Maanantaina Varsinais-Suomessa otettiin käyttöön uuden tartuntatautilain 58g-pykälä, joka määrää sulkemaan sellaiset yksityiset tilat ellei niissä olevien henkilöiden määrää voi rajata alle kymmenen. Tällaisia tiloja ovat muun muassa kuntosalit.
Laitilan ainoa yksityinen kuntosali, Nurkkagym, otti rajoitusten vuoksi käyttöön varausjärjestelmän. Vuorokausi on jaettu tunnin mittaisiin treeniaikoihin, jotka voi varata netistä. Kun johonkin kellonaikaan on kymmenen varausta, sitä ei voi enää varata. Tällä varmistetaan, ettei tiloissa ole yli kymmentä asiakasta kerralla.
– Tämä on toiminut yllättävän hyvin. Varausjärjestelmän kautta on mahdollisuus myös uusia kortteja etänä, Nurkkagymin yrittäjä Matias Heikkilä kertoo.
Iltapäivällä neljän jälkeen olevat tunnit varataan nopeasti, kun taas aamupäivällä treeniajat tulevat harvoin täyteen.
– Aamupäivällä henkilömäärä pysyisi ilman ajanvaraustakin alle kymmenessä henkilössä.
Aamupäivällä henkilömäärä pysyisi ilman ajanvaraustakin alle kymmenessä henkilössä.
Varausjärjestelmän vuoksi salilla on lähiviikkoina väljää.
– Nyt on vanhuksilla ja eläkeläisille hyvä mahdollisuus treenata. Aamuisin kun tulee niin saa melkein yksinään olla, Heikkilä lisää.
Heikkilä on ollut huolissaan etenkin iäkkäämmistä asiakkaistaan, joiden määrä on vuoden aikana vähentynyt. Lihaskunnon ylläpitäminen on sitä tärkeämpää, mitä enemmän ikää tulee. Heikkilän mukaan Nurkkagymissä käy kaiken ikäisiä. Vanhimmat asiakkaat ovat Heikkilän mukaan lähemmäs 90-vuotiaita.
– Kyllä esimerkiksi minun kanssani samanikäiset ihmiset pärjäävät, vaikkeivat kävisi vuoteen salilla, mutta täällä on käynyt paljon vanhuksia kuntouttamassa itseään.
Koronavuosi on näkynyt kuntosalin toiminnassa läpi vuoden. Tammi-helmikuu, joka tavallisesti on vuoden kiireisintä aikaa, ovat nyt olleet tavallisten kuukausien kaltaisia.
Rajoituksissa pitäisi Heikkilän mukaan huomioida enemmän sekä alueiden erilainen tilanne että tilojen erilaisuus. Nyt esimerkiksi sekä 1 000 neliön että 100 neliön kuntosalit saavat molemmat ottaa 10 asiakasta. Kuitenkin 1 000 neliön kuntosali voisi ottaa 100 asiakasta ja silti neliömäärä per asiakas olisi sama kuin kooltaan pienemmällä salilla.
Myöskään rajoituksiin liittyvä viestintä ei saa Heikkilältä kiitosta. Tällä hetkelläkään hän ei tiedä, pitäisikö lapsiparkissa oleva neljävuotias laskea mukaan kymmeneen asiakkaaseen vai ei. Tästä syystä lapsiparkki on toistaiseksi suljettu.
Asiakkaat ovat ottaneet ajanvaraussysteemin vastaan hyvin.
– On kiitelty sitä, että on mahdollisuus päästä salille. Ihmiset ovat olleet ymmärtäväisiä ja osa on tullut uusimaan korttinsa hyvissä ajoin ennen entisen umpeutumista tukeakseen. Sellaiselle nostan hattua.
Ihmiset ovat olleet ymmärtäväisiä ja osa on tullut uusimaan korttinsa hyvissä ajoin ennen entisen umpeutumista tukeakseen. Sellaiselle nostan hattua.
Asiakkaat noudattavat Heikkilän mukaan koronaturvallisuuteen liittyvää ohjeistusta hyvin. Käsidesiä käytetään ahkerasti ja roskikset ovat täynnä laitteiden pyyhkimistä varten varattua paperia, mikä viestii siitä, että ihmiset pääsääntöisesti pyyhkivät laitteet käytön jälkeen.
– Kukaan ei tule salille kipeänä. En näe, että kuntosalilla olisi suurin tartuntariski.
Nyt voimassa olevat rajoitukset päättyvät reilun viikon päästä. Aluehallintovirasto voi asettaa yksityisiä tiloja koskevat rajoitukset korkeintaan kahdeksi viikoksi kerrallaan, joten niiden jatkamista tullaan joka tapauksessa arvioimaan silloin uudelleen. Heikkilä uskoo, että rajoitukset jatkuvat pidempään.
