Pirkko Varjo
Kuntien hankintaosaamisessa on vielä paljon parannettavaa. Vaikka poliittisilla päättäjillä näyttää olevan hyvää tahtoa ja vaikka kunnassa olisi tuore hankintastrategia, käytännön toimet osoittavat usein muuta. Hankintalakia ei osata soveltaa ja sen tulkinnoista osa on pelkkiä myyttejä.
– Hankintalaki tekee mahdolliseksi paljon enemmän kuin luullaan. Kansallisen julkisten hankintojen strategian mukaan Suomen pitäisi tämän hallituskauden päättyessä olla edelläkävijä hankintojen vastuullisuudessa. Kuntavaalit nostavat asian taas esiin, toimitusjohtaja Tero Lausala Suomalaisen Työn Liitosta sanoi.
Jos jokainen suomalainen ostaisi kymmenellä eurolla kuukaudessa nykyistä enemmän kotimaisia tavaroita ja palveluja, se tietäisi 300 miljoonaa euroa lisää verotuloja ja 10 000 uutta työpaikkaa. Kunnissa tämä asia kyllä tiedetään, ja yli puolet kuntapäättäjistä pyrkii ohjaamaan hankintoja paikallisille toimijoille. Lausalan mukaan valtaosa päättäjistä tarvitsee silti lisätietoa hankintalain soveltamisesta.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan mukaan kuntien valtuustoissa on tahtoa, mutta sinnikkyyttä puuttuu.
– Etenkin ruokahankinnoissa haluttaisiin ostaa läheltä, mutta sitten lannistutaan ja todetaan, ettei tämä toimi. Julkisista keittiöistä lähtee 400 miljoonaa ruoka-annosta vuodessa, joten se ei ole mitään nappikauppaa.
Kotimaisten hankintojen etuna on hyvin tunnettu alkuperä ja se, että mahdolliset ongelmat pystytään ratkaisemaan.
Hankintasoppaa sekoittavat myös niin sanotut in house -hankinnat eli tilanteet, joissa kunta ostaa sellaiselta yritykseltä, jonka osaomistaja se itse on. Omistajuus tuo mukanaan sen, että hankintaa ei tarvitse kilpailuttaa. On tapauksia, joissa omistajuus on varsin pientä, jopa vain yhden osakkeen kokoista.
– Sidosyksikkö- eli in house -hankinta on kipeä aihe. Tässä olisi keskeistä tehdä ryhtiliike omistajaohjauksessa ja lopettaa hankinnat ilman kilpailutusta. Pitäisi ottaa käyttöön viiden prosentin vähimmäisomistusraja määrittämään, milloin hankintayksikölle syntyy määräysvalta yhtiöön, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoi.
Hankintalaki on Kujalan mukaan varsin salliva ja hän varoittaakin siitä, ettei liian herkästi uskottaisi väitteitä, ettei laki salli sitä tai tätä.
Hankintalain mukaan hankinnat on pyrittävä järjestämään siten, että pienet ja keskisuuret yritykset ja muut yhteisöt pääsevät tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin.
– Huomattava osa pk-yrityksistä on kokenut, että hankintayksiköt eivät ole jakaneet hankintojaan. Hankintojen jakaminen on eri asia kuin niiden pilkkominen niin pieniin osiin, ettei niitä tarvitse kilpailuttaa.
Kuntien hankinnoista keskusteltiin Valitse työtä ja elinvoimaa kuntiin -webinaarissa. Sen järjestivät Suomalaisen Työn Liitto, MTK ja Suomen Yrittäjät.
Paikallisilta tuottajilta ei tule tarjouksia
Laitilan kaupungin ruokapalvelut hankkii tuoretta leipää vuodessa noin 45 000 euron edestä. Leivän toimittajana on viimeksi ollut mynämäkeläinen Veraisten Leipomo. Ruokapalveluista vastaava keittiöpäällikkö Juha Laiho kertoo, että hankinnat haluttaisiin tehdä mahdollisimman läheltä, mutta toistaiseksi paikallisilta leipomoilta ei ole tullut yhtään tarjousta.
– Ihmettelen sitä ja haluaisin todella tietää, miksi. Onko syynä ehkä se, että tarvitsemme leivän valmiiksi viipaloituna vai se, että leivät pitäisi kuljettaa erikseen joka paikkaan?
Hankinnoissa osallistutaan puitesopimuksella elintarvike- ja puhtaanapidon Hanselin järjestämiin kilpailutuksiin. Laihon mukaan leivän toimittamisesta oli mahdollista jättää myös osatarjous.
Kaupungin ruokapalveluissa valmistetaan joka päivä noin 1600 ruoka-annosta. Varppeen koulun keskuskeittiössä valmistetaan 1000 lounasta päivässä, päiväkotien noin 380 lounasta tehdään Palke 5:n keittiössä ja vanhainkodin keittiössä valmistetaan 200 lounasta terveyskeskuksen kahdelle osastolle ja kotipalveluun.
Lisäksi kahdella kyläkoululla tehdään vielä ruoka itse, mutta raaka-aineet hankitaan keskitetysti. Lounasannosten lisäksi ruokatarpeita hankitaan muille aterioille ja välipaloiksi.
– Käytämme kyllä Laitilassa tuotettuja ruoka-aineita, mutta mitään ei tule meille suoraan. Kaikki ostetaan keskusvarastoista Porista tai Helsingistä, joten voi olla, että Laitilassa kasvanut porkkana tekee mutkan Helsingin kautta ennen kuin päätyy takaisin tänne.
Tiihosen Leipomon toimitusjohtaja Olli Tiihonen kertoo olevansa kiinnostunut leivän toimittamisesta kaupungin tarpeisiin. Tarjouskilpailut ovat kuitenkin menneet kiireessä ohi.
– Ne voisivat olla selvemmin esillä. Kiinnostusta on, mutta asia pääsi taas unohtumaan.
Korjattu 9.4. kello 11.42: Korjattiin virheellinen tieto, että Varppeen keskuskeittiössä valmistetaan 1600 ruoka-annosta. Todellisuudessa Laitilan kaupungin ruokapalveluissa valmistetaan 1600 annosta, mutta niistä tuhat valmistetaan Varppeen keskuskeittiössä. Päiväkotien noin 380 lounasta valmistaa Palke 5 keittiö ja vanhainkodin keittiössä valmistetaan 200 lounasta terveyskeskuksen kahdelle osastolle sekä kotipalveluun.