Talo, joka valitsi asukkaansa

0
Jacksenin perheen pihalla kukkivat kesäisin lukuisat daaliat, joihin Anne on hurahtanut. - Aiemmin pidin niitä vanhojen ihmisten kukkina, mutta nyt rakastan daalioita, hän kertoo nauraen. Kuva: Anne Jacksen.
Jacksenien albumissa oleva ensimmäinen kuva talosta, josta tuli myöhemmin heidän kotinsa. ”Talon osto on vielä vain haaveissa”, lukee albumiin liimatun kuvan alla. Anne ja Tapio Jacksen muuttivat taloon vuotta myöhemmin.

Anne ja Tapio Jacksen ostivat 30 vuotta sitten talon Kaivolan kylästä. Mitään siteitä heillä ei Laitilaan ollut, mutta kun he näkivät pitkään tyhjillään olleen hirsitalon, se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Mikä parasta; talon lumo ei ole vuosien saatossa haalistunut.

Anne ja Tapio Jacksen muuttivat Laitilan Kaivolan kylään Turun keskustasta lähes 30 vuotta sitten, syksyllä 1991. Ei kolmekymppinen pariskunta varsinaisesti taloa etsinyt, mutta kävikin oikeastaan niin, että talo valitsi heidät.

– Me olemme muuttaneet tänne juuri tämän talon vuoksi. Jos se olisi ollut jossakin muualla, olisimme yhtä hyvin voineet muuttaa talon perässä sinnekin, pariskunta kuvaa suhdettaan kotiinsa.

Talon ja pariskunnan kohtaaminen vaikuttaakin olleen rakkautta ensi silmäyksellä.

”Punaisena lankana on ollut se, että taloa kunnostetaan vain sen verran, mikä on välttämätöntä.”

Tapio ja Anne Jacksenin lempipaikka on kodin tupa, joka on aikoinaan toiminut Kaivolan koulun puutyöverstaana. Pariovien takana on keittiö, josta on käynti makuuhuoneeseen.

HE OLIVAT ihastelleet aivan Kaivolantien kyljessä kiinni olevaa 1800-luvun alkupuolella rakennettua hirsitaloa käydessään Kaivolan kesäteatterissa. Jykevärunkoinen talo oli ollut alkujaan puuseppä Konstantin Lahtisen ja se oli ollut sekä asuin- että verstaskäytössä.

Talo ostettiin Lahtisen perikunnalta, joka ei ollut sitä suostunut aiemmin kellekään myymään. Tapion ja Annen ostohaaveisiin he vastasivat kuitenkin yllättäen kyllä.

– On Kaivolassa asuneen Vaajasaaren Arton ansiota, että kaupat syntyivät ja että me tänne muutimme. Arto nimittäin tasoitteli tietä talokaupalle. Tarina kertoo meidän etumme olleen, ettemme olleet laitilalaisia, he kertovat naurahtaen.

Vaajasaaren Arto taas oli heille tuttu tämän lasten kautta: Anne oli Arton tyttären työkaveri, Tapio puolestaan oli tutustunut Arton poikaan.

– Mutta mitään tämän vahvempaa sidettä meillä ei Laitilaan ole. Oli vain tämä talo.

”Joku näkisi valokuvien heitteille jätetyssä talovanhuksessa painajaisen, Anne ja Tapio näkivät  unelman.”

– Tämä on sielunmaisemani, kuvailee Anne Jacksen ottamaansa kuvaa pihaportin takaa avautuvasta näkymästä.

NIIN KAARINASTA kotoisin olevasta Annesta ja Lappi TL:stä kotoisin olevasta Tapiosta tuli laitilalaisia – ja vähän myöhemmin myös perheellisiä, sillä jo omilleen muuttaneet tyttäret Eevi ja Viivu syntyivät tähän taloon.

Ja viisaasti talo asukkaansa valitsikin – olivathan Anne ja Tapio tutustuneet toisiinsa muuttoa edeltäneellä vuosikymmenellä Mynämäen kotiteollisuuskoulussa. Talo sai siis vanhaa arvostavat asukkaat, jotka olivat kumpikin käteviä käsistään.

Pariskunnan punaisena lankana on alusta saakka ollut se, että hirsitaloa kunnostetaan vain sen verran, mikä on aivan välttämätöntä.

