Kylien välisestä vastakkainasettelusta päästävä eroon – Pyhärannan yhtenäisyyden tärkeydestä ja eri kylien vahvuuksista ehdokkaat olivat lähes yksimielisiä

0
Pyhäranta muistuttaa kartalla kolmiapilaa. Kuva: Maanmittauslaitos

Laitilan Sanomien vaalisarjassa ehdokkaille esitetään lukijoiden lähettämiä kysymyksiä. Pyhärannan ehdokkaat saivat vastattavakseen kaksi kysymystä. Sarjan ensimmäisessä osassa etsitään Pyhärannan kylien vahvuuksia ja lääkkeitä kunnan yhdistämiseksi.

Pyhäranta on kysymyksen lähettäneen lukijan mukaan jakaantunut vähintään kolmeen alueeseen:

– Jokaisella alueella on oma persoonansa. Selvimmin tämä ilmenee Ihoden ja Rohdaisten alueiden kilpailuna. Mitkä ovat konkreettiset toimet, joilla tästä ikuisesta alueiden välisestä kilpailuasetelmasta päästään pois?

Kysymyksen esittäjä korostaa, ettei vastaus saa olla ympäripyöreä. Lisäksi hän haluaa kuulla ehdokkaiden mielikuvat kunnan eri alueiden potentiaaleista.

Toimitus antoi puolueiden ja ryhmien päättää, vastaavatko kaikki ehdokkaat erikseen vai antaako ryhmä yhteisen vastauksen. Pyhärannan kokoomus vastasi ryhmänä, ja ehdokkaat Yhteinen Pyhäranta -yhteislistalta vastasivat jokainen erikseen. Perussuomalaisten ehdokkailta ei saatu määräaikaan mennessä vastauksia.

Osa pyhärantalaisista ehdokkaista tunnistaa kylien välisen kilpailuasetelman ja osa ei.

– Itse en koe, että alueet kilpailevat, tai että niiden tarvitsisi kilpailla. Jo tällä ajattelulla saadaan aikaan me vastaan he -asettelua, ja se ei ole kunnan tai kuntalaisten kannalta kannattavaa, Kaisa Keogh (Yhteinen Pyhäranta) sanoo.

Kokoomuksen ryhmän mukaan avoimen keskustelukulttuurin vahvistaminen ja toisten mielipiteiden kunnioittaminen ovat ratkaisevassa asemassa kunnan tulevaisuutta tehdessä.

– Pyhärannan kunnan maine on kolhiintunut pahasti kuluvan vaalikauden aikana. Tulevan vaalikauden aikana tilanteeseen on saatava muutos. Luottamushenkilöiden tulee tuntea vastuunsa ja ymmärtää demokraattinen päätöksenteko. Viranhaltijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota asioiden oikeanlaiseen valmisteluun sekä päätösten täytäntöönpanoon, jotta asiat etenevät, kokoomus huomauttaa.

Yhteinen Pyhäranta -yhteislistalla oleva Sirpa Kaupinsalo kertoo huomanneensa, että kylien välinen yhteistyö on heikentynyt vuosien varrella.

– Täytyy muistaa, että ei ole vain Rohdainen ja Reila. Kunta on laaja. Hyviä ideoita pitää ajaa eteenpäin, jotta saadaan yhteisö kasaan, Kaupinsalo lisää.

Tosin kaikki eivät näe kylien välistä kilvoitteluakaan välttämättä yksinomaan pahana asiana.

– Kilpailu voi onnistuessaan olla tervettäkin. Kilpaillaan siitä, miten yhdessä onnistutaan paremmin. Otetaan yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen voimavaraksi. Epätervettä kilpailu on silloin, kun halutaan kunnan yhteisistä verovaroista ”mulle kaikki heti” tai nähdään vaan se oma kulmakunta ja sen tarpeet. Pyhäranta voi menestyä vain yhtenäisenä. Jos kaikesta valitetaan, virkamiesten aika menee valituksiin vastaamiseen eikä toimintojen kehittämiseen, niin kuin pitäisi, kokoomuksen ryhmä huomauttaa.

– Kisailun voitaisi kääntää voimavaraksi mikäli huomattaisiin kylien välisen kisailun positiiviset vaikutukset koko kunnalle. Kehitys tarvitsee pientä tervehenkistä kisailua, Juha Saarnio (Yhteinen Pyhäranta) kertoo.

Monen Yhteisen Pyhärannan -yhteislistalla olevien ehdokkaiden mukaan kylien välisestä vastakkainasettelusta on päästä eroon ja kehitettävä koko kuntaa.

– Haluaisin kuitenkin muistuttaa siitä, että kaikki kunnan asukkaat istuvat ”samassa veneessä”, joten yhden kylän menestykset ja epäonnistumiset vaikuttavat meihin kaikkiin, Anna Kim (Yhteinen Pyhäranta) muistuttaa.

Ehdokkaat poimivat kylistä lähes samoja vahvuuksia puolue- tai ryhmätaustasta riippumatta. Reilan vahvuutena pidetään lähellä olevaa luontoa, Rohdainen nähdään kuntakeskuksena ja Ihoden voimavaraksi tunnistetaan hyvät liikenneyhteydet. Vastausten perusteella vaikuttaisikin siltä, että ehdokkaat ovat kylien vahvuuksista melko yksimielisiä.

– Rohdainen on kirkonkylä ja sitä tulee jatkossakin sellaisena kehittää. Merenrannalla oleva leirintäalue ja kaunis kirkonranta palvelevat niin matkailijoita kuin paikallisia. Uudenkaupungin läheisyys ja autotehtaan mahdollisuudet tulee hyödyntää. Ihoden voimavarana ovat hyvät liikenneyhteydet, hyvä tonttitarjonta, kunnan parhaassa kunnossa oleva uusi, iso koulu sekä kirjasto unohtamatta kyläläisten yhdessä tekemää toimintapuistoa, kokoomuksen ryhmä toteaa.

– Reilan alueen potentiaalina on hieno merellinen luonto, koulu, päiväkoti ja sijainti lähellä kunnan isointa naapuria, Raumaa. Reilaan olisi tärkeää saada lisää kunnan omaa tonttitarjontaa, Lauri Juhola (Yhteinen Pyhäranta) huomauttaa.

Siitäkin vallitsee yhteisymmärrys, että kunnassa olevaa aktiivista yhdistystoimintaa arvostetaan.

– Aktiiviset yhdistys- ja kylätoimijat eri kylissä ovat Pyhärannan rikkaus. Yhteisellä tekemisellä luodaan yhteisöllisyyttä ja viihtyisyyttä koko kunnan alueella, kokoomuksen ryhmän vastauksessa todetaan.

– Mielestäni kyläyhdistysten osallistamisella voidaan panostaa kuntalaisten hyvinvointiin, mutta myös saada lähes ilmaista positiivista nostetta koko kuntaan, ja sitä kautta vaikuttaa uusien kuntalaisten kiinnostukseen mahdolliseen muuttohalukkuuteen, Jyrki Nurmi (Yhteinen Pyhäranta) huomauttaa.

Yhteisen Pyhärannan -yhteislistalla ehdokkaana oleva Helka Huttela jalkauttaisi uuden valtuuston ja kunnanhallituksen kyliin, jotta kylät, koulut ja kiinteistöt tulisivat luottamushenkilöille tutuiksi ja luottamushenkilöillä on mahdollisuus kuulla kuntalaisten näkemyksiä.

Pyhärannan vaalisarjan toinen julkaistaan lähiaikoina. Toisen kysymys koski päiväkotien ja Pyhärannan kolmen koulun tilannetta.

Mitä ehdokkaasi tähän kysymykseen vastasi? Käy katsomassa Laitilan Sanomien nettisivuilta perjantaina.

Kuntavaalit 2021

 

Pyhärannassa ehdolla

 

Kokoomus

Heikinniemi Antti

Junkola-Lehtonen Maija

Kajander Jone

Laine Markku

Laurikkala Elo

Lehtinen Riitta

Malmstein Taija

Peltonen Päivi

Pirttinokka Sinikka

Seikkula Jani

Uusi-Oukari Pirkko

Valmunen-Karru Teija

Perussuomalaiset

Arto Laukkanen

Janne Lehtinen

Jokke Vilponen

Yhteinen Pyhäranta -yhteislista

Aerila Ville

Alitalo Mika

Arvonen Heidi

From Sari

Gotshall Piia

Halminen Tino

Huttela Helka

Höyden-Kalli Katja

Juhola Lauri

Karru Heikki

Kaupinsalo Sirpa

Kim Anna

Koegh Kaisa

Koivula Hannele

Laivo Pauli

Lehto Elsi

Lunden Emmi

Mäkimattila Maria

Niemi Tiia

Nurmi Jyrki

Roos Miikka

Saarnio Juha

Mitä ehdokkaat vastasivat?

Kokoomuksen ryhmän vastaus

Pyhärannan maantieteellisesti hankala asema on näkynyt kunnallisessa päätöksenteossa vuosikymmenet. Avoimen keskustelukulttuurin vahvistaminen ja toisten mielipiteitten kunnioittaminen ovat avainsanoja, joilla parempaa yhteistä tulevaisuutta päästään rakentamaan. Pyhärannan kuntamaine on kolhiintunut pahasti kuluvan vaalikauden aikana. Tulevan vaalikauden aikana tilanteeseen on saatava muutos. Luottamushenkilöiden tulee tuntea vastuunsa ja ymmärtää demokraattinen päätöksenteko. Viranhaltijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota asioiden oikeanlaiseen valmisteluun sekä päätösten täytäntöönpanoon, jotta asiat etenevät.

Kilpailu voi onnistuessaan olla tervettäkin. Kilpaillaan siitä, miten yhdessä onnistutaan paremmin. Otetaan yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen voimavaraksi.

Epätervettä kilpailu on silloin, kun halutaan kunnan yhteisistä verovaroista ”mulle kaikki heti” tai nähdään vaan se oma kulmakunta ja sen tarpeet.

Pyhäranta voi menestyä vain yhtenäisenä, jos kaikesta valitetaan, virkamiesten aika menee valituksiin vastaamiseen eikä toimintojen kehittämiseen, niin kuin pitäisi.

Rohdainen on kirkonkylä ja sitä tulee jatkossakin sellaisena kehittää. Merenrannalla oleva leirintäalue ja kaunis kirkonranta palvelevat niin matkailijoita kuin paikallisia. Uudenkaupungin läheisyys ja autotehtaan mahdollisuudet tulee hyödyntää.

Ihoden voimavarana ovat hyvät liikenneyhteydet, hyvä tonttitarjonta, kunnan parhaassa kunnossa oleva uusi, iso koulu sekä kirjasto unohtamatta kyläläisten yhdessä tekemää toimintapuistoa.

Reila Rauman naapurissa on onnistunut kyläisten ja mökkiläisten yhteistyöllä luomaan Pyhärantaan valtakunnallisestikin kiinnostavan kohteen. Hierkonpolun saavuttamaan myötätuulta pitäisi kyetä hyödyntämään myös uusien asukkaiden hankinnassa. Etätyöt ovat nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Työn tekemisen edellytyksiä on parannettava. Vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakituiseksi asunnoksi tulee edistää.

Aktiiviset yhdistys- ja kylätoimijat eri kylissä ovat Pyhärannan rikkaus, yhteisellä tekemisellä luodaan yhteisöllisyyttä ja viihtyisyyttä koko kunnan alueella.

Helka Huttela, Yhteinen Pyhäranta

Kysymys kuuluu, miten Ihoden ja Rohdaisten välisestä kilpailusta päästään eroon. Päätöksenteossa on ryhdyttävä puhumaan eri ryhmien kesken. Siinä hallituksen ja valtuuston puheenjohtajat ovat esimerkkeinä. Toisin kuin nyt viimeiset 4 vuotta on ollut. Hiljaista. Puhumatonta.

Uusi valtuusto ja kunnanhallitus saisi jalkautua pitämään kokouksiaan eri puolella kuntaa jotta kylät, koulut ja kiinteistöt tulisivat kaikille tutuksi. Siinä yhteydessä voitaisiin kuulla kuntalaisia.

Kyläyhdistyksille pitäisi lähettää kysely mitä ne tai he pitävät omina vahvuuksinaan ja mitä pitäisi kehittää juuri näillä alueilla.

Ihoden alue on selvästi teollistunein. Kirikallion teollisuusaluetta pitäisi nopeasti laajentaa.

Rohdainen ja Reila ovat asuinalueita, joissa ovat monipuoliset ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet, joita voisi kaupallistaa.

Positiivisen pöhinän löytyminen on seuraavan valtuustokauden tavoite.

Sari From, Yhteinen Pyhäranta

Kylien välisestä vastakkainasettelusta on päästävä irti. Kun koko kuntaa kehitetään, siitä hyötyvät kaikki kylämme. Markkinoimalla kaunista kuntaamme upeine tontteineen ja hyödyntämällä kasitien monia mahdollisuuksia saisimme uusia asukkaita ja yrityksiä.

Ville Aerila, Yhteinen Pyhäranta

Pyhärannassa on yli kaksikymmentä kylää. Asettamalla niistä kaksi vastakkain, on ajattelumalli jonka harva enää tunnistaa. Kaikilla alueilla toki on vahvuutensa ja tasavertaisuus saavutetaan juurikin näiden vahvuuksien tukemisella.

Pauli Laivo, Yhteinen Pyhäranta

Maantieteellisesti Pyhäranta on kyllä kolmijakoinen, mutta mielestäni tämä henkinen kilpailu on pienen piirin väkisin luoma harha. Joten tämä väenväkisin luotu harha unohdetaan ja aloitetaan puhtaalta pöydältä.

No, konkreettiset toimet voivat liittyä rantakylien osalta esimerkiksi ympärivuotisen asumisen lupakäytännön helpottamisen mahdollistamista, vapaa-aikaan ja kulttuuriin liittyvät palvelut, vakituiseen asumiseen liittyvät kunnan osittain tuetut palvelut, kuten päivähoito, ala-asteen erikoistuminen esimerkiksi luontoon, mereen, urheiluun, kieleen tai vaikka kulttuuriin kuten kuvaamataiteeseen tai musiikkiin.

Sitten 8-tien läheisten kylien ominaispiirteeseen tuo oman varteenotettavan näkemyksen läpikulkeva valtatie.

Nopea yhteys Raumalle, Laitilaan ja Uuteenkaupunkiin, joissa pääsääntöisesti ovat työpaikat, luo tietenkin oivat mahdollisuudet valita asuinpaikaksi Ihoden seutu.

Edelliseen liittyen on välttämätöntä hoitaa laadukkaat päiväkoti- ja kouluasiat nopeasti ajantasalle.

Kunnan on panostettava yrittäjäystävällisyyteen kaikissa muodoissaan, sekä omien että kunnan ulkopuolelta mahdollisesti kiinnoistuneiden kohtaamiseen tarjoamalla paikkaa esimerkiksi Varhokylästä.

