Varsinais-Suomen maakuntahallitus antoi lausuntonsa Liikenne12-suunnitelmaan, joka on valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelma vuosille 2021–2033. Suunnitelmassa ovat mukana raideliikenne, maantieverkosto, lentoliikenne sekä satamat.
Varsinais-Suomen maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) kertoi, että hallitus antoi lausuntonsa yksimielisesti. Kanerva huomautti, että Varsinais-Suomen kannalta on tärkeää, että suurten kaupunkiseutujen kuten Turun, Tampereen ja Helsingin välisiä yhteyksiä kehitetään.
– Toinen seikka, jota pidän Varsinais-Suomen kannalta tärkeänä on kansainvälinen saavutettavuuden turvaaminen. Varsinais-Suomi on tässä suhteessa aivan keskeisiä alueita katsotaan sitten lentoliikennettä tai meriliikennettä, Kanerva sanoi.
Lento- ja meriliikenteen lisäksi Kanerva lisää, että tulevaisuudessa myös poikittainen raideliikenne Venäjälle olisi alueen kaupan suhteen tärkeä lisä.
Kanerva huomauttaa, että vaikka suunnitelman yksi painopiste on raideliikenteessä, Suomi tarvitsee toimivan maantieverkoston.
– Meidän teollisuutemme tarvitsee maantieverkostoa. Sitä saa päästää unohtumaan, vaikka raideliikenne olisikin prioriteettina esillä. Siksi on tärkeää, että kiinnitämme myös siihen huomiota. Kumipyörät maantiellä ovat todellisuutta myös huomenna.
Vaikka suunnitelmassa ei suoraan oteta kantaa yksittäisiin liikennehankkeisiin, Laitilan eritasoliittymät ovat maakunnan tieliikennehankkeiden listalla. Kanerva vahvistaakin, että eritasoliittymien rakentaminen on yksi maakunnan kärkihankkeista.
– Oli kieltämättä pettymys, kun se ei ollut tämän vuoden budjettiin mahtunut, Kanerva myöntää.
Hän huomauttaa kuitenkin, että maakunnassa tehdään kaikki voitava, jotta hanke olisi mukana viimeistään ensi vuoden budjetissa. Eritasoliittymien rakennushankkeen tiesuunnitelmat ovat valmiina, ja hanke on valmis toteuttavaksi, kunhan sille saadaan rahoitus.
Maakuntahallitus otti kantaa myös suunnitelmaluonnoksessa esiteltyyn rahoitusmalliin, jossa esimerkiksi liikennehankkeesta hyötyvä kunta osallistuisi sen kustannuksiin. Kanervan mukaan maakuntahallitus kannattaa ajatusta, mutta ei varauksetta.
– Kuntien investointikyky valtion maantieverkostoon ei ole ääretön vaan hyvin niukka mahdollisuus kuntien taloudellinen asema huomioiden. Tätä mahdollisuutta tulee kuitenkin käyttää, koska tietyt alueet hyötyvät, kun investointeja tehdään.
Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtasen mukaan rahoitusmallia täytyy harkita jokaisen hankkeen kohdalla tapauskohtaisesti.
– Mitkä ovat niitä hankkeita, joissa odotetaan kunnalta isompaa osuutta rahoituksesta? Tämä ei selviä tästä suunnitelmasta ja tämä on se yksi kysymys, jonka hallitus halusi lausua. Tämä pitäisi jotenkin kirkastaa, että mitä tämä malli konkreettisesti tarkoittaa, Virtanen lisää.
Myöskään se, mikä kunta tai alue hankkeesta hyötyy ei ole täysin yksiselitteistä. Esimerkiksi Virtanen nostaa Kaarinan ja Paraisten rajalla olevan Kirjalansalmen sillan kunnostuksen.
– Minkä kaupungin se pitäisi maksaa? Silta on Kaarinan maa-alueella, mutta ehkä Parainen hyötyy siitä siinä mielessä, että se palvelee sen teollisuutta. Lisäksi paikkakunnalla on paljon myös mökkeilijöitä, jotka tulevat ympäri Suomea, ehkä valtaosa pääkaupunkiseudulta. Hyödyn saaja ei välttämättä ole se kunta, jossa maantiehanke fyysisesti sijaitsee.
Lausunnossa mainitusta Varsinais-Suomen lähijunaliikenteen kehittämishankkeesta Kanerva nostaa esiin muun muassa Uudenkaupungin yhteyksien parantamisen.
– Uudessakaupungissa olemassa olevat investoinnit mahdollistaisivat huomattavasti tehokkaamman raideyhteyden hyödyntämisen ja siihen pitää päästä, Kanerva kertoi.
”Länsi-Suomen elinkeinoelämä kattaa merkittävän osan Suomen vientiteollisuudesta”
Myös Laitilan kaupunki antoi lausuntonsa valtakunnallisen liikennejärjestelmän suunnitelman luonnoksesta.
Laitilan lausunnossa huomautetaan, että suunnitelmaluonnoksen yksi keskeisimmistä tavoitteista on elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen. Se muistuttaa, että Länsi-Suomen elinkeinoelämä kattaa merkittävän osan Suomen vientiteollisuudesta.
– Onkin elintärkeää, että päätieverkosto on sellaisessa kunnossa, että se tukee teollisuuden toimintaedellytyksiä. Etelästä pohjoiseen menevää rautatietä Länsi-Suomessa ei ole, joten kuljetukset on hoidettava maanteitse, kaupungin lausunnossa huomautetaan.