Kun kahdesta tulee yksi – On erilaista olla äiti kahdelle teini-ikäiselle, puolisonsa lapselle ja 3-vuotiaalle

0
Selja Sillantaka muutti kahden tyttärensä kanssa Laitilaan perustaessaan uusperheen puolisonsa ja tämän tyttären kanssa.

Kun kaksi perhettä sulautuu yhdeksi, puhutaan uusperheestä. Uusperheen muodostaminen voi kuitenkin tarkoittaa sitä, että saman katon alla asuu minun, sinun ja meidän lapsia.

Vaikka ideaalitilanteessa kaikki olisivat heti meidän lapsia, sopeutuminen uuteen perhemuotoon ei käy hetkessä sen kummemmin lapsilta kuin vanhemmiltakaan. Sanotaankin, että uusperheen muodostuminen voi ottaa 4–7 vuotta.

Selja Sillantaka ja hänen miehensä perustivat uusperheen vuonna 2017, mikä teki Sillantaasta kolmilapsisen uusperheen äidin. Kun perhe vielä kasvoi yhteisellä tyttärellä, Sillantaka huomasi olevansa nelilapsisen perheen äiti. Nyt kodin jakavat Sillantaan teini-ikäiset tyttäret, hänen puolisonsa 9-vuotias tytär sekä perheen kuopus, joka on nyt 3-vuotias.

Asuessaan kahden vanhimman tytön kanssa Liedossa, Sillantaka toivoi voivansa jakaa taas perheen ja vanhemmuuden toisen kanssa. Uusperheen muodostaminen oli kuitenkin isompi muutos kuin Sillantaka osasi etukäteen kuvitella.

– Me olimme vanhempien tyttöjen kanssa kolmenkeskinen yksikkö, joka tavallaan hajosi, kun muutimme Laitilaan ja tähän perheeseen. Se on todella iso sopeutumistyö, jonka uusperheen lapset joutuvat tekemään. Koen, että jossain määrin tytöt menettivät palan äidistään äidin uudelle kumppanille ja tämän lapselle, vaikka siinä on ollut positiivisena asiana se, että tytöt ovat voineet nähdä, miltä kahden aikuisen välinen parisuhde näyttää.

Myös äitinä oleminen on erilaista uusperheessä kuin yhden vanhemman perheessä.

– Jossain vaiheessa tajusin, ettei tämä tule ikinä olemaan täysin vanhemmuuden jakamista, koska aina välillä nousee esiin se, että perheen sisällä on kaksi erillistä perhettä. Tajusin tämän vasta, kun olimme eläneet uusperheessä jonkin aikaa.

Sillantaan mukaan tärkein ero ydinperheen ja uusperheen välillä onkin se, että uusperheessä yhden perheen sisällä on vähintään kaksi perhettä omine kulttuureineen.

– Tilanne jossain määrin väkisinkin se, että kahdelle lapselle minä olen sekä äiti että isä, yhdelle lapselle äitipuoli ja hänen biologisia vanhempiaan edustaa isä, joka on hänelle tiukoissa paikoissa isä ja äiti. Sitten on vielä tämä yksi pikkuinen, jonka kanssa muodostamme ydinperheen meidän uusperheemme sisällä, Sillantaka kertoo.

Äidin rooleja on perheessä yhtä monta kuin lapsiakin. On erilaista olla äiti kahdelle teini-ikäisille, alakouluikäiselle bonuslapselle ja 3-vuotiaalle uhmaikäiselle.

Jokaisella lapsella on ikäänsä liittyviä tarpeita ja välillä tarvitsevia on yhtä aikaa useampi.

– Äidin rooli on väkisinkin erilainen. Sen huomaa varsinkin, kun on yhtä aikaa äiti sekä teini-ikäisille että 3-vuotiaalle. 3-vuotias on hyvin tarvitsevassa iässä ja vaatii vielä paljon konkreettista hoivaamista, Sillantaka kertoo.

Sillantaan mukaan teini-ikäisetkin tarvitsevat läsnäoloa. Mikäli äiti ei ole läsnä oikealla hetkellä, tilaisuus voi olla menetetty.

– Se, että löytää yhteyden teiniin, vaatii eri tavalla aikaa. Automatkat ovat hyvin klassinen tilanne. Jos on kahden tunnin ajomatka niin teini alkaa ehkä puolessa välissä avautua.

Kun perheessä on neljä lasta, joista nuorin on 3-vuotias, teini-ikäisen äitiydessä korostuu helposti rajojen asettaminen.

– Täytyy pitää kiinni kotiintuloajasta, puhelimen käytöstä ja koulun käynnistä.

Suhteen muodostuminen puolison lapseen ei tapahdu hetkessä, mutta Sillantaka uskoo sen syvenevän ajan mittaan. Sillantaka kokee, että uusperheessä puolison rooli on olla tukena toisen vanhemmuudessa ja auttaa asioissa, jotka ovat toiselle vaikeita.

– Konkreettisesti se voi olla esimerkiksi lapsen läksyissä auttamista. Meillä minä autan kiellisissä läksyissä ja mieheni matemaattisissa aineissa, riippumatta siitä kumman lapsi apua tarvitsee.

Oli kysymys uusperheestä tai ydinperheestä, perhe kasvaa sitä mukaa kuin lapsetkin kasvavat.

– Perhe muotoutuu ja rakentuu uusiksi koko ajan. Siinä pitää hyväksyä se, että siinä on mukana erilaisia tunteita sekä pinnan alla että näkyvillä. Uusperheessä on myös erilaisia perhekulttuurisia tapoja, joista pitää rakentaa yhteinen kulttuuri.

Sillantaan perheessä yhteistä perhekulttuuria on rakennettu nelisen vuotta.

– On se ehkä jonkinlaisella alulla. Toisaalta voi hyväksyä myös sen, ettei valmista ehkä tule koskaan. Ihmiset ja perheet ovat usein keskeneräisiä. Se on inhimillistä.

Sillantaan uusperheen vahvuus piilee siinä, että perheen katse on tulevaisuudessa.

– Vaikeistakin haasteista on selvitty. Olemme oppineet, ettei murheisiin kannata jäädä kiinni ainakaan kovin pitkäksi aikaa. Ja jos väsyttää, kannattaa mennä nukkumaan, Sillantaka hymyilee.

Äitiydestä…

Äitiydessä parasta on… lapsen ehdoton rakkaus, se on erilaista rakkautta mitä muissa ihmissuhteissa. Lasten kanssa tulee myös eri tavalla elettyä hetkessä, lapsilla on hyvä läsnäolon taito. Hienoa on kun saa viettää kahdenkeskistä aikaa yhden lapsen kanssa kerrallaan, ja kun isompien kanssa voi jo käydä hyviäkin keskusteluja. Toisaalta myös pienimmän vieressä nukkuminen on ihan parasta, kuulla lämpimän taaperon tuhinaa. Yleensäkin äitiys tarjoaa monipuolista sisältöä elämään, ja haastaa itseä ihmisenä.

Äitienpäivälahjaksi toivoisin… iloisia ja tyytyväisiä lapsia (ja tälle vuosikymmenelle päivitetyn pyykkitornin).

Omalle äidilleni haluaisin sanoa… kiitos, kun kasvatit minusta suvaitsevaisen ja avarakatseisen.

Jos voisin kehystää kuvaksi yhden muiston se olisi.. Kuvia on jo riittävästi. Joskus on parempi yrittää kokea ja elää asiat ilman kameraa välissä ja erityisesti niitä somettamatta.

Laitilan Sanomat antoi haastattelemilleen äideille neljä lausetta ja pyysi heitä jatkamaan niitä.