Moitteita investoimattomuudestaja kiitosta hyvästä tuloksesta– Pyhärannan valtuustokausi päättyi 1,073 miljoonaa euroa ylijäämäisen tilinpäätöksen hyväksymiseen

0
Pyhärannan valtuusto kokoontui maanantaina viimeistä kertaa tällä valtuustokaudella.

Pyhärannan vuoden 2020 tulos kipusi peräti 1,073 miljoonaa euroa plussan puolelle.

– Tämä on Pyhärannan paras tulos kautta aikojen. En meinannut puhua koronatuista mitään, mutta tänään kuulin yhdeltä kuntalaiselta, että ilman koronatukea tilinpäätös olisi miinuksella 500 000 euroa. Nyt haluan korjata käsityksen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Mauri Helminen (kok) alusti tilinpäätös keskustelua.

Helminen viittasi siihen, että valtionosuudet ovat koronatuen ansiosta nousseet noin 600 000 eurolla verrattuna vuoden 2019 valtionosuuksiin. Hän lisäsi myös, että tuen ansiosta kunnan ei ole tarvinnut ryhtyä henkilöstön lomautuksiin.

Helminen esitti myös kiitoksensa kunnan viranhaltijoille ja nykyisille valtuutetuille, jotka olivat viimeisen kerran koolla.

Vt. kunnanjohtaja Harri Hiitiö esitteli tilinpäätöstä tarkemmin, ja huomautti, että valtaosa tilinpäätöksen tunnusluvuista kertovat hyvästä tuloksesta.

– Ainoa tunnusluku, joka meillä on vielä alle keskiarvon ja johon pitää kiinnittää huomiota on kertynyt ylijäämä per asukas. Se ei ole ihan vielä sillä tasolla, että voisimme nukkua yömme rauhassa. Koko maan keskiarvo on noin 2 000 euroa per asukas. Se on luku, johon pääsemisen jälkeen oman pääoman vahvistamista ei enää niin kauheasti tarvita, Hiitiö lisäsi.

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Sinikka Pirttinokka piti ensimmäisen ryhmäpuheenvuoron.

– Hyviä lukuja kuulimme ja toki olemme siihen tyytyväisiä, että näin mukavasti on mennyt, mutta kuten vt. kunnanjohtaja sanoi, edessä voi olla vähän laihempia vuosia odottamassa, joten aika varovasti on kuitenkin elettävä, Pirttinokka sanoi.

Demareiden valtuustoryhmän puheenvuoron pitänyt Riitta Lehtinenkin kertoi kunnan taloustilanteen olevan nyt paljon parempi kuin neljä vuotta sitten.

– Niinhän se kuntatalous aaltoilee, välillä on hyviä ja välillä huonoja vuosia. Nyt oli paremman vuoden vuoro koronasta huolimatta ja ehkä senkin takia. Olemme saaneet koronatukia, jotka varmaan – kuten kunnanjohtajakin sanoi – menevät erikoissairaanhoidon ja sairaanhoidon puolelle tulevaisuudessa, Lehtinen sanoi.

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Helka Huttela huomautti Pyhärannan saamien valtionosuuksien pienentyneen joka vuosi. Valtionosuuksien määrä on riippuvainen asukasluvusta, jonka Huttela muistutti pienentyneen neljän vuoden aikana noin sadalla asukkaalla.

– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tänä vuonna meillä on yhä vähemmän rahaa käytettävissä rahoittamaan kunnan toimintaa. Oikeastaan tällä haluan sanoa samaa, mitä kunnanjohtajakin eli tarkalla taloudella on mentävä, Huttela sanoi.

Yhteinen Pyhäranta -valtuustoryhmän puheenjohtaja Ville Aerila huomautti, että vaikka tulos oli huomattavasti parempi kuin talousarviossa ennakoitiin, viime tilikaudella käytettiin vain 20 prosenttia investointeihin varatuista rahoista, mikä kasvattaa kunnan korjausvelkaa entisestään.