Jos koronaepidemiassa ei olisi tullut käännettä huonompaan, Vakka-Suomen kansalaisopistossakin etätunteja ohjaava Katja Kataja olisi kuntosalilla ottamassa vastaan ryhmäänsä kuuluvia liikkujia. Sen sijaan hän on omassa olohuoneessaan, jonka lattialle on asetettu jumppamatto ja tuolille läppäri. Tietokoneen kuvaruudulle ilmestyy kymmenen minuuttia ennen Sydänyhdistyksen kuntosaliryhmän tunnin alkua Raija Jakosen kasvot. Kataja tervehtii Jakosta iloisesti.
– Totta kai nyt olisi mieluummin kuntosalilla, mutta mieluummin tämä kuin ei mitään, Jakonen toteaa.
Seuraavana ruudulla näkyy Seppo Sarmisto .
– Hyvin nämä liikkeet ovat tuntuneet. Ei näitä muuten tulisi tehtyä, jos ei olisi tätä etätuntia, Sarmisto kertoo.
Pikkuhiljaa Sydänliikkujien ryhmän muutkin jäsenet ilmestyvät kuvaruudulle yksi kerrallaan. Yksi käy ruudulla huikkaamassa, että on menossa koronarokotukseen eikä tällä kertaa ehdi jäädä jumppaamaan.
– Meillä oli kolme kuntosaliryhmää, jotka on nyt yhdistetty yhdeksi etäryhmäksi. Kaikilla ei ole mahdollisuutta osallistua etätunnille, koska heiltä puuttuvat laitteet tai sähköpostiosoite.
Tunneille tullaan kauempaakin. Arja Numme asuu Pyhärannassa ja ajoi syksyllä Laitilaan kuntosalille osallistuakseen tunnille.
– Nyt mietin, että miten sitä on ehtinyt ajaa Laitilaan kuntosalille, kun nyt tuntuu, että täällä kotona on kamalasti tekemistä, Numme nauraa.
– Hiljattain yksi osallistui etätunnille lapista, kun ei aamulla päässyt pakkasen vuoksi hiihtämään. Hän lähti sitten pakkasen lauhduttua iltapäivällä ladulle, Kataja kertoo.
Kataja aloittelee kuntosaliharjoittelun tilalla tehtävää lihaskuntotuntia, jossa käytetään vastuksena kuminauhaa. Ensimmäisenä tehdään soutuliike, jossa kuminauha on jalkapohjien alla ja kuminauhalla soudetaan yläviistoon.
– Tehdään 30 sekuntia hommia ja sitten on 10 sekunnin tauko, Kataja ohjeistaa.
Kuminauhalla käydään yksitellen lihasryhmiä läpi niin ylä- kuin alavartalossakin.
– Seuraavaksi tehdään liike sivulle. Voi tehdä hitaastikin, tosin en lupaa, että se on yhtään sen helpompaa. Tämän liikkeen voi tehdä myös ilman kuminauhaa, Kataja kertoo, kun vuorossa ovat vipunostot.
Tunti päättyy venyttelyihin, jolloin on aikaa taas kysellä osallistujien tunnelmia. Moni kertoo, että hyvältä tuntuu.
– Itsestä kiinni, miten kovaa tekee, Lasse Heino muistuttaa.
– Jos ei ole joku paikka kipeänä jälkikäteen niin sitten on fuskannut, Jakonen lisää.
– Onko kukaan vielä sanonut, että meillä on niin ihana ohjaaja, Numme kysyy ja ylistää Katajan ammattitaitoa.
– Tämä on sopivan rauhallista, Seppo Mäki lisää.
Kataja kertoo muuttavansa Kotkaan kesällä.
– Kyllä minulla tulee teitä vähän haiku, Kataja kertoo.
Hän kuitenkin lisää, että hän on suunnitellut silti ohjaavansa asahia Vakka-Suomen kansalaisopistossa etänä.
– Tulisiko teillä jumpattua, jos tämä tunti olisi nauhoitteena eikä suorana, Kataja kysyy ryhmältään.
– Epäilen, tiivistää Jakonen monien mietteet.
Kataja uskookin, että livetunti tuo mukanaan pienen paineen osallistua ja jos kamera on päällä niin ohjaaja voi seurata, miten osallistujat tekevät liikkeet. Jumppatunti, vaikka etänäkin, on sosiaalinen tapahtuma. Sen saattaa ulkopuolinenkin huomata, vaikka istuukin koko jumpan ajan sohvalla.
