Talon kulmalle ripustettu kyltti kertoo, että rakennus on Poukan talo. Pohjanmaalla rakennukset ovat kaksikerroksisia, Poukan talossa asuinkerroksen yläpuolella on vain vintti. Ratkaisu on mielenkiintoinen.
Minkälaisia tarinoita liittyy Poukan talon historiaan ja miksi juuri se on säilynyt, kotiseutuneuvos Jukka Vehmas?
– Poukan talo on ainoa säilynyt perinteinen talonpoikaistalon asuinrakennus Laitilan kirkonkylässä. Talot ovat sijainneet lähellä toisiaan umpinaisina pihoina.
– Poukan talon historiaa ei ole tarkasti selvitetty, mutta nykyisellä paikallaan se tai ainakin osia siitä lienee sijainnut 1700-luvun alkupuolelta lähtien. Vuonna 1705 on käräjillä todettu, ettei Poukan isäntä ollut noudattanut vuoden 1693 käräjillä annettua kehotusta siirtää talon rakennukset kauemmaksi kirkosta.
– Poukan pihassa oli vuoteen 1990 asti kivestä holvattu kaksihuoneinen kellari, joka tuhoutui kovakouraisten rakennustöiden yhteydessä. Kellari saattoi olla jopa keskiaikainen. Poukan taloa voidaan pitää kirkonkylän vanhimpana puurakennuksena. Poukka-niminen suku on asunut talossa ainakin 1600-luvulta 1910-luvulle. Viimeiset asukkaat ovat muuttaneet Poukalta vuonna 1974, jonka jälkeen talo oli tyhjillään ja Laitilan kaupungin omistuksessa.
– Poukan talo ei edusta täällä päin yleistä paritupatyyppiä, koska talossa ei ole tuvan kanssa samankokoista salia, vaan sen sijalla on peräkamari ja pihakamari; pohjakaavakin puhuu korkean iän puolesta. Rakennuksen toisessa päässä on hevostalli.
– Taloa on korotettu ulkonaisen komeuden vuoksi luultavasti 1800-luvun lopulla, minkä tuloksena ullakkotila on korkea. Uusin osa on kuisti, 1900-luvun vaihteen tyyliä.
– Vuoden 1990 molemmin puolin käytiin kiivasta keskustelua Poukan talon säilyttämisestä. Laitilan seudun ympäristöyhdistys kustansi talon punamultamaalauksen vuonna 1993, ja sen jälkeen kaupunki uusi lahonneen kuistin. EU-tuen ja maakunnan kehittämisrahan saaminen ratkaisivat lopullisesti talon kunnostamisen matkailu- ja kulttuurikäyttöön 1990-luvun puolivälissä.
– Poukka on toiminut vuodesta 1997 alkaen matkailuinfona (kesäisin) ja kokouspaikkana. Talon kahdessa kamarissa oli vuoteen 2003 asti pitäjänneuvos Lea Simulan lottanäyttely, jonka jälkeen esillä on ollut Heli Laaksosen ja Vakkasuomalainen ääni ja tarina –hankkeen kokoama Pali muni -näyttely, joka esittelee laitilalaisen kananhoidon historiaa. Uusimpana lisänä peräkamarissa esitellään laitilalaisen virvoitusjuomatehtailun vaiheita.
– Poukan talosta on tullut suosittu ympärivuotinen kokoontumispaikka, johon talon emäntänä alusta asti toiminut Lea Koskinen on luonut monenlaista toimintaa.
Hian paikk -juttusarjassa muualta tullut päätoimittaja Teija Uitto ihastelee Laitilan hienoja paikkoja ja kotiseutuneuvos Jukka Vehmas kertoo paikkojen tarinoita.
