Ihmisten tavoittamisen kannalta hyvin poikkeukselliset vaalit– Bensan hinnan ja Euroopan Unionin elpymispaketin kaltaisten aiheiden avulla halutaan ilmentää puolueen laajempaa arvokäsitystä

0
Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen erikoistutkija Jenni Karimäki arvelee, että kuntavaaleista tulee ihmisten tavoittamisen kannalta poikkeukselliset vaalit.

Lähestyvät kuntavaalit ovat, kuten vuoden 2017 vaalitkin, sote-uudistuksen varjostamat. Sote-uudistus toteutuessaan siirtää yhden kuntien merkittävimmistä tehtävistä uusien hyvinvointialueiden vastuulle.

– Taloudellisesti iso osa kuntien menoista ja tuloista on tämänhetkisen tiedon mukaan siirtymässä hyvinvointialueille. Iso osa taloudellisesta päätösvallasta ja toisaalta vastuusta on siirtymässä kunnista pois, Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Jenni Karimäki kertoo.

Karimäki toteaa, että vaikka sote-uudistus toteutuisikin, moni ihmisten arkeen läheisesti liittyvä asia jää edelleen vaaleissa valittujen valtuutettujen päätettäväksi.

Esimerkiksi koulutuspalvelut ja varhaiskasvatus koskettavat lapsiperheitä ja nuoria, elinkeinopalvelut yrityksiä ja infrastruktuuriin ja kaavoituksiin liittyvät asiat kaikkia kuntalaisia.

Koulutuksen osalta kunnat pystyvät vaikuttamaan asioihin toisen asteen opintoihin asti.

– Siihen, onko kunnissa ammattioppilaitosta tai lukiota, vaikuttaa tietysti myös väestöpohja eli onko paikkakunnalla opiskelijoita. Usein pienemmissä kunnissa on alueellinen oppilaitos, johon lähikunnista tulee opiskelijoita. Korkea-asteen oppilaitoksista päätetään muualla. Toki kunnat ovat usein halukkaita saamaan niitä omille alueilleen, jos se vain on mahdollista, mutta se ei ole suoraan kuntien päätettävissä.

Kunnissa tehdään päätöksiä myös kulttuurin suhteen. Karimäki pohtii, että koronavuosi on nostanut kulttuurin tapetille kahdellakin tapaa. Toiset ovat havahtuneet siihen, miten iso merkitys kulttuurilla on omalle hyvinvoinnille.

– Kun kirjastot olivat vuosi sitten kiinni, moni kuntalainen saattoi huomata, että onpa hankala tilanne. Mutta varmasti moni muukin kulttuurin osa-alue, kuten taide ja teatteri ovat sellaisia, joiden olemassaolon moni nyt tiedostaa. Toisaalta on toimijoita, joiden mielestä voitaisiin lakkauttaa kaikki tällaiset kulttuurilaitokset. Kulttuurin tukeminen on heidän mielestään turhaa rahanmenoa. Koronavuosi voi nostattaa keskustelua myös tästä näkökulmasta, että hyvinhän tässä on vuosi mennyt ilmankin.

Jos valtakunnan tason julkista keskustelua seuraa, vaalien alla erityisesti oppositiopuolueet ovat hanakasti ottaneet kantaan asioihin, joilla ei suoranaisesti ole tekemistä kuntatason päätöksenteon kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi polttoaineen hintaa koskeva kysymys sekä Euroopan Unionin elpymispaketista käyty keskustelu.

– Näillä keskusteluilla halutaan ilmentää laajempaa mentaalista arvokäsitystä. Esimerkiksi bensan hinta on konkreettinen asia, ja sen kautta pyritään puhuttelemaan äänestäjää. Erityisesti perussuomalaiset ovat pitäneet esillä tätä bensakapinaa.

Myös EU:n elpymispaketti kuuluu bensan hinnan kanssa samaan sarjaan.

