Frisbeegolfin suosio vahvassa nousussa – 11-vuotias Samuel Pullinen harjoittelee päivittäin puttaamista

0
Puttaus on tuottanut ongelmia Samuel Pulliselle. Sitä hän harjoitteleekin päivittäin.

Timo Kalenius

Frisbeegolf on kasvanut muutamassa vuodessa suosituksi koko perheen harrastukseksi ja kesäpäivien ajanvietteeksi. Syynä suureen harrastajamäärän kasvuun on vaikuttanut lajin edullisuus ja aloituksen helppous sekä nykyään jo melkein jokaisesta kylästä ja kaupungista löytyvä frisbeegolfrata, jonka käyttö on yleensä ilmaista.

Frisbeegolfissa käytetyt frisbeet eli kiekot ovat ainoastaan tätä lajia varten suunniteltuja. Ne ovat tavallista frisbeetä painavampia ja lentävät pidemmälle.

Parhaat pelaajat voivat saada kiekon lentämään jopa yli 150 metriä. Frisbeekiekkoja on useita erilaisia, mutta aloittelevalle harrastajalle riittää niin sanottu aloituspakkaus, joka sisältää kolme erilaista kiekkoa ja jonka saa noin 15 euron hintaan.

Mikäli ei heti halua kiekkoja itselleen ostaa ja laji kuitenkin kiinnostaa, niin sitä pääsee kokeilemaan lainaamalla kiekot Laitilan kirjastosta tai kaupungintalolta liikuntatoimesta.

Laitilasta löytyy kaksi rataa, joista isompaa Matikan rataa ylläpitää Laitilan oma frisbeegolf-seura Pystykiekko ry. Toinen radoista on kaupungin ylläpitämä Palmusen puistoalueen rata.

Matikan radalta löytyvät 18- ja 24 väyläiset radat. Se on suunniteltu enemmän kokeneempia pelaajia ajatellen ja soveltuu myös paremmin kilpailukäyttöön. Palmusen puistoalueen 6-väyläinen rata taas on suunniteltu enemmän aloittelijoille.

– Pystykiekko ry on perustettu 2018, jolloin myös rakennettiin Matikan alueen frisbeegolfrata. Ensin rakennettiin 18-väyläinen rata, jota myöhemmin laajennettiin niin, että siitä saatiin 24-väyläinen rata. Radat huolletaan ja pidetään kunnossa talkoovoimin yhteistyössä kaupungin ja paikallisten yritysten tuella, kertoo Pystykiekko ry:n hallituksessa oleva Petteri Vainio.

Suomen frisbeegolfliiton tilastojen mukaan jäsenseuroja on tällä hetkellä 170. Jäsenmäärät ovat jatkaneet tasaista kasvua lähtien vuodesta 2009, jolloin jäseniä oli reilut 800, vuoteen 2020, jolloin jäsenmäärä oli jo yli 6000.

Harrastajien määrä on huomattavasti suurempi, sillä luvuissa ovat mukana vain seurojen jäseniksi liittyneet harrastajat. Vuonna 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan vähintään kerran viikossa frisbeegolfia harrasti noin 50 000 henkilöä.

– Pystykiekon jäsenmäärä on tällä hetkellä noin 40. Kävijämäärät ovat olleet myös meillä vahvassa nousussa. Olemme laskeneet, että arkisin radalla saattaa käydä 100–200 harrastajaa ja viikonloppuisin jopa 300 heittäjää päivässä, toteaa Petteri Vainio.

Vainion mukaan kilpailutoiminta on vilkasta.

– Viikkokisoja järjestetään säännöllisesti. Toistaiseksi kilpailutoiminta on ollut tauolla johtuen koronarajoituksista, mutta heti kun rajoituksia puretaan ja saamme liitolta luvan, niin käynnistämme kilpailutoiminnan. Omaa tasoaan halukkaat pääsevät mittaamaan pienellä kilpailumaksulla, kertoo Petteri Vainio.

Säännöt lyhyesti

  • Frisbeegolfissa tavoitteena on suorittaa frisbeegolfrata alusta loppuun mahdollisimman vähin heitoin. Väylien pituudet vaihtelevat 50 metristä aina yli 250 metriin.
  • Väylien määrät vaihtelevat radoittain, mutta esimerkiksi Laitilassa on 18- ja 24 väylän radat ja niiden kiertämiseen kuluu aikaa 1–3 tuntia. Golfista tutut par-tulokset vaihtelevat väylän pituuden mukaan par 2:n ja par 5:n välillä.
  • Frisbeegolf on yksilölaji, mutta sitä pelataan yleensä 3–5 hengen ryhmissä. Aloitusheitto suoritetaan sille merkityltä alueelta, jota ”tiiksi” kutsutaan.
  • Seuraava heitto lähtee siitä kohdasta, johon edellinen heitto on pysähtynyt. Kullakin väylällä käytetyt heitot sekä rangaistusheitot lasketaan yhteen.
  • Lopputulos on kaikkien väylien tulosten summa. Pienimmän tuloksen saanut pelaaja on voittaja.

Nuori lahjakkuus nousee esiin

Pystykiekon jäsenenä frisbeegolfia harrastava 11-vuotias Samuel Pullinen aloitti lajin isän ja isoveljen innostamana vuonna 2018. Toisena lajina ollut sähly on jäänyt pois kuviosta, ja Samuel keskittyy täysillä frisbeegolfiin. Tavoitteet ovat korkealla aina ammattilaiskentillä asti.

– Eka kerran kävin heittämässä 2018, ja ensimmäisiin kilpailuihin osallistuin 2019. Yleensä käyn heittämässä viikonloppuisin, mutta välillä myös viikolla, kun aikaa on. Yleensä tulen isän tai isoveljeni kanssa radalle. Heiltä olen myös paljon ohjeita ja oppia saanut, kertoo Samuel Pullinen.

Pullisen mukaan parasta on, kun huomaa kehittyvänsä eli saavansa heittoihin lisää pituutta ja menestyvänsä kisoissa.

– Vaikeinta on minulle ollut puttaukset eli kiekon saaminen koriin lähietäisyyksiltä, mutta onneksi sitäkin voin harjoitella kotipihassa, jossa minulla on oma kori harjoittelua varten, lisää Samuel.

Viikkokisat käydään yleisissä sarjoissa eikä ikärajoja ole, joten myös nuoremmat joutuvat osallistumaan samaan sarjaan aikuisten kanssa. Kilpailijat tosin ryhmitellään niin sanottujen ranking-tulosten perusteella eri ryhmiin, joten vastassa pitäisi olla aina samantasoisia kilpailijoita.

– Osallistun viikkokisoihin täällä omalla radalla ja kierrän myös muita Vakka-Suomen ratoja, joissa kilpailuja järjestetään. Viime kesänä järjestettiin Vakka Tour, johon osallistuin, kertoo Samuel.

Koska kilpailuissa ei ole nuorten sarjoja, Samuel osallistuu aikuisten yleiseen sarjaan.

– Ihan hyvin olen sielläkin pärjännyt, mutta tavoitteena olisi tänä kesänä mennä nuorten alle 15-vuotiaiden SM-kisoihin ja menestyä siellä. Jatkossa haluaisin menestyä niin hyvin, että joskus voisin siirtyä ammattilaiseksi, toteaa Samuel.