– Olemme esimerkiksi uusineet pinkopahveja ja rakentaneet sisävessan. Uusimme myös tuvan lattian, sillä tupa on aikoinaan toiminut koulun puutyöverstaana ja alkuperäinen lattia oli kokenut liian kovia, Tapio selvittää ja esittelee sitten innoissaan tuvan paljaista hirsiseinistä arvatenkin oppilaiden jättämiä puumerkkejä, jotka näyttävät syntyneen ainakin sahalla ja naulalla. Se kertoo perheen asenteesta kotiinsa: se, mikä on osa talon historiaa, on arvokasta ja innostavaa.

Kesällä ikkunoista tulvii valoa niin, että kirkkaatkaan värit eivät ole liikaa. Perulaiset kudonnaiset ovat ystävän maahantuomia. Kuva: Anne Jacksen.

Niinpä myös esimerkiksi keittiön alkuperäinen lattia on säilytetty. Se on aikojen saatossa asukkaidensa askelten alla sieltä täältä painunut.

– Me olemme tehneet kotia meille, omiin tarpeisiimme ja sillä idealla, että itse tykätään.

Kumpikin esimerkiksi parahtaa, että tähän taloon ei tule sisäsaunaa. Suihkukaappi on jonkinlainen kompromissi, mutta harvoin sitä käytetään. Sen sijaan ulkorakennuksesta löytyvä puulämmitteinen sauna on kovassa käytössä.

– Voi sanoa, että meillä sauna lämmitetään vuoden jokaisena päivänä. Se on meille tärkeä juttu.

Sauna on vain muutaman askeleen päässä talon ulko-ovelta. Lauteet on tehty vanhan mallin mukaan korkealle aivan katon rajaan, kuinkas muutenkaan.

Jacksenin perheen pihalla kukkivat kesäisin lukuisat daaliat, joihin Anne on hurahtanut. – Aiemmin pidin niitä vanhojen ihmisten kukkina, mutta nyt rakastan daalioita, hän kertoo nauraen. Kuva: Anne Jacksen.

ANNE ESITTELEE valokuva-albumia, jonka sivuille on liimattu kuvia talosta ja sen remonteista kolmen vuosikymmenen takaa. Kuvistakin näkee, että rakennus oli tuolloin ollut kauan vailla rakastavia asukkaita.

Joku näkisi valokuvien heitteille jätetyssä talovanhuksessa painajaisen, mutta Anne ja Tapio näkivät talossa unelman. Eikä talon lumo ole vuosikymmenien saatossa haalistunut.

– Kyllähän me tätä taloa rakastetaan.

Anne rohkaisee ihmisiä toteuttamaan asumiseen liittyviä unelmiaan.

– Ei kannata liikaa jahkailla ja miettiä, kun oikealta tuntuva asunto osuu kohdalle. Koskaan ei tiedä, miten asiat menevät. Ja jos esimerkiksi haaveilee muutosta maalle, niin kannattaa kuunnella unelmiaan. Mekin olemme Kaivolasta käsin ajelleet ympäri maakuntaa töissä.

Kodin tunnelma muuttuu vuodenaikojen ja valon mukaan. Tupa on jouluna täynnä lämpimiä sävyjä. Kuva: Anne Jacksen.

KUN TOTEUTTAA unelmaansa, tuntuvat kaupan päälle mahdollisesti tulevat hankaluudetkin siedettäviltä.

– Ei meillä ole koskaan kaivattu kuraeteisiä tai kodinhoitohuoneita. Meillä on vessassa pesukone, Anne nauraa ja myöntää, ettei heidän kotinsa vastaa sisustuslehtien esittelykoteja keittiösaarekkeineen tai kotikylpylöineen.

Mutta mikä Annesta ja Tapiosta sitten on kaikkein parasta heidän kodissaan?

– Avaruus, korkeat huoneet, tupa. Se, miten valo tulvii ikkunoista ja levittäytyy huoneisiin. Ja se, miten tässä talossa sielu lepää ja on helppo hengittää, he luettelevat vuorotellen listaa täydentäen, välillä samoja asioita hieman eri sanoin kuvaillen.

Keittiön iso ruutuikkuna on kuin taulu avolipaston takana. Viherkasveja on kodissa paljon ja niille valoa tulvii verhottomista ikkunoista.
Perheen pihapiirissä on vuosien saatossa tepastellut monenlaisia kotieläimiä, esimerkiksi silkkikanoja. Kuva: Anne Jacksen.
Kun kukkapenkkeihin oli aina tunkemassa rikkaruohoja, Jacksenit päättivät istuttaa kukat isoihin ruukkuihin. Kuva: Anne Jacksen.