– Se ei ole millään muotoa kuntatason kysymys eivätkä valtuutetut päätä Suomen EU-politiikasta, mutta tässäkin on syvempi metataso, jossa EU-kriitikot pyrkivät tekemään eroa niiden puolueiden, jotka puolustavat suomalaisia ja niiden puolueiden, jotka ovat valmiita antamaan suomalaisten rahat muiden käytettäväksi, välillä. Tässä keskustelussa ovat mukana myös esimerkiksi kristillisdemokraatit, jotka ovat käyttäneet myös tätä EU:n elpymispakettia hyväkseen.

Kuntavaaleissa perinteisiä isoja puolueita haastavat valitsijayhdistykset ja yhteislistat. Laitilassa on Laitilan puolesta -ryhmä ja Pro Vakka-Suomi ja Pyhärannassa Yhteinen Pyhäranta.

– Tämä on hyvin kuntakohtaista. Taustalla voi olla vuosikymmenten taakse ulottuvat historialliset traditiot ja kaunat sekä kiistat, jotka vaikuttavat siihen, mitä puolueita suositaan ja mitä ei missään tapauksessa suosita vai onko koko puoluekenttä epäsuosiossa, jolloin suuren suosion saavuttaa puoluetunnuksettomat listat. Siksi kuntavaalien osalta on vaikea sanoa mitään yleispätevää, paitsi näiden meidän eduskuntapuolueiden kannatuksesta ja isoista linjoista. Paikallistaso voi olla hyvinkin poikkeava eikä asetu ollenkaan siihen yleiseen kehykseen.

Karimäen mukaan perinteisillä puolueilla on edelleen vahva asema myös kuntavaaleissa etenkin isoissa kaupungeissa, mutta koska Suomessa on yli 290 kuntaa, kenttä on hyvin laaja.

– Kuntapolitiikka on rakentunut ja edelleen isossa kuvassa rakentuu puolueiden varaan.

Tulevista kuntavaaleista on puhuttu somevaaleina. Osittain siksi, että sosiaalinen media on vankistanut asemaansa tiedonhakukanavana ja ehdokkaiden julkaisukanavana jo aikaisemmin ja osittain siksi, että koronan myötä varsinkaan isojen vaalitilaisuuksien järjestäminen ei onnistu.

– Verkon kautta tapahtuva tiedonhaku esimerkiksi ehdokkaasta on lisääntynyt merkittävästi vähintään koko 2010-luvun. On tullut lisää sosiaalisen median alustoja, joissa ehdokkaat ovat esillä. Erityisesti nuorimmat ikäluokat käyttävät niitä aktiivisesti ja etsivät niistä tietoa luontevasti.

Myös keski-ikäisten tavoittaminen sosiaalisen median ja verkon kautta on Karimäen mukaan koronavuoden jälkeen helpottunut, kun webinaarit ja verkkotilaisuudet ovat tulleet tutuimmiksi.

– Se saattaa tehdä sen, että myös muut kuin kaikkein nuorimmat ikäluokat löytävät ja hankkivat tietoa verkon kautta. Siinä myös sosiaalisen median näkyvyys korostuu.

Ikääntyneet ikäluokat ovat Suomessa edelleen aktiivisimpia äänestäjiä.

– Tästä syystä voisi ajatella, että puolueet joutuvat taloudellisesti enemmän panostamaan perinteiseen printti-, radio- ja televisiomainontaan. Niillä tavoitetaan suuria ikäluokkia, jotka eivät ole aktiivisia verkossa.

Kokonaan vaalityö ei nojanne nettiin tai vaalimainontaan. Edelleen puolueet ja ryhmät pyrkivät kohtaamaan ihmisiä kaduilla.

– Varmasti vaalitelttoja ja -mökkejä tullaan perustamaan. Itsekin olen somessa törmännyt ilmoituksiin, että joku puolue tarjoaa hernekeittoa. Tällaista on, mutta ei siinä mittakaavassa kuin normaalisti tapahtuu.

Kuntavaalit siirrettiin kevään huonon koronatilanteen vuoksi huhtikuulta kesäkuulle. Karimäki kertoo huomanneensa, että julkisuudessa ei ole tullut esiin, että ihmiset pelkäisivät mennä äänestämään.

Vaikka äänestämistä ei tällä hetkellä pelättäisi, joukkokokoontumisiin ihmiset eivät välttämättä vielä ole halukkaita osallistumaan eikä niitä esimerkiksi Varsinais-suomessa ole mahdollista vielä järjestääkään.

– Osa totta kai haluaa mennä torille tapaamaan ehdokkaita, ja ulkona se onkin suhteellisen koronaturvallista, mutta kyllä nämä tulevat olemaan kampanjoinnin ja ihmisten tavoittamisen osalta hyvin poikkeukselliset vaalit.

Valtuustot päättävät


Koulutus

Varhaiskasvatus

Kulttuuri

Vapaa-aika

Infrastruktuuri

Kaavoitus

Elinkeinopalvelut

Sote-palvelut, joiden järjestäminen ollaan tosin ollaan sote-uudistuksen myötä siirtämässä hyvinvointialueille.

Sote-uudistus haastaa kunnat tulevalla valtuustokaudella


Laitilan kaupunginjohtaja Lauri Katteluksen mukaan ylivoimaisesti suurin ja haastavin kokonaisuus liittyy sote-uudistukseen.

– Tällä hetkellä näyttää, että hallitus on viemässä sote-uudistusta eteenpäin ja voi pitää todennäköisenä, että sote-lakipaketti hyväksytään pienin muutoksin tämän kesän aikana. Se tarkoittaa, että kunnat kohtaavat yhden historiansa suurimmista mullistuksista.

Katteluksen mukaan muutos tulee haastamaan koko kaupunkiorganisaation ja näkymään suuresti koko valtuustokauden.

– Sosiaali- ja terveyspalveluista päättäminen siirtyy pois Laitilasta. Kaupungin organisaatiolle uudistus tarkoittaa valtavaa haastetta sopeuttaa jäljelle jäävä organisaatio vastaamaan kuntaan jäävien palveluiden tarvetta. Talouden koko volyymi tulee uudistuksen myötä pienenemään huomattavasti, samoin henkilöstömäärä.

Kattelus katsoo, että haastavaa on myös itse muutosprosessi, jossa huomattava määrä kaupungin työntekijöitä siirtyy perustettavan hyvinvointialueen palvelukseen.

– Myös sote-palveluihin liittyvä kaupungin irtain omaisuus pakkosiirretään hyvinvointialueelle korvauksetta ja suuri määrä erilaisia sopimuksia vuokrasopimuksista, hankintoihin ja IT-järjestelmiin täytyy järjestellä uudestaan, Kattelus huomauttaa.

Sote-uudistuksesta riippumatta vanhusten laitosasumisen muuttaminen tehostetuksi palveluasumiseksi on yksi lähaikojen isoista kysymyksistä Laitilassa.

– Toinen suuri tulevaa valtuustokautta leimaava teema tulee olemaan kaupungin vetovoima. Laitilan väkiluvun lasku on saatava pysähtymään ja kääntymään mieluummin hienoiseen kasvuun. Vetovoima on läpileikkaava teema kaikkeen kaupungin toimintaan. Siinä riittää tekemistä päättäjille ja viranhaltijoille, Kattelus lisää.

Myös Pyhärannan vt. kunnanjohtaja Harri Hiitiön mukaan kunnan haasteina ovat tulevalla valtuustokaudella muun muassa kunnan perustehtävän muutos sekä sen toteuttamisen rahoitus.

– Ratkaistavaksi jää kunnan rooli muuttuneessa ja muuttuvassa toimintaympäristössä, Hiitiö lisää.

Konkreettisista asioista Hiitiö nostaa esiin kunnan strategian laatimisen. Nykyisen valtuuston strategiaan on kirjattu: Kunta jakautuu kolmeen päätaajamaan – Ihodeen, Reilaan ja Rohdaisiin – joilla jokaisella on kuntapalvelujen lisäksi oma, hieman erilainen elämänmuotonsa tarjottavanaan ja joissa jokaisessa toimivat lasten ja nuorten kasvulle idylliset, ajantasaiset ja kehittyvät kasvatus- ja opetusyksiköt.

– Tästä määrittelystä uusi valtuusto käynee laajan keskustelun, Hiitiö arvelee.