Säitten ääri-ilmiöt ovat viime vuosina lisääntyneet. Ilmatieteen laitoksen tilastot vuosilta 2006–2019 kertovat, että Suomessa on ollut keskimäärin 27 myrskypäivää vuodessa. Vuonna 2020 myrskypäiviä oli erikoisen paljon, yhteensä 44. Kovimpia olivat Aila-, Liisa-, Tuuli- ja Päiviö-myrskyt.
Tämän vuoden tammikuussa oli Lounais-Suomessa neljä myrskypäivää. Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsäasiantuntija Harri Suominen kertoo metsissä olevan useiden myrskyjen kaatamia puita.
– Viime syyskuisen Aila-myrskyn tuhoja on tällä seudulla yhä korjaamatta. Sen jälkeen on tullut useita pienempiä myrskytuhoja, sanoo Harri Suominen.
Ilmatieteen laitoksen tuulitilastojen mukaan tänä vuonna myskypäiviä oli kolmen ensimmäisen kuukauden aikana yhteensä kymmenen. Maaliskuussa Ilmatieteen laitos mittasi kuusi myrskypäivää.
Mikä on myrsky?
- Myrskypäiväksi katsotaan päivä, jolloin ainakin yhdellä merisäähavaintoasemalla on mitattu 10 minuutin keskituulen nopeudeksi vähintään 21 m/s.
- Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla kerrotaan, että kun merellä mitataan myrskylukemia, rannikolla ja usein myös sisämaassa puhaltaa vähintään navakasti eli 8–12 m/s.
- Sisämaassa tuulee kovaa (10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) aika harvoin.
Lähde: Ilmatieteenlaitos.fi/tuulitilastot
Maaliskuu oli tavanomaista lauhempi
Iida Kauppi
Maaliskuu oli suuressa osassa maata 1–2 astetta tavanomaista lauhempi. Laitilassa kuukauden keskilämpötila oli 0,6 plussalla, kertovat laitilalaisen Eero Setälän mittaukset.
Maaliskuu oli Laiitlassa normaalia lämpimämpi, sillä tavanomaisena lämpötilana voidaan pitää Turussa viimeisen 30 maaliskuun aikana mitattua keskilämpötilaa -1,6.
Laitilassa satoi maaliskuussa vähän, kokonaisuudessaan 25 millimetriä kymmenä eri päivänä. Setälän viime vuosikymmenien mittaukset osoittavat maaliskuun keskimääräiseksi sademääräksi 36 millimetriä.
Kuukauden aikana alimmillaan Setälän lämpömittari kävi -17 asteessa. Korkeimmalle, 11 plusasteeseen, mittari nousi jopa kolmena päivänä kuun loppupuolella.
Kuukauden päättyessä maan lounaisosassa sekä Ahvenanmaalla oli lumetonta, muualla maassamme oli lunta vielä noin 10–90 senttimetriä. Eniten lunta oli kuukauden päättyessä Kainuussa ja Kilpisjärvellä.
Pitkän ajan keskiarvoihin nähden kuun lopussa lähes koko maassa oli tavanomaista vähemmän lunta, Keski-Lapissa paikoin jopa poikkeuksellisen vähän.
Auringonpaistetunteja oli maaliskuussa melko tavanomainen määrä.