– Tulevaisuudessa tähän on pakko kiinnittää enemmän huomiota. Muutenkaan vuoden 2020 aikana ei otettu eteenpäin askeleita. Toivottavasti uusi valtuusto pyrkii määrätietoisemmin kohti asettamiaan tavoitteita. Kuten vuosi sitten, muistutan asukasluvun laskun olevan asia, johon olisi syytä suhtautua vakavammin. Yhtä kaikki Pyhäranta lakkaa olemasta, jos tähän ei saada muutosta.

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenvuorossa Iiris Peltomaa kertoi positiivisen tuloksen olevan helpotus mutta muistutti, että näin on syytäkin olla.

– Meillä pitää olla puskureita, jotta voimme tehdä tarvittavat investoinnit ja korjaukset sekä varautua menoihin esimerkiksi terveydenhuollon osalta.

Valtuutettu Pauli Laivo (kesk) totesi, että nuori perhe, joka etsii uutta asuinpaikkakuntaa ei hae sitä sillä perusteella, että missä on hyvät puskurit vaan etsii kunnan, jossa on palvelut kunnossa.

– Kuntaa täytyy kehittää jollain tavalla, jotta se tulisi houkutelevammaksi ja saisimme tänne uusia ihmisiä, Laivo lisäsi.

Laivo huomautti, että investoinnit ja korjausvelan lyhentäminen ovat edessä uudella valtuustolla eikä kunnan tulos tule niiden jälkeen näyttämään yhtä hyvältä kuin nyt.

– Sanon tämän sen takia, että irvileuat alkavat jälkeenpäin sanomaan, että nyt nähtiin mitä se porukka sai aikaiseksi, hän lisäsi.

Kunnanhallituksen jäsen Jyrki Nurmi (YP) muistutti, että Pyhärannan kunnan strategiaan on merkitty tavoite väkiluvun kasvattamisesta. Hän huomautti kuitenkin, ettei kuntaa ole markkinoitu mahdollisille uusille asukkaille. Hän kertoo tietävänsä yhden mainoksen, joka on neljän vuoden aikana tehty.

Nurmi kertoi, että mainos löytyy Uudenkaupungin hiihtoputken seinästä eikä sitäkään olisi hänen mukaansa uusittu, ellei hiihtoputken yrittäjä olisi ollut asiassa aktiivinen.

– Tämäkin talousarvio olisi voinut olla ihan toisennäköinen, jos olisimme saaneet vaikka 20 uutta asukasta tai 20 uutta perhettä, Nurmi lisäsi.

Valtuusto hyväksyi vuoden 2020 tilinpäätöksen ja antoi tilivelvollisille vastuuvapauden tilikauden 2020 osalta. Lisäksi se merkitsi tiedokseen, että kertynyt ylijäämä siirretään taseen ylijäämätilille.

Valtuusto myönsi

  • 20 000 euron lisämäärärahan toimitilapalveluille eli käytännössä kunnantalolla tehtäviin kiireellisiksi arvioituihin korjaustöihin.
  • 15 000 euron lisämäärahan Ihoden koulun aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan palkkaamiseen.

 

Tarkastuslautakunta peräänkuulutti koulutusta uudelle valtuustolle

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Iiris Peltomaa (ps) huomautti, ettei tarkastuslautakunnan vuosi sitten esittämiin huolenaiheisiin oltu vuoden aikana puututtu.

– Valitettavasti on jouduttu toteamaan, että monet näistä ongelmista on edelleen olemassa. Päiväkotiasia Ihodessa on edelleen kesken ja toiminta on jouduttu hoitamaan väistötiloissa. Viime vuonna lautakunta totesi myös, että hallinnossa ja päätöksenteossa on tietynlaisia ongelmia ja hidasta etenemistä ja siitä pitäisi sekä luottamushenkilöiden että viranhaltijoiden keskustella. Tällaista kehitystä emme ole kuluvan vuoden aikana havainneet.

Tarkastuslautakunta esitti huolensa myös muun muassa siitä, saako tuleva valtuusto riittävän perehdytyksen. Koska konkareita on ehdolla verrattain vähän, valtuustoon tultaneen valitsemaan runsaasti uusia valtuutettuja, mikä nostaa koulutuksen merkitystä.

– Tälle valtuustokaudelle koulutusta ei ole järjestetty, ja ikävä kyllä se on monessa asiassa myös näkynyt. Talousarviossa koulutus on kyllä otettu huomioon, mutta haluamme vielä korostaa sitä, että se pitäisi järjestää ajoissa.

Tämä on tarkastuslautakunnan mukaan tärkeää, koska jo heti valtuustokauden alussa valtuusto saa päätettäväkseen muun muassa kunnan strategian. Lautakunta huomautti myös, että koulutus pitäisi järjestää siten, että siihen voi osallistua sekä paikan päällä että etänä ja koulutuksesta olisi hyvä jäädä digitaalinen tallenne.

Tarkastuslautakunta katsoo, että strategia on toteutunut osittain.

– Kolme koulua on saatu pidettyä ja taloudellinen tilanne on parantunut. Kuitenkaan veroprosenttia ei ole voitu alentaa ja asukaslukua ei ole saatu kasvatettua.

Tarkastuslautakunnan jäsen Taija Malmsten (kok) huomautti lautakunnan keskustelleen pitkään valtuutetuille suunnatun koulutuksen merkityksestä ja lisäsi, että jo nyt istuvan valtuuston pitäisi valmistella koulutus.

Tarkastuslautakunta velvoittaa kunnanhallituksen selvittämään, millaisiin toimenpiteisiin tarkastuslautakunnan huomiot antavat aihetta.

Valtuutettu Pauli Laivo (kesk) kysyi, milloin tarkastuslautakunnan esittämä asia on tulossa kunnanhallitukseen.

– Me käsittelemme asiaa seuraavassa kokouksessa, kunnanhallituksen puheenjohtaja Mauri Helminen (kok) vastasi.

  • TOIMITTAJAN KOMMENTTI

Valtuustokauden tilinpäätös

Viime vuonna Pyhärannassa toteutui vain 20 prosenttia suunnitelluista investoinneista. Moni valtuutettu nosti esille myös kunnan kiinteistöihin kertyneen korjausvelan.

Investointien vähyyttä selittää osaltaan se, että tilikauden suurin investointi, Ihoden päiväkoti, ei vieläkään edennyt. Hankkeen viivästymiseen johtaneista syistä ja syyllisistä on eri osapuolilla omat käsityksensä, mutta kiistatonta on se, että sen rakentamista ei ole vielä aloitettu.

Investointien ja kiinteistöjen korjaamisen osalta ankkurin nostaminen ja liikkeelle lähteminen jää uuden valtuuston tehtäväksi. Olkoonkin, että tulevat toimenpiteet todennäköisesti sulattavat kunnan kassaan kertynyttä ylijäämää. Toisaalta – kuten vt. kunnanjohtaja Harri Hiitiö ja osa ryhmyreistä muistutti – uuden valtuuston on pidettävä mielessä sekin, ettei kunnan talous ole vielä kestävällä pohjalla.

Laitilan Sanomien tekemän kyselyn (Laitilan Sanomat 25.5.) mukaan kuntalaiset toivovat Pyhärannan tulevilta valtuutetuilta ennen kaikkea yhteistyökykyä ja luotettavuutta.

Ehdokkaiden kannattaa laittaa kuntalaisten terveiset korvansa taakse. Vaalituloksesta riippumatta, ilman päättäjien välistä yhteistyötä kuntaa ei päästä seuraavallakaan valtuustokaudella kehittämään. Pyhärannalla ei ole varaa pudota toista kautta peräkkäin eripuraisuuden sudenkuoppaan.

Hanna Hyttinen