Suurin osa kuntavaaliehdokkaista löyhentäisi susien kaatolupakäytäntöä

0
Maanantaina otettu kuvakaappaus Petonetti.net-sivustolta näyttää, että viime kuukausina sekä sinisiä susi- että oransseja ilveshavaintoja on tehty runsaasti.

Laitilan Sanomat pyysi kuntalaisia lähettämään kysymyksiä kuntavaaliehdokkaille. Saamissamme kysymyksissä toistui erityisesti kaksi aihetta: sudet ja kouluverkko ja niitä koskevat kysymykset lähetimme kaikille ehdokkaille. Tämän jutun pohjana on kysymys: Onko susien nykyinen kaatolupasysteemi hyvä vai pitäisikö susia voida kaataa nykyistä herkemmin?

Kysymykseen vastasivat lähes kaikki ehdokkaat joko henkilökohtaisella vastauksellaan tai koko ehdokaslistan yhteisellä vastauksella. Vastaukset löytyvät kokonaisuudessaan osoitteessa www.laitilansanomat.fi.

Suurin osa kuntavaalien laitilalaisehdokkaista katsoo, että susia pitäisi voida kaataa nykyistä löyhemmin kriteerein.

Suurin osa kannattaa kaatolupakäytännön höllentämistä, jos susi alkaa liikkua ihmisasutuksen lähettyvillä. Moni katsoo, että susia tulisi voida metsästää myös kannanhoidollisista syistä, koska niitä on Laitilan seudulla niin runsaasti.

Osa ehdokkaista mainitsee vastauksessaan nämä kummatkin perusteet syiksi, joiden vuoksi susia tulisi voida ampua nykyistä enemmän.

Vain muutama ehdokas ja ehdokaslista arvioi nykyisen kaatolupasysteemin toimivaksi.

NYKYISEN systeemin kannalla ovat RKP:n sekä vihreiden ehdokkaat.

– Nykyinen kaatolupasysteemi on riittävä. Tässä asiassa luotan enemmän Luonnonvarakeskuksen ammattilaisiin kuin kuumina käyviin tunteisiin, kuuluu RKP:n vastaus.

Samoilla linjoilla ovat vihreiden ehdokkaat:

– Nykyinen tapa on hyvä. Riistakeskuksella on päätöksentekoon tarvittava tieto käytettävissä.

Kyselyyn vastanneista keskustapuolueen ehdokkaista muutama arvioi nykyisen kaatolupasysteemin toimivaksi:

– Nykyinen kaatolupasysteemi on hyvä. Toki susikantaa pitää seurata, eikä päästää kantaa liian suureksi, Pertti Kerttula vastasi.

Vastaustensa perusteella ehkä rajuinta kantaa vaikuttavat edustavan kokoomusehdokas Ilpo Haalisto sekä Pro Vakka-Suomi -yhteislistan Seppo Rinne:

– Nykyinen susien kaatolupasysteemi on huono. Nappi ottaan vaan, sanoi pääministerinä toiminut Sipilä, vastasi Haalisto.

– Alueilla, missä ihmiset liikkuvat, pitää sudelta pääsy kieltää vaikka ampumalla, vastasi puolestaan Rinne.

LAITILA ON tunnetusti susien vahvaa aluetta ja sen nosti esiin moni ehdokaskin. Useissa vastauksissa nimittäin toivottiin, että kaatolupia myönnettäessä otettaisiin alueellinen tilanne huomioon.

Tätä korostivat muun muassa keskustan Markku Lähteenmäki ja kokoomuksen Virve Aho ja Pauliina Haijanen.

– Susilaumojen määrä rannikolta Pyhäjärveen ulottuvalla alueella on huomattavasti lisääntynyt viime vuosina. Laitilassa se tarkoittaa erityisesti Itäkulmalta Vaimaroon rajoittuvaa aluetta, mutta tilanne on sama myös muualla Laitilassa. Alueen ihmisten, erityisesti koululaisten turvallisuuden takaamiseksi onkin välttämätöntä huolehtia siitä että susien määrää alueella voidaan huomattavasti vähentää. Kaatolupia on saatava helpommin, Haijanen linjasi.

Keskustan ehdokas Katri Jalonen sanoi vastauksessaan susitilanteen riistäytyneen Laitilassa käsistä, etenkin kaupungin itäisellä alueella.

LAITILAN PUOLESTA -yhteislistan ehdokkaat muistuttavat, että lähellä asutusta viihtyvää sutta voidaan yrittää myös karkottaa ja lisätä näin susien ihmisenpelkoa:

– Suhtautuminen susiin on usein turhan mustavalkoista. Kaatolupa tulisi saada nykyistä nopeammin häirikköeläinten kohdalla, jotka ovat usein sairaita ja hakeutuvat pihapiireihin helpon saaliin toivossa. Susikannan suuruutta tulisi tarkastella alueellisesti. Jos susilauma asettuu liian lähelle ihmisasutusta, se tulisi voida ajaa metsästäjien ja koirien toimesta kauemmas. Näin susien ihmisenpelko saataisiin lisääntymään ja häiritsevät vierailut vähenemään. Peurojen ruokintapaikat tulee sijoittaa riittävän kauas ihmisasutuksesta, samoin kaikenlaiset haaskapaikat.

EHDOKKAISTA moni vastasi, että susi kuuluu Suomen luontoon, mutta ei ihmisten pihoille. Lähellä asutusta liikkuvan suden kaatolupa pitäisi monen mielestä saada nykyistä herkemmin.

– Susi kuuluu Suomen luontoon, mutta ongelmasusien kaatoluvat on saatava herkemmin, linjasivat kristillisten ehdokkaat.

Demariehdokkaidenkin mielestä häirikkösusien metsästämisen pitäisi sujua nykyistä helpommin.

– Susi kuuluu suomalaiseen luontoon. Nykyinen kaatolupasysteemi on hyvä ja yhtenäinen koko valtakunnassa. Häirikkösusien kaatolupaprosessi pitää saada nopeammaksi ja selkeämmäksi. Häirikkösusien aiheuttamat vahingot tulee korvata. Tavoitteena tulee olla susipolitiikka, joka suojelee niin maaseudun ihmisiä ja heidän elinkeinojensa harjoittamista sekä pitää yllä turvallisuutta, mutta on myös kestävä susikantamme suhteen, vaativat puolestaan laitilalaiset demariehdokkaat.

Samoilla linjoilla ovat perussuomalaisehdokkaat antamansa yhteisen vastauksensa perusteella:

– Mielestämme nykyinen kaatolupasysteemi on hyvä. Tapauskohtaisesti voisi saada kaataa herkemmin.

OSA EHDOKKAISTA katsoo, että suden pyynti tulisi sallia kannanhoidollisista syistä alueilla, joilla on vahva susikanta.

– Susikanta on saavuttanut tason, jossa se täyttää ja ylittääkin varmasti elinvoimaisuuden edellytykset. Sen vuoksi kannanhoidollinen metsästys tulisi mahdollistaa, jotta jyrkästi kasvavaa kantaa saadaan hillittyä, esittää keskustan Santeri Laaksonen.

Juuri niin sanotun häirikkösuden metsästämiseen ymmärtämystä löytyy ehdokkailta kaikkein eniten.

– Susi ei kuulu pihapiiriin, joten susikantaa tulisi karsia, keskustan Matti Viljanen vastaa.

VALTAOSA keskustan ja kokoomuksen ehdokkaista katsoo, että kaatolupasysteemiä pitää muuttaa, jotta sudet eivät pyöri ihmisten pihoilla tai koska susikanta on Laitilan seudulla jo turhankin runsas.

Osa myös muistutti, että susista aiheutuu taloudellisia kustannuksia.

– Häirikkösudet aiheuttavat liikaa inhimillistä pelkoa ihmisille, sekä kunnