkimuksen raaka-aineena.
Ruoantuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen parantaa tuotannon kannattavuutta. Ruoaksi kelpaamaton soijamelassi hävitettiin aiemmin polttamalla.
Kotimainen innovaatio yhdistää uudella tavalla synteettistä biologiaa, kemiaa ja materiaaliteknologiaa. Osittain Business Finlandin rahoittama tutkimusprojekti kesti neljä vuotta.
– Projekti on sekä erinomainen esimerkki siitä, mitä teollisen biotekniikan osaamisen avulla voidaan saavuttaa. Tehtävä on vaatinut merkittäviä teknologisia ponnistuksia prosessin eri vaiheissa. Siinä on hyödynnetty erityisesti VTT:n osaamista synteettisessä biologiassa, mikrobien muokkauksessa ja bioprosessien optimoinnissa, sanoo VTT:n strategiajohtaja Tiina Nakari-Setälä.
Eettisesti kehitettyä konseptia voidaan laajentaa jatkossa uusille markkinoille, missä soijapapua jalostetaan ruoka- ja rehutuotantoon. Globaalisti soijan tuotannosta yli jäävillä tähteillä voitaisiin tuottaa vuositasolla noin 22 miljoonaa tonnia biomuovia.
Lääketieteellisistäkin sovelluksista tunnettu biomuovi soveltuu myös erilaisten kompostoituvien pakkausten valmistukseen sekä esimerkiksi filamentiksi 3D-tulostimiin.
Finnfoam aikoo hyödyntää uutta biomuovia rakennusten lämmöneristeiden tuotannossa. Niiden ekologisuutta lisää se, että lämmöneristeet toimivat myös hiilinieluina ja auttavat näin pienentämään rakennusten hiilijalanjälkeä.
Finnfoam Oy jakautui vuoden 2021 alussa kahdeksi yritykseksi, joista FF-Future keskittyy tulevaisuuden ratkaisuihin. Nyt käynnistettävä pilottitehdashanke on FF-Futuren ensimmäinen suuri investointi.
– Suomella on loistavat mahdollisuudet ryhtyä biomateriaalien edelläkävijäksi, mutta tämä edellyttää, että kotimaassa on resursseja testata tuotantoprosessin skaalausta. Haluamme olla mukana rakentamassa alan kotimaiselle ekosysteemille konkreettisia resursseja. Etsimme mukaan toimijoita, joilla on kiinnostus rakentaa kotimaista biomateriaalituotantoa ja kaupallistaa sitä globaaleille markkinoille, sanoo Henri Nieminen.
Projektin koordinoinnista vastannut Brightplus Oy tuottaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa uusia vihreän kemian innovaatioita, joita pilottitehtaassa voi testata.
– Voimme osaamisemme avulla muokata ekologisen biomateriaalin monia ominaisuuksia kuten läpinäkyvyyttä ja kalvomuovautuvuutta tai toisaalta parantaa sen kemiallista kestävyyttä ja uudelleenkäytettävyyttä. Etsimmekin nyt pioneerihenkisiä upeasta materiaaliteknologiasta kiinnostuneita kumppaneita, joiden kanssa voimme kehittää lisää uusia innovatiivisia sovelluksia biopolymeerin hyödyntämiseksi, sanoo Brightplus Oy:n teknologiajohtaja Jarkko Leivo.