Olosuhteet suosivat Sirppujokilaskua – 22. tapahtumasta selvittiin kastumatta

0
Sirppujokilaskun pääjoukko matkaa tapahtuman isän Jari Kiveisen johdolla rauhallista vauhtia kohti Männäistä.

Jussi Arola

Sirppujoki laskettiin lauantaina ihanteellisissa olosuhteissa. Joskus on osanottajia kastellut räntäsade, joskus taas Sirppujoki, mutta tällä kertaa selvittiin Nansion sillan pielestä Männäisille ilman ongelmia.

Vettä oli joessa riittävästi. Lähtöpaikalta suurimmat sulamisvedet olivat jo ehtineet mennä, mutta kun Männäisten ruukkia lähestyttiin, niin veden pinta oli selvästi korkeammalla.

– Nyt näki loppumatkalla maisemiakin, kun monena kertana on oltu uomassa niin syvällä, että on pitänyt vain joenpenkkoja katsella, kertoo Jari Kiveinen.

Matkalla on kaksi koskea. Ne kumpikin laskettiin jokea pitkin alas, ainakin yksi kanootti. Monet tosin olivat jo lähtöpaikalla varautuneet siihen, että pahimmat paikat tullaan rantaa pitkin.

Osanottajia oli tällä kertaa seitsemän kanoottia ja kajakkia, yhteensä 11 henkeä. Aiemmista vuosista poiketen yleisöä oli tällä kertaa joen rannalla huomattavasti enemmän ja osanottajille riitti matkan varrella kannustusta.

Aikanaan tapahtuma pidettiin vasta vappuna, mutta kevään aikaistuminen on siirtänyt sitä jo muutamalla viikolla aiemmaksi. Tänäkin vuonna vettä oli vielä Kiveisen mukaan viikkoa ennen reippaasti, mutta nopeasti pinta on laskenut. Vappuna ei alas enää kannattaisi yrittää.

Laitilalaiset Teemu Astila ja Toni Rinteelä harrastavat melontaa tasan kerran vuodessa, mutta silloin kunnolla. Tälläkin kertaa he olivat kahden hengen lainakanootilla lähteneet yläjuoksulta jo pari tuntia ennen ja odottelivat Nansion sillan kupeessa kello 12 tapahtuvaa yhteislähtöä.

– Vettä näyttää olevan ihan tarpeeksi, ainakin sen verran, että se riittää kastelemaan kunnolla, miehet totesivat.

He ovat olleet mukana laskussa useamman kerran ja Toni on muutaman kerran käynyt reissun aikana uimassakin. Viime vuonna haveri tapahtui rantautumisessa. Teemu hyppäsi kanootista ulos, jolloin kanootti pomppasi pystyyn ja hörppäsi vettä, jolloin takana istunut Toni pääsi vaatteenvaihtohommiin.

– Kosketkin on yleensä laskettu, paitsi kerran kun oli tosi vähän vettä ja lainakanoottia piti vähän varoa. Sen verran on itseluottamusta, että selvitään koskista kuivana, että pistetään uikkarit jalkaan vasta kosken jälkeen.

Kahden hengen kanootissa oli ”täysi” retkivarustus, kassit täynnä evästä ja varmuuden vuoksi myös vaihtovaatteita.

– Kaikkeen on varauduttu, voihan sitä vaikka eksyä matkalla. Muutaman päivän pitäisi näillä eväillä selvitä.

Helsinkiläiset Anna-Minna Lukkala ja Toni Sormunen olivat mukana Sirppujokilaskussa toista kertaa. He ovat harrastaneet melontaa muutaman vuoden ja meloneet yleensä Laitilan järvillä ja käyneet myös merellä Uudenkaupungin edustalla.

– Meillä on kesäpaikka täällä, siksi olemme meloneet paljon täälläpäin. Sen verran ollaan kuitenkin edelleen aloittelijoita, että ei edes yritetä laskea koskia vaan mennään rantaa pitkin kävellen. Se on tämmöisille sunnuntaimelojille varmin ja kuivin taktiikka.

Tänä keväänä pariskunnan melontakausi oli vielä avaamatta. Siihen Sirppujokilasku sopii hyvin, että virta vie ilmaiseksi alaspäin ja melalla pitää vain ohjailla ja välillä voi vähän meloakin.

– Tosi mukava harrastus ja tänään näyttää ilmakin olevan kohdallaan. Mikä sitä on auringonpaisteessa pikku hiljaa meloen katsella maisemia ja nauttia keväästä.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here