Palkkioiden korotusesitys kuumensi tunteet valtuustossa

0
Luottamushenkilöille maksettavat palkkiot nousevat elokuun alusta, jolloin uusi valtuusto aloittaa kautensa.

Hallitusta kritisoitiin rajusti tavasta, jolla se korotuspäätöksen teki ja valtuustolle tiedoksi toi. Palkkioista päätettäessä esiin nousi myös yleisemmin erilaiset käsitykset hallituksen ja valtuuston varapuheenjohtajien työmäärästä, roolista ja arvostuksesta.

Laitilan kaupunginvaltuuston kokous maanantaina vedettiin läpi hybridimallisena eli osa valtuutetuista osallistui kokoukseen valtuustosalissa, osa puolestaan etäyhteydellä kotoa käsin.

Vaikka kokous kestikin 3,5 tuntia, ei itse asialista ollut kovin pitkä ja aikaa kului oikeastaan kahteen asiaan.

Heti kokouksen alkuun valtuutetut kuulivat noin 1,5 tuntia kestäneessä katsauksessa Länsirannikon Koulutus Oy Winnovan ajankohtaisia kuulumisia, joista kertoivat toimitusjohtaja Lasse Schultz sekä rehtori Juha Vasama. Laitila on yksi Winnovan omistajista, yhdessä Porin ja Rauman kaupunkien sekä Porin Aikuiskoulutussäätiön kanssa.

TOINEN ison osan kokousajasta haukannut asia oli luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden palkkiosääntöuudistus. Valtuuston tehtävänä oli siis päättää muun muassa siitä, korotetaanko luottamustoimien hoitamisesta maksettavia palkkioita hallituksen tekemän esityksen mukaisesti.

Palkkioiden korotusesitys kuumensi tunteita valtuustossa ja keskustelus

“En ihan heti keksi törkeämpää temppua veronmaksajia kohtaan.”

sa nousi oikeastaan kolme näkökulmaa: ensinnäkin kantaa otettiin varsinaiseen palkkioiden tasoon ja korotusesitykseen, toisekseen keskustelua herätti se, miten hallitus korotusesityksen teki ja toi valtuustolle sekä kolmanneksi valtuutettuja puhutti kaupunginvaltuuston ja -hallituksen varapuheenjohtajien rooli ja arvostus.

PALKKIOIDEN korotusesitys herätti joissakin valtuutetuissa närää. Itsenäisyyspuolueen Janne Kuusisto sanoi, ettei ollut uskoa todeksi hallituksen yksimielistä esitystä palkkioiden korottamisesta.

– En ihan heti keksi törkeämpää temppua veronmaksajia kohtaan, Kuusisto sanoi ja esitti korotusesityksen hylkäämistä eli palkkisäännön ja kokouspalkkioiden pitämistä nykyisessä.

Kuusisto piti palkkioiden korostusesitystä vastuuttomana, kun Laitilassa samaan aikaan haetaan säästöjä kissojen ja koirien kanssa.

– Sama porukka rustailee talouden tasapainotusohjelmia, joissa muun muassa korotetaan liikuntapaikkamaksuja, leikataan perusopetuksesta ja yritettiin jopa lopettaa maksuton varhaiskasvatuskokeilu. Mutta omien palkkioiden korottamiseen on heidän mielestään silti varaa, Kuusisto vertasi ja moitti korotusesityksen tekijöitä vastuuttomuudesta ja oman edun ajamisesta.

Kaupunginjohtaja Lauri Kattelus kuitenkin muistutti, että palkkioiden päivitys ei ole lähtenyt poliitikoista.

– Se on viranhaltijaesityksenä tuotu kaupunginhallitukseen ja vastaa yleistä kunnallisen päätöksenteon tapaa eli että neljän vuoden välein tehdään palkkioihin maltillinen korotus. Näin palkkiot eivät jää jälkeen.

“minä järkytyin ymmärtäessäni, että hallituksen yksimielinen esitys ei menekään läpi.”

TAPIO Kylä-Heiko (kesk.) kertoi kuulleensa ihmisten hämmästelevän, miten vaatimattomia luottamustoimista maksettavat kokouspalkkiot ovat. Hänestä palkkioiden pitääkin olla maltillisia ja sellaisena hän piti myös esityksessä ollutta viiden euron kokouspalkkiokorotusta.

Sen sijaan Kylä-Heikon kengässä hiersi sama kivi kuin monella muuallakin valtuutetulla eli valtuuston ja hallituksen varapuheenjohtajille esitettyjä vuosipalkkioita pidettiin liian korkeina. Tällä hetkellä varapuheenjohtajille ei vuosipalkkioita makseta lainkaan.

– Varapuheenjohtajien palkkiot tässä esityksessä ovat sellaisia, joita en ymmärrä ja varmaan niitä palkkioita valtuusto tulee nyt laskemaan, Kylä-Heiko sanoi.

TOSIN häneltä – ja monelta muultakin – näytti menneen kokonaan ohi, että hallitus oli vain hetki ennen valtuuston kokousta muuttanut päätösesitystään uudessa pikakokouksessaan. Hallitus oli laskenut esittämiään varapuheenjohtajien vuosipalkkiota. Mitään informaatiota muuttuneesta päätösesityksestä ei kuitenkaan asian käsittelyn alkaessa annettu, eikä sähköisesti toimitettu esityslista kaikilla auennut.

Hallitus oli viime viikolla yksimielisesti esittänyt valtuustolle, että hallituksen varapuheenjohtajalle maksettaisiin elokuun alusta lähtien 1 300 euron suuruinen vuosikorvaus ja valtuuston ensimmäiselle ja toiselle varapuheenjohtajalle puolestaan 800 euron vuosipalkkio. Hetki ennen valtuuston kokousta hallitus kokoontui uudelleen ja muutti esitystään siten, että varapuheenjohtajille maksettaisiin 550 euron vuosipalkkio.

“IDEANA ON TEHDÄ neljän vuoden välein palkkioihin maltillinen korotus. Näin palkkiot eivät jää jälkeen.”

HENRI Aitakari (ipu) ei kannattanut palkkioiden korottamista lainkaan.

– Luottamushenkilöiden palkkioita korotettiin juuri ennen tämän valtuustokauden alkua ja korotukset olivat varsin suuria, 25–33 prosentin välillä, hän muistutti.

Aitakarikin näki kaikkein ongelmallisimpana varapuheenjohtajien vuosipalkkiot. Aitakari itse on valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja eli puheenjohtaja Tanja Raisto-Elon (kesk.) ensimmäinen varahenkilö.

– Valtuuston ja hallituksen varapuheenjohtajille esitetyille vuosipalkkioille on vaikea löytää minkäänlaista perustetta, Aitakari sanoi.

Aitakari muistutti, että varapuheenjohtajakin saa normaalit kokouspalkkiot osallistuessaan kokouksiin tai vaikkapa rekrytointien yhteydessä pidettäviin haastattelutyöryhmiin. Ja mikäli varapuheenjohtaja sijaistaa toimielimen varsinaista puheenjohtajaa, tämä saa puheenjohtajalle kuuluvan isomman korvauksen.

Seppo Rinne (Pro V-S) linjasi niin ikään, että koko palkkiosääntöesityksen pilaa varapuheenjohtajille esitetyt kohtuuttoman suuret vuosipalkkiot. Rinne kummasteli koko korotusesityksen syytä, hänen mielestään kun ainakaan valtuutetut eivät ole palkkioihinsa korotuksia edes halunneet.

KOKOOMUKSEN Pauliina Haijanen löi tiukan vastapallon korotusesitystä arvostelleille.

– Janne Kuusisto kertoi järkyttyneensä nähdessään hallituksen esityksen, mutta minä olin järkyttynyt ymmärtäessäni, että hallituksen yksimielinen esitys ei menekään läpi ja siitä on eriäviä näkemyksiä.

Haijanen muistutti, että valtuusto ei ole korottamassa omia palkkioitaan: – Emmehän me tiedä tulevia luottamushenkilöitä.

Haijanen piti esitettyjä korotuksia niin pieninä, ettei ymmärrä, miten joku vaivautuu niistä käyttämään edes puheenvuoroa.

MYÖS keskustan Mika Kinnala paheksui korotuksia vastustaneita.

– Täällä taistellaan tällaisista (vähäisistä) rahoista, mutta budjetista päätettäessä päätetään miljoonista euroista ilman että kukaan puhuu mitään.

Samoin varavaltuutettu Ari Ketoniemi (kesk.) kummeksui korotusesityksestä noussutta metakkaa.

– Kysymys on kokouspalkkioista noin viisi euroa per nuppi ja puheenjohtajilla pikkasen enemmän. Jos tämä on maailman suurin asia, niin aika pienillä kuvioilla kuljetaan.

“Täällä taistellaan tällaisista (vähäisistä) rahoista!”

LAITILASSA luottamushenkilöiden palkkioihin on kulunut noin 100 000 euroa vuodessa. Hallituksen korostusesitysten kerrottiin lisäävän palkkiokuluja noin 10 000 eurolla.

Janne Kuusisto ihmetteli, miten sama summa yhdessä kohtaa on naurettavan pieni ja toisessa kohtaa järkyttävän suuri.

– Joidenkin mielestä 10 000 euroa palkkioissa on mitätön summa, mutta maksuttoman varhaiskasvatuksen kuluna se oli hallituksen mielestä valtava summa. Ja kun täällä nyt joku sanoo, että 50 000 euroa ei ole iso summa, niin 50 000 euron säästöön vetoamalla valtuusto lopetti Koveron koulun.

Myös valtuuston puheenjohtaja Tanja Raisto-Elo sanoi, että kustannusvaikutukseltaan 10 000 euron päätösesitys saattaa kuulostaa ehkä pieneltä summalta.

– Mutta periaatteellisesti taas se kuulostaa aika isoltakin summalta.

RAISTO-ELO oli myös vertaillut Laitilan palkkioiden tasoa sekä naapurikuntien että Laitilan kokoisten kuntien palkkiokäytäntöihin.

– Esimerkiksi Uudessakaupungissa hallituksen puheenjohtajan palkkio on pienempi kuin meillä ja valtuuston puheenjohtajan palkkio taas on suurempi kuin meillä. Verrokkikunnassamme Somerolla ei ole varapuheenjohtajilla palkkiojärjestelmää, eikä myöskään Mynämäessä.

Raisto-Elo sanoi, että hänkin olisi puoltanut esitystä muutoin, mutta uudenlaisen palkkiojärjestelmän luominen varapuheenjohtajille on hänen mukaansa Laitilassa ylimitoitettu.

Lopulta palkkioiden korotuksista äänestettiin ja valtuusto hyväksyi selkeästi äänin 22–9 hallituksen tekemän esityksen korotuksista.

 

Hallituksen toimintatapa sai valtuustossa osakseen sekä sapiskaa että ymmärrystä

Laitilan kaupunginhallitus esitti yksimielisesti 26.4. pitämässään kokouksessa, että 1.8. eli seuraavan valtuustokauden alusta hallituksen varapuheenjohtajalle määriteltäisiin 1 300 euron vuosipalkkio ja valtuuston kahdelle varapuheenjohtajalle 800 euron suuruiset vuosipalkkiot.

Hallitus otti kuitenkin korotukset uuteen käsittelyyn ylimääräisessä kokouksessa juuri ennen valtuuston kokoontumista 3.5. sen jälkeen, kun isoimmat valtuustoryhmät olivat antaneet ymmärtää pitävänsä varapuheenjohtajille esitettyjä vuosipalkkioita kohtuuttoman korkeina.

Niinpä valtuustolle tehdyssä päätösesityksessä kaikille varapuheenjohtajille esitettiin 550 euron suuruista vuosipalkkiota.

Hallituksen puheenjohtajan vuosikorvauksen suuruus on ollut 2 500 euroa, nyt se nousi valtuuston päätöksellä 2 600 euroon. Valtuuston puheenjohtajalle taas maksetaan kiinteää vuosikorvausta 1.8. alkaen 1 600 euroa, siihen saakka korvauksen suuruus on 1 500 euroa vuodessa.

VALTUUSTOSSA moitittiin tapaa, jolla hallitus teki palkkioiden korotusesityksen ja sitä, miten päätösesitys valtuustolle tuotiin.

Janne Kuusisto (ipu) hämmästeli, ettei muuttunutta päätösesitystä esitelty mitenkään, kun asian käsittely valtuustossa alkoi.

– Nyt vasta huomaan, että tämä hallituksen päätösesityshän onkin muuttunut, eikä asiasta ole edes ennen kokouksen alkua puhuttu. Ei asioita voi näin hoitaa, aivan käsittämätöntä touhua, Kuusisto paheksui.

– En saanut tämän asiakohdan liitettä lainkaan auki, mutta sain juuri suullisesti varmistuksen, että päätösesitystä on muutettu. Olisi kyllä hyvä tuoda päätösehdotus julki aikaisemmin, toivoi puolestaan Tapio Kylä-Heiko (kesk.).

Valtuuston puheenjohtaja Tanja Raisto-Elo (kesk.) katsoi myös, että muutetusta päätösesityksestä olisi pitänyt tiedottaa selväsanaisesti valtuustossa.

– Olen tottunut siihen, että jos päätösesitykseen on tehty muutos, niin siitä on myös kerrottu ennen päätösesityksen lukua. Nyt on vain päivitetty liite, mutta olisi ollut asianmukaista tuoda tämän pykälän käsittelyn kohdalla selkeästi esille, että esitys on muuttunut.

SEKÄ kokoomuksen Heikki Peltola että hallituksen puheenjohtaja Pekka Kuusisto (kesk.) sälyttivät vastuuta tiedonkulusta valtuutettujen ja ryhmien harteille.

Heikki Peltola ihmetteli, miksi ryhmäjohtajien, ryhmyreiden, palaveriin ei pienten ryhmien puheenjohtajat Pro Vakka-Suomen ryhmän puheenjohtajaa lukuun ottamatta osallistu:

– Turha tulla tänne (valtuustoon) huutelemaan, miksi tietoa ei jaeta. Olisitte eilen (sunnuntaina) tulleet ryhmyreiden palaveriin, siellä tästä asiasta puhuttiin ja sen jälkeen hallituksen päätösesityskin muuttui.

– Kaupunginhallitus hakee ratkaisuja, joilla on valtuustossa laaja tuki. Eilen (sunnuntaina) ryhmyripalaverissa asiasta keskusteltiin ja tämä muutettu esitys todettiin sen keskustelun perusteella malliksi, jonka valtuuston enemmistö voi hyväksyä, sanoi puolestaan Pekka Kuusisto.

Janne Kuusisto puolestaan kummasteli, että eikö asioista pitäisi päättää hallituksessa eikä ryhmien puheenjohtajien palaverissa.

– Ja eikö hallituksen olisi pitänyt informoida muuttuneesta päätösesityksestä kaikkia valtuutettuja ennen valtuuston kokousta, hän kyseli.

KRITIIKKIÄ hallitusta kohtaan esitettiin myös siksi, että se muutti viikko aikaisemmin yksimielisesti tekemäänsä päätösehdotusta vain hetki ennen valtuuston kokousta.

Valtuuston puheenjohtaja Tanja Raisto-Elo totesi, ettei hallitus ole menetellyt väärin pitäessään uuden kokouksen ja korjatessaan päätöstään. Hän osoitti kuitenkin ymmärtävänsä valtuutettuja, joiden mielestä hallitus on menetellyt asiassa laillisesti, mutta ei hyväksyttävästi.

– Kyllä minun pitää valtuuston puheenjohtajana sanoa, että paheksun suuresti sitä, että hallitus ei arvostanut valtuustoa siinä määrin, että olisi antanut valtuuston korjata hallituksen yksimielisesti viikko sitten tekemän päätöksen.

 

Varapuheenjohtajien arvostuksen 
pitäisi käytännössäkin näkyä

Palkkioiden korotuksista päätettäessä vähiten ymmärrystä valtuustossa tuntui heruvan valtuuston ja hallituksen varapuheenjohtajille esitettyihin vuosikorvauksiin. Aiemmin varapuheenjohtajat eivät erillistä vuosikorvausta ole saaneet, toisin kuin varsinaiset puheenjohtajat.

Esimerkiksi valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Henri Aitakari (ipu) kuvasi varapuheenjohtajille esitettyjä vuosipalkkioita kohtuuttomiksi. Hänestä varapuheenjohtajan työmäärä on turhan pieni esitetyn palkkion suuruuteen nähden.

Pauliina Haijanen (kok.) puolestaan puolusti varapuheenjohtajille esitettyjä vuosipalkkioita ja korosti varapuheenjohtajien roolin merkitystä.

– Valtuustossa varapuheenjohtajat ja puheenjohtaja muodostavat yhdessä puheenjohtajiston, joka on yksi instituutio ja jonka tarkoitus on kattaa valtuuston merkittävä enemmistö.

Myöhemmin hän vielä sanoi, että varapuheenjohtajat muodostavat poliittisesti tasapainossa olevan ryhmän.

– Siitä on koko valtuuston toiminnalle hyötyä, koska se joustavoittaa toimintaa ja valmistelee päätöksentekoa.

VALTUUSTON puheenjohtaja Tanja Raisto-Elo (kesk.) kuvasi kuluneen vaalikauden olleen varapuheenjohtajistolle turhauttava. Hän antoi ymmärtää varapuheenjohtajien arvostuksen olevan juuri niin suuri tai niin pieni kuin niitä kohtaan osoitettu konkreettinen arvostus on.

– Uusi kaupunginjohtajamme [ Lauri Kattelus ] on luvannut huomioida varapuheenjohtajiamme paremmin kuin hänen edeltäjänsä [ Johanna Luukkonen ] teki. Kaupunginjohtaja Jukka Alkion aikana hallituksen ja valtuuston varapuheenjohtajillakin oli vielä tunnustettu asema ja rooli ja tieto asioista kulki myös heille, Raisto-Elo sanoi ja antoi ymmärtää, että Alkion jälkeen käytäntö muuttui rajusti.

– Puheenjohtajiston arvostus on ollut Laitilassa laskussa ja uudella kaupunginjohtajallamme onkin tekemistä, että arvostus palautuu, hän jatkoi.

 

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOIHIN KULUU      REILUT 100 000 EUROA VUODESSA

  • Luottamushenkilöiden palkkioihin kuluu Laitilassa noin 100 000 euroa vuodessa.
  • Nyt tehty korotuspäätös lisää palkkiokuluja noin 10 000 eurolla.
  • Tehdyt korotukset olivat talousjohtajan mukaan suuruudeltaan 6–11 prosenttia.
  • Uudet palkkiot astuvat voimaan uuden valtuuston aloittaessa kautensa 1.8.2021.
  • Valtuuston ja hallituksen puheenjohtaja saa 120 euroa kokouksesta, jäsenet 80 euroa.
  • Valiokuntien ja lautakuntien puheenjohtajat saavat kokouspalkkiona 97,50 ja jäsenet 65 euroa.
  • Valtuuston puheenjohtajan vuosikorvaus on 1 600 euroa, hallituksen puheenjohtajan vuosikorvaus on 2 600 euroa.
  • Valtuuston ja hallituksen varapuheenjohtajat sekä valiokuntien puheenjohtajat saavat 550 euron vuosipalkkion.