Tiia Niemi, Yhteinen Pyhäranta

Lähtisin tarkastelemaan kylien tilannetta SWOT-analyysin kautta. On hyvin kuvailtu, että jokaisella kylällä on oma ”persoonansa” sekä viehätysvoimansa. Tämän vuoksi jokaista kylää ja taajamaa ei voida orjallisesti kehittää samoilla perusteilla. Ihode on yritysnäkökulmallisesti loistavalla sijainnilla, näkyvyys on taattu ja kaavoituskin, ymmärtääkseni, antaisi myöden esimerkiksi laajempaankin teollisuusalan tuotantoon. Rohdainen ja Reila ovat taas turismin kannalta ehkä potentiaalisempia alueita. Rantatietä pääsee sujuvasti Saariston rengastielle, jossa on vuonna 2019 käynyt 48 000 matkalaista (YLE, E. Kossila, 2019)

Nämä ovat hyvin pintapuoliset raapaisut taajamiimme ja ehdottomasti olisi hyvä tarkastella myös muiden ~20 kylän vahvuuksia, heikkouksia, uhkia sekä mahdollisuuksia. Kartoittamalla edellä mainitut useammasta kylästä, on mahdollista kehittää personoidumpi kehitysstrategia koko kunnan alueelle. Mikä parasta, SWOT-analyysejä tekevät AMK- opiskelijat lopputyökseen mieluusti, joten tämä ei verottaisi taloutta merkittävästi.

Heidi Arvonen, Yhteinen Pyhäranta

Jokaisella alueella on potentiaalinsa ja kenties paras tapa jokaisen kyläkeskittymän kehittämiseen olisi konkreettisen kehityssuunnitelman tekeminen esimerkiksi viideksi vuodeksi eteenpäin. Samalla tavalla kuin tehdään vanhuspalvelusuunnitelmia tai kuntien strategioita. Ei ole mielestäni poissuljettua, etteikö Pyhärannassa voitaisi tehdä Pyhärannan kylien kehittämissuunnitelmaa.

En osaa sanoa, mikä olisi jokaisen alueen vetonaula tai mitä erityisesti voitaisiin Ihodessa, Rohdaisissa tai Reilassa lähteä kehittämään, mutta mielestäni olisi hyvä lähteä rakentamaan tietynlaista Pyhäranta-brändiä. Mitä kunnalta halutaan ja millaisena kunta halutaan nähdä vuosien päästä? Tätä tulisi lähteä miettimään. Muistan maininneeni jossain kehittämisillassa, että kuntaa voisi mainostaa siten, että jokaiselle löytyy jotakin. Esimerkiksi, että Reilan imagoa rakennetaan eläkeläisille sopivaksi, Ihodessa on lapsiperheille hyvät edellytykset elää ja Rohdaisissa on vaikkapa hienot liikunta- ja harrastusmahdollisuudet pariskunnille tai yksinasuville. Nämä ovat ajatelmia, eikä tarkoitus ole, että jokin kylä olisi brändäyksen jälkeen toiselle asukasryhmälle huonompi kuin toinen. Tarkoituksena on, että jokaisesta kylästä keksittäisiin jotain erityistä ja positiivista. Näin kunnasta saatavat mielikuvat kehittyisivät positiiviseen suuntaan ja Pyhäranta nähtäisiin kokonaisuutena, josta vastakkainasettelu kylien välillä on poistumassa. Vaikka olemme pieni kunta, täällä on jokaiselle jotakin.

Juha Saarnio, Yhteinen Pyhäranta

Pyhärannan kunnan kylien välistä kisailua on saatettu käyttää ajoittain kunnallispolitiikassa ja julkisuudessa negatiiviseen sävyyn. Kisailun voitaisi kääntää voimavaraksi mikäli huomattaisiin kylien välisen kisailun positiiviset vaikutukset koko kunnalle. Kehitys tarvitsee pientä tervehenkistä kisailua.

Rantakylien voimavara on meri. Meren tuomaa mahdollisuutta tulisi hyödyntää rantojen tehokkaalla kaavoituksella sekä vapaa-ajan asuntojen ympärivuotisen asumisen sallimisella.

Kasitien läheisyys ja hyvät kulkuyhteydet ovat Ihoden alueen voimavara, Rauman ja Laitilan läheisyys tuo palvelut ja työpaikat lyhyen ajomatkan päähän.

Kuntaan suuntautuva muuttovoitto toisi potentiaalia koko kuntaan eikä tällöin mikään kylä näivettyisi. Rantakylissä yli 30 vuotta ja Polttilassa yli kymmenen vuotta asuttuani voin todeta ylpeästi olevani Pyhärantalainen asuinpaikastani riippumatta.

Maria Mäkimattila, Yhteinen Pyhäranta

Mielestäni kilpailuasetelmasta pitäisi päästä eroon ja olisi tärkeä lisätä kunnan yhteishenkeä ja siirtyä kehittämään kuntaa kokonaisuutena. Pyhärannassa on valtavasti vahvuuksia: Ihoden erinomainen sijainti kasitien varressa, rantakylien upeat merenrantamaisemat, kaikissa kylissä aktiivisia yhdistyksiä ja monipuolista harrastustoimintaa.

Ihoden loistava sijainti tulisi hyödyntää paremmin. Ihode on erinomainen lapsiperheiden asuinpaikka, josta löytyy toimiva koulu, upouusi leikkipuisto, paljon harrastustoimintaa ja liikuntamahdollisuuksia. Suurimpana kehityskohteena näen päiväkodin tilanteen.

Rohdaisissa ja Reilassa on valtavasti potentiaalia upean miljöön ja matkailumahdollisuuksien saralla. Tarvitaan enemmän markkinointia ja tapahtumia, jotta alueen vetovoimaa saadaan lisättyä.

Lauri Juhola, Yhteinen Pyhäranta

Pyhärannan eri alueille ovat muodostuneet vakiintuneet kunnan tarjoamat palvelut. Nämä tulisi säilyttää ennallaan ja keskittyä niiden parantamiseen asukaslähtöisesti. Yksikään alue ei ole niin vahva, että se riittäisi yksin pitämään kuntaa elinvoimaisena. Reilan alueen potentiaalina on hieno merellinen luonto, koulu, päiväkoti ja sijainti lähellä kunnan isointa naapuria, Raumaa. Reilaan olisi tärkeää saada lisää kunnan omaa tonttitarjontaa. Rohdaisten potentiaalina on hyvä tonttitarjonta, terveyspalvelut ja hyväkuntoinen tieyhteys Uuteenkaupunkiin , josta pitäisi aktiivisesti houkutella asukkaita Pyhärantaan. Ihodessa oleva uusi koulu ja tuleva päiväkoti, monipuolinen toiminta kirjastossa sekä hyvä teollisuustonttitarjonta kasitien varrella ovat vetonauloina.

Emmi Lunden, Yhteinen Pyhäranta

En itse uudisasukkaan koe kylien välillä kilpailua ja näen kylien potentiaalin olevan eri asioissa keskenään. Ihoden valttikorttina on 8-tien yhteys ja teollisuuskeskittymä valmiine tiloineen ja tontteineen. Reilan potentiaali on meren ja luonnon kosketus ja sen kehittämisen ja valjastamisen mahdollisuudet. Rohdaisilla kunnan palvelukeskittymä. Myös muilla kunnan pienemmillä kylillä on omat viehättävyytensä ja vetovoimansa. Näkisin suurena etuna koko kunnalle, että saataisiin kylistä muun muassa asukastyytyväisyys- ja palveluntarjoajakyselyillä selkeä näkymä siitä, miten kuntalaiset itse näkevät alueensa ja mitä he toivovat ja sitä myötä voitaisi luoda konkreettinen toimintasuunnitelma kokonaisuudessaan kunnan markkinoinnin vahvistamiseksi ja yritystoiminnan houkuttelevuuden toteuttamiseksi.

Jyrki Nurmi, Yhteinen Pyhäranta

Santtiolaisena en ole havainnut kilpailuasetelmaa kylien välillä. Kylien yhdessä tekeminen ja yhteen hiileen puhaltaminen lämmittää mieltäni. Mielestäni kyläyhdistysten osallistamisella voidaan panostaa kuntalaisten hyvinvointiin, mutta myös saada lähes ilmaista positiivista nostetta koko kuntaan, ja sitä kautta vaikuttaa uusien kuntalaisten kiinnostukseen mahdolliseen muuttohalukkuuteen. Muuttovoitto on kuntamme elinehto.

Kaisa Keogh, Yhteinen Pyhäranta

Itse en koe, että alueet kilpailevat, tai että niiden tarvitsisi kilpailla. Jo tällä ajattelulla saadaan aikaan me-he asettelua ja se ei ole kunnan tai kuntalaisten kannalta kannattavaa. Mikä mielestäni olisi tässä kaikkein tärkeintä on se, että kuntalaisia kuunneltaisiin ja heidän mielipiteitään/osallistumista myös pyydettäisiin aktiivisesti. Olennaista on ajatella Pyhärantaa kokonaisuutena, ei pelkästään osina.

Piia Gottschalk, Yhteinen Pyhäranta

Pyhäranta ulottuu maantieteellisesti laajalle ja näin ollen eri alueille on syntynyt toisistaan eroavia vahvuuksia. Näiden hyödyntäminen ja kehittäminen on kuntalaisten ja kunnan yhteinen etu ja yhden alueen hyvä ei ole muilta pois. Yksinkertainen konkreettinen toimenpide eri alueiden paremmuuden korostamiseen on keskusteluissa ottaakin linjauksena, että nämä ovat Pyhärannan vahvuuksia. Oli asia positiivinen tai negatiivinen, niin se ei ole vain yhden kylän tai alueen yksinoikeus, vaan kaikkien Pyhärantalaisten. Tämän ajatusmallin sisäistäminen on kunnan ja kuntalaisten etu ja luo meille yhtenäisempää tulevaisuutta.

Hannele Koivula, Yhteinen Pyhäranta

Maantieteellisesti Pyhäranta on jakaantunut kolmeen eri keskukseen, mutta en vasta muutaman vuoden kunnassa asuneena näe kilpailuasetelmaa eri aluiden välillä. Tärkeää olisi että asuipa missä tahansa alueella Pyhärannassa, saisi kohtuullisen matkan päästä kaikki tarvittavat peruspalvelut. Jotta emme joudu karsimaan nykyisiä palveluita vaan ennemmin kehittämään puuttuvia palveluita kullekin alueelle, pitää saada positiivista muuttoliikennettä koko Pyhärannan alueelle. Muuttaminen minnetahansa Pyhärannan alueelle pitäisi tehdä kiinnostavaksi ja varteenotettavaksi vaihtoehdoksi naapurikuntien suhteen.

Katja Höyden-Kalli, Yhteinen Pyhäranta

Tontteja pitäisi saada tasaisesti myyntiin ja markkinointiin joka kylässä. Lisäksi tarvitaan myös vuokra-asuntoja, jos kunnalla ei ole niin esimerkiksi kunnan nettisivujen yhteyteen asuminen osioon mahdollisuus yksityisten vuokra-asunto ilmoituksille. Koulu ja päivähoitoasiat pitää saada kuntoon jokaisella alueella. Kerätään ideoita myös asukkailta esimerkiksi julkisilla aloitteilla, jotka olisivat esillä kunnan sivuilla ja lähdetään kehittämään jokaista aluetta niiden pohjalta.

Ihode: uusi koulu, teollisuus, kulkuyhteydet, lyhyt etäisyys naapurikaupunkeihin, vireä yhdistystoiminta ovat vahvuuksia joiden ympärille olisi hyvä ”rakentaa”.

Rohdainen: kuntakeskus, kunnan palvelut keskittyneet sinne, löytyy vuokra-asuntoja, merenläheisyys, Suojala ovat isoja ”myyntivaltteja”, vireä yhdistystoiminta, urheilukenttä jonka kehittäminen lisäisi vetovoimaa

Reila: Meren läheisyys ja luonto, entinen armeijan alue ja sen potentiaali edelleen, Hierkonpolku, pientalotontteja, vireä yhdistystoiminta, paljon mökkejä, mökkiasukkaiden osallistaminen.

Miikka Roos, Yhteinen Pyhäranta

On turvattava jokaisen alueen elinvoimaisuus vahvuuksiin keskittymällä ja pitämällä päiväkodit ja koulut kohtuullisen välimatkan päässä. Ihoden vaikutusalueella vahvuutena kulkuyhteydet ja rauhallinen sijainti väljemmästä asumisesta pitäville. Ihodessa keskitytään pienteollisuuden ja yritysten houkuttelemiseen samalla kun uudehko kyläkoulu, mahdollinen uusi päiväkoti ja tonttitarjonta houkuttelee lapsiperheitä. Ihode on portti Pyhärantaan.

Rohdaisten vaikutusalueella vahvuutena sopivan syrjäinen sijainti meren rannalla hyvine kulkuyhteyksineen. Rohdaisissa tulisi panostaa Suojalan alueeseen sitä kehittämällä ja tukemalla. Meri houkuttelee kesäasukkaita ja uudisasukkaita. Rohdainen on Pyhärannan visuaalinen ilme.

Reilan vaikutusalueella vahvuutena meri, hyvä sijainti lähellä Raumaa sekä ulkoilumahdollisuudet. Reilassa tulisi panostaa uimarantoihin ja ulkoilualueiden kehittämiseen ja ylläpitoon. Tonttitarjontaa parantamalla Reilan houkuttelevuutta saadaan lisättyä. Reilassa kiteytyy Pyhärannan luonnonkauneus.

Elsi Lehto, Yhteinen Pyhäranta

Mielestäni alueita on kehitetty melko tasapuolisesti. Kilpailuntunne johtuu pääsääntöisesti vanhoista kaunoista ja riidoista, joiden toivonkin hälvenevän uusien asukkaiden ja sukupolvien myötä. Kuntalaisten kuuleminen on ensiarvoisen tärkeää, kun päätetään juuri sen alueen kehittämisestä. Matalan kynnyksen ideariihet. Kunta tarvitsee ehdottomasti nettisivut, joissa on oma osuutensa alueen yrityksille ja yhdistyksille ja näitä tulisi mainostaa myös kunnan toimesta. Yhdistykset tekevät jo paljon yli kylärajojen toimintaa ja tämä lähentää ihmisiä.

Sirpa Kaupinsalo, Yhteinen Pyhäranta

Olen asunut Pyhärannassa lähes 40 vuotta. Tuntuu että kaikenlainen yhteistyö on mennyt vain huonompaan suuntaan kylien välillä. Täytyy muistaa, että ei ole vain Rohdainen ja Reila. Kunta on laaja. Hyviä ideoita pitää ajaa eteenpäin, jotta saadaan yhteisö kasaan.

Anna Kim, Yhteinen Pyhäranta

Tämä on vaikea kysymys, johon mielestäni ei ole yksinkertaista vastausta. Haluaisin kuitenkin muistuttaa siitä, että kaikki kunnan asukkaat istuvat ”samassa veneessä”. Yhden kylän menestykset ja epäonnistumiset vaikuttavat meihin kaikkiin. Sanoisin, että jokaisella alueella on omat vahvuutensa, joihin kannattaa kiinnittää huomiota ja kehittää kyliä niiden ympärille. Nopeat yhteydet lähikaupunkeihin Ihodessa, upeat rannat ja meri Reilassa, yhteys Uuteenkaupunkiin ja meri Rohdaisissa, vain muutamia mainitakseni. Ja kolmea kyläkoulua unohtamatta. Kyläkoulu on todellinen aarre, jota ehdottomasti kannattaa vaalia. Rakentamalla kunnanstrategia kylien vahvuusalueiden ympärille hyödymme me kaikki.