Kirkko muistuttaa Untamalan kylän suuruudesta

0
Untamalan Pyhän Pietarin kirkko on tiekirkko, jonne matkailija voi poiketa kesäisin.

Kasitien varrella Untamalassa on kunnioitusta herättävä punainen puukirkko. Kirkko vie ajatukset menneisyyteen. Tällä paikalla on ollut Jumalan huone jo paljon ennen 1800-lukua.

Kirkko vaikuttaa kuitenkin siltä kuin se olisi eksynyt väärään paikkaan. Kirkko on mäellä, mutta maisema sen ympärillä tuntuu jotenkin väärältä. Puukirkko näyttää siltä kuin sen ympärillä pitäisi olla vettä. Mielleyhtymä on lähtöisin todennäköisesti Seilin saaren kirkosta, joka punaisena puukirkkona muistuttaa Untamalan kirkkoa.

Mikä on Untamalan kirkon historia, kotiseutuneuvos Jukka Vehmas?

– Untamalan Pyhän Pietarin kirkko on rakennettu vuonna 1785. Rakennus koki huomattavan muodonmuutoksen vuonna 1870, jolloin se koottiin samoista hirsistä nykyiseen muotoonsa ja rakennettiin kaunis torni sekä sakaristo. Keskiaikaista traditiota on ikkunaton pohjoisseinä. Kirkon esineistöön kuuluu 1500-luvun krusifiksi sekä samalta vuosisadalta olevat ehtoollisastiat säilytysvakkoineen. Peltikaton kirkko sai vuonna 1912, ja 1924 sitä ehostettiin sisätilojen maalauksella ja tehtiin betonista ulkoraput. Untamalan kirkko sähköistettiin vuonna 1963. Kyläkirkkoyhdistys huolehtii kirkon kunnossa pidosta.

– Nykyisellä paikalla ollut aikaisempi kirkko tuhoutui suurpalossa 5.7.1781. Kylässä oli ollut kirkko jo satoja vuosia – kirkon paikan arvellaan kuuluvan maamme vanhimpiin.

–  Untamala oli 1500-luvun puolivälissä Varsinais-Suomen suurin kylä 26 talollaan. Kylän harjulta on tehty arkeologisia löytöjä jo rautakauden alusta, mutta erityisen hienoja viikinkiajalta (800-1050). Untamalassa oli silloin vankka asutus ja hopealöydöistä päätellen vaurastakin väkeä. Kirkon välittömässä läheisyydessä on kaksi tärkeää arkeologista kohdetta: maamme tiettävästi vanhin kristillinen hauta ja Kalevanpojan viikatteentikku -niminen pystykivi.

– Heinikkalan talon kohdalta löydetyssä 1000-luvun alkupuolen ruumishaudassa oli muun muassa hopeinen krusifiksi ja muita hopeaesineitä; haudassa oli näin ollen sekä rautakautisia että kristillisiä piirteitä. Kalevanpojan viikatteentikun vierestä on tutkittu kaksi melkein esineetöntä hautausta; ajoitus on 1100-1200-luvun vaihde.

– Maamme johtavan varhaisen kirkkohistorian tuntijan Markus Hiekkasen mukaan lounaisen Suomen vauraat talonpojat alkoivat rakentaa tilojensa rakennusten yhteyteen yksityisiä kirkkorakennuksia ehkä 1000-luvulta alkaen. Läntisessä Euroopassa rakentaminen oli alkanut 400-luvulla. Suomessa tämä vaihe kesti pari sataa vuotta. Se päättyi, kun vuosien 1225 ja 1250 välillä alkoi keskusjohtoinen seurakuntien perustaminen ja määrättiin mm. Laitilan nykyisen kirkon paikka.

– Vaikka soranotossa on kirkonmäeltä hävinnyt suuri määrä arkeologisia todisteita, voidaan otaksua, että Untamalan kirkon paikalla on kohonnut ensimmäinen, mahtitalonpojan rakentama pyhäkkö ehkä jo 1000-luvulla.

Hannu Salvi on kirjoittanut Untamalan kirkon historian vuonna 1985.