Pakanallista pääsiäistä, valon juhlaa, on vietetty kuitenkin jo paljon ennen kristillistä juhlaa. Varhaisimpien tietojen mukaan pääsiäistä on vietetty jo 100-luvulla eli lähes 2000 vuoden ajan. Kristittyjen pääsiäistä alettiin viettää noin tuhat vuotta sitten.
Liedosta on lähtöisin hauska sananparsi, jonka mukaan joulu on aikanans ja juhannus paikallans, mutta helluntai heittelee ja pääsiäinen paiskelee. Tänä vuonna pääsiäistä vietetäänkin varhain.
Pääsiäinen on kuin pieni loma arjesta, läheisten kanssa lähdetään siivoamaan mökkiä kesäkuntoon tai luontoretkelle. Juhlan kruunaa ruoka. Lampaansyönti on ollut alun perin juutalaisten perinne, mutta se liittyy myös luterilaiseen pääsiäisen viettoon. Noin joka viides suomalainen kattaa pääsiäisenä tarjolle karitsaa tai lammasta. Myös rahkaherkut ja ortodoksien pääsiäiseen kuulunut pasha ovat suosittuja mämmin rinnalla.
Pitkänäperjantaina on ollut tapana rauhoittua. Tästä traditiosta on hyvä pitää kiinni, sillä kun mieli lepää, se myös virkistyy. Niinkin on sanottu, että pääsiäisaamuna aurinko tanssii ja juhlistaa Jeesuksen ylösnousemusta. Pääsiäisaamusta on myös ennustettu tulevan kesän säätä. Vanhan kansan mukaan kirkas taivas ja selkeä sää lupasivat poutaista viljakesää, pilvinen aamu enteili huonoa viljavuotta.
Pääsiäinen tuo meille nyt myös hetken helpotuksen koronasta. Kun pääsiäistä on perinteisestikin vietetty oman perheen kesken, juhlaa voi viettää kuten ennenkin. Elämä on edes hetken normaalia.
Teija Uitto