Kuntalaisilta kerättiin kehittämisideoita Pyhärannassa

0
Työpajaa olivat toteuttamassa muiden muassa Teija Pajula, Juuliska Seikola ja Ulla Kallio.

Ossi Nyström

Leader Ravakka ja Yhteistä kumppanuutta -hanke järjestivät pyhärantalaisille Katse eteenpäin – tulevaisuustyöpajan, jossa kuntalaiset saivat Teams-yhteyden välityksellä jakaa ajatuksiaan kunnan tulevaisuudesta ja kehittämistarpeista.

– Tavoitteena olisi saada kehittämisideoita siihen, miten ravakkalaiset voisivat auttaa pyhärantalaisia kirjoittamaan menestystarinaa eteenpäin, Yhteistä kumppanuutta -hankkeen järjestökoordinaattori Teija Pajula totesi kahteen pienryhmään jaetun keskusteluosuuden alkajaisiksi.

Ensin kerättiin Pyhärannan hyviä puolia.

– Kaikki täällä käyvät aina ihailevat, kun meillä on kirkko keskellä kylää ja merenrannalla. Hiljaisuutta, luontoa ja merta täällä kaikki aina ihailevat, Kirsti Kallio kommentoi.

Myös Pyhärannan hyvä talkoohenki sai osallistujilta kehuja. Yhteistyötä tekevät niin ihmiset kuin yhdistyksetkin.

– Ihmiset tekevät asioita yhdessä, ja se yhteisöllisyys on sellainen asia, mitä kannattaa rakentaa ja siihen kannattaa panostaa. Mitä itse olen ollut mukana, niin aina on hyvä tullut, kun on yhdessä tehty, ja yleensä on ollut aika hauskaa, todettiin.

Kehuja sateli myös muun muassa uudistuneelle kaupalle, ikäihmisten mukanaololle yhdistystoiminnassa, isojen kaupunkien läheisyydelle, kylämaisemille ja rantatielle.

Parantamisen varaakin löytyi. Kunnan epäyhtenäisyyttä ja äänekkäitä ammattivalittajia harmiteltiin. Uusia asukkaita kaivattiin aktiivisemmin mukaan yhteiseen toimintaan.

Matkailun ja kunnan markkinoinnin todettiin olevan vähäistä. Myös kunnan sisäisen tiedonkulun mainittiin olevan heikkoa. Heikkoutena nähtiin myös ylisukupolvisen tekemisen hiipuminen.

– Olisi hienoa, jos olisi yhdistyksiä, joissa olisi mukana eläkeläisiä ja nuorempia. Kaikki toimisivat yhdessä, ja siinä sitten opittaisiin muilta. Se voisi olla täällä iso rikkaus. Koulumuori- ja kouluvaaritoiminta olisi tosi hienoa esimerkiksi alakouluihin.

Pian kuitenkin ilmeni, että asiaa on jo yritetty huonolla menestyksellä.

– Joku oli saanut viestin, että ei sinne kouluun enää mitään muoreja ja vaareja mahdu.

Niin ravakkalaisena kuin pyhärantalaisena toimijana tapahtumaan osallistunut Mirja Junkola nosti esiin julkisen liikenteen olemattomuuden.

– Jos perjantaina lähtee Uuteenkaupunkiin tai Raumalle, niin maanantaina pääsee kotiin, Kirsti Kallio totesi.

Varsinaisiksi uhiksi koettiin esimerkiksi tähkä-ärviän, valkoposkihanhen sekä merimetson kaltaiset vieraslajit ja tiestön huononeva kunto. Myös Mannerveden suojelun onnistuminen pohditutti, kuten myös se mitä tapahtuisi, jos kauppa joskus lopettaisi.

– Nyt se juuri laitettiin kuntoon, joten todennäköisesti uhka ei ole ihan akuutti. Mutta sitä päätöstä ei tehdä Pyhärannassa, että onko kauppaa vai ei. Paitsi jos pyhärantalaiset ostavat sieltä, niin silloin kauppa pysyy.

Kehittämisideoita keksiessä esiin nousi muun muassa ajatus majatalosta.

– Majatalo on hyvä idea, mutta leirintäalueella on jo toimija, ja sikäli olisi hienoa, että sitä aluetta pystyttäisiin kehittämään.

Lisäksi ehdotettiin esimerkiksi retkeilykatoksia, lisäroskiksia ja roskatalkoita, yleisten rantojen selkeämpää merkitsemistä, luontopolkuja, ulkokuntosalia ja asfalttikenttää nuorten käyttöön. Erityisesti rantatietä voisi osallistujien mielestä hyödyntää nykyistä paremmin.

– Meri ei näy enää rantatieltä, kun kaikki paikat ovat täynnä sellaista vesakkoa, Kallio totesi. Myös Pajula oli huomannut saman.

– Kun pitäisi katsella maisemia, niin katselet vain niitä samoja puskia.

Moottoriajoneuvoilla liikkujien lisäksii myös kapealla rantatiellä polkevat pyöräilijät tulisi ottaa osallistujien mielestä paremmin huomioon. Ideat rantatien ja pyöräilyreitistöjen kehittämisestä huipentuivat ajatukseen pyöräilytapahtuman järjestämisestä.

– Tehdään rantatien pyöräilypäivä. Laitetaan liikenne poikki niin kaikki voivat pyöräillä keskellä tietä!