Kinon talo etsii pian uutta omistajaa – Myyntiin on tulossa iso pala laitilalaista rakennushistoriaa

0
Kinon talo on rakennettu vuonna 1936 ja siinä on toiminut elokuvateatteri lähes koko ajan siitä asti.

Yksi Laitilan kulttuurihistoriallisesti merkittävimmistä rakennuksista etsii pian uutta omistajaa. Kinon talon omistaa Laitilan Martex Oy.

– Myyminen on ollut mielessä jo pidemmän aikaan. Olen tätä yksinäni hoitanut, ja nyt olen jäämässä eläkkeelle, Laitilan Martex Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tarja Kuusisto kertoo.

1990-luvulla Heikki Enkon suunnittelema Kinon talo oli purku-uhan alla. Turun ja Porin läänin taidetoimikunnan aloitteesta talo suojeltiin vuonna 1990, ja se sai jäädä paikoilleen. Kinon talo edustaa funktionalismin tyylisuuntausta.

– Kun tapaninpäivänä 1936 laitilalaiset pääsivät uuteen elokuvateatteriinsa – nykyiseen Kinoon – katsomaan Ansa Ikosta ja Tauno Paloa elokuvassa Kaikki rakastavat , Laitilassa oli astuttu moderniin äänifilmin aikakauteen: elokuvateatteri edusti tyylipuhdasta funkista samoin kuin vastapäinen Armas Saarisen rakennuttama asuintalo-autokorjaamo, kirjoitti kulttuurineuvos Jukka Vehmas Laitilan historiallisia rakennussuuntauksia käsittelevässä juttusarjassaan (LS 13.2.2018).

Kinon talon suunnitellut Enko valittiin Laitilan kunnan rakennusmestariksi vuonna 1923. Vehmas kuvailee Enkoa huomattavan lahjakkaaksi suunnittelijaksi (TS 10.10.2004) .

– Sitä kuvannee parhaiten se, että hänen piirustuspöydällään olivat 1930-luvulla lähes samanaikaisesti elokuvateatteri Kinon, kappalaispappilan ja Kustaa Hiekan lukutuvan suunnitelmat. Nämä kolme tyylillisesti täysin erilaista rakennusta hän piti tyylillisesti hallittuina ja puhdaspiirteisinä, mistä Kinon talo on loistava esimerkki, Vehmas kertoi Turun Sanomille .

Suojelupäätös pelasti arvokkaan kiinteistön purkamiselta, mutta elämän siihen puhalsi laitilalaisen Aimo Kuusiston päätös ostaa huonoon kuntoon päätynyt rakennus vuonna 1996. Kuusisto peruskorjasi kiinteistön, ja se siirtyi Laitilan Martex Oy:n omistukseen.

Yritys on sittemmin toiminut vuokrantajana monille yrityksille ja yhdistyksille. Tiloja on vuokrattu myös yksityisille juhlakäyttöön.

– Ensimmäisenä tänne avattiin Veronica-niminen ravintola, Tarja Kuusisto muistelee.

Valtaosa Kinon talon tiloista on tällä hetkellä käytössä. Liikehuoneistoissa toimii parturi-kampaamo, elintarvikepuoti sekä ompelimo. Myös asunnoissa on vuokralaiset. Tunnetuin tiloista on elokuvateatteri, jossa toimii Laitilan Kino. Ainoastaan alakerran tila etsii parhaillaan vuokralaista. Se on ollut tyhjilleen viime keväästä alkaen.

Maaliskuussa 2020 Kinon talon alakerrassa aloitti toimintansa lounasravintola, joka ei ehtinyt toimia montaa viikkoa ennen kuin hallitus päätti ravintoloiden sulkemisesta. Ravintolan yrittäjä kertoi tuolloin Laitilan Sanomille (LS 3.4.2020) , että koronavirusepidemia tuli vasta-avanneen ravintolan kannalta huonoon aikaan.

Alakerran tilat soveltuvat paitsi ravintolaksi myös muuhun toimintaan. Isoihin tiloihin mahtuisi OP-Koti Lounaisrannikon kiinteistövälittäjä Tanja Nurmen mukaan useampikin toimija.

– Tänne voisi sopia myös joku putiikki, Kuusisto pohtii.

– Tässä on ainoastaan mielikuvitus rajana, Nurmi kertoo.

Kinon talo

  • Suunnittelija Heikki Enko (1894–1974)
  • Rakennettu 1936
  • Suojelupäätös tehtiin vuonna 1990
  • Alakerrassa ovat ravintolakäytössä olleet tilat ja keskikerroksessa elokuvateatteri. Lisäksi talossa on kolme liikehuoneistoa ja kaksi asuntoa.
  • Alakerran tiloissa on 2000-luvun aikana toiminut muun muassa pop up -ravintola, gluteeniton leipomo sekä viime keväänä aloittanut lounasravintola, joka joutui lopettamaan vain muutama viikko avaamisensa jälkeen.

Lähde: Laitilan Sanomien arkisto, Wikipedia, Turun Sanomat

”Laitilan Kinon toiminta jatkuu, kunhan elokuvia voi taas näyttää”

Kinon talon rakennutti vuonna 1936 laitilalainen Arvo Kerttula , joka avasi elokuvateatterinsa talossa saman vuoden lopulla. Kinon talossa oli elokuvateatteritoimintaa 1980-luvulla asti. Televisioiden ja videonauhureiden tulo katkaisi elokuvateatteritoiminan seitsemäksi vuodeksi, minkä jälkeen Laitilan nuorisoseura aloitti elokuvateatteritoiminnan vuonna 1996. Nuorisoseura lopetti elokuvateatteritoiminnan vuonna 2012.

– Nuorisoseura oli kutsunut Henry Erkkilän purkamaan laitteita. Siinä vaiheessa Erkkilä soitti minulle ja kysyi, lähteekö kaupunki tukemaan toimintaa, jos hän käynnistää elokuvateatteritoiminnan omissa nimissään. Sanoin, että ilman muuta kaupunki tulee tukijaksi, ja niin myös tapahtui, muistelee silloinen kulttuurisihteeri Jukka Vehmas .

Erkkilän yrityksellä Cinemahousella on Laitilan Kinon lisäksi kaksi muuta elokuvateatteria, Kino Piispanristi Kaarinassa ja Kino Diana Turussa.

Koronarajoituksista johtuen Laitilassa on näytetty elokuvia viimeksi marraskuussa. Tämän jälkeen Laitilan Kino on ollut suljettuna. Erkkilän mukaan elokuvateatterin toimintaa ei ole mahdollista jatkaa ainakaan niin kauan kuin voimassa ovat kuuden hengen kokoontumisrajoitukset. Lounais-Suomen aluehallintovirasto jatkoi kokoontumisrajoituksia 14.5. asti.

– Laitilan Kinon toiminta jatkuu, kunhan elokuvia voi taas näyttää, Erkkilä kertoo.

Koronavuosi on ollut elokuvateattereille liiketoiminnan näkökulmasta katastrofi.

– Uusia elokuvia ei ole tehty eikä vanhoja voi rajoitusten vuoksi näyttää. Käytämme sulkuajan hyödyksi ja remontoimme Piispanristin elokuvateatteria.

Suomen Elokuvasäätiö myönsi Laitilan Kinolle maaliskuussa 6 400 euron toimintatuen. Elokuvateattereiden alueellista toimintatukea myönnettiin 101 teatterille yhteensä hieman yli puoli miljoonaa euroa.

Laitilan kaupunki on tehnyt elokuvateatteri Laitilan Kinon kanssa sopimuksen vuosiksi 2019–2021. Sopimuksen mukaan kaupunki tulee elokuvateatteria vuosittain 6 000 eurolla. Kaupungin tukea vastaan elokuvateatteri saa Suomen elokuvasäätiöltä vastaavan tuen. Sopimus on hyväksytty sivistysvaliokunnassa 18.12.2018.

Elokuvateatterit ottivat ilolla vastaan hallituksen exit-strategian

Elokuvateatterit ja elokuvalevittäjät ovat tyytyväisiä Suomen hallituksen esittämään exit-strategiaan.

– Hallituksen strategian mukaan eniten koronasta kärsineet ja turvalliset toimialat saavat avata ovensa ensimmäisenä, mikä on oikein ja reilua. Elokuvateatteri ovat näistä malliesimerkki, toteaa Filmikamarin toimitusjohtaja Tero Koistinen .

Hallitus esittää, että elokuvien esittäminen voitaisiin aloittaa välittömästi viidellekymmenelle asiakkaalle niillä alueilla, jotka ovat tartuntojen osalta perustasolla. Tällaisia alueita ovat Suomessa muun muassa Kainuun ja Pohjoispohjanmaan alue sekä osa Lappia.

– Epidemiatilanne paranee koko ajan, rokotukset etenevät ja yhä useampi alue päätyy perustasolle. Odotamme, että aluehallintovirastot päivittävät määräyksensä hallituksen linjausten mukaiseksi ensitilassa, Koistinen jatkaa.

Elokuva-ala valmistautuu avaamaan kaikki elokuvateatterit viimeistään toukokuun alussa

– Hallituksen tiedotustilaisuuden mukaan tarkoituksena on avata kulttuuritilaisuuksia laajemmalle yleisöille toukokuussa. Hallituksen päätösten mukaisesti yleisötilaisuudet vapautuvat, kun toimenpidetasoista on luovuttu ja ilmaantuvuus on alle 75/100 000 asukasta kohti, Koistinen muistuttaa.

Koistisen mukaan elokuvateattereille on hyvät laadittu hyvät käytännössä testatut turvallisuusohjeet ja -käytännöt.

– Yksityisnäytöksiä ja pienten yleisömäärien normaalinäytöksiä on järjestetty monella paikkakunnalla ja kokemusta korona-ajalta on viime vuodelta runsaasti, joten näytännöt laajemmille yleisöille voidaan aloittaa turvallisesti vaikka heti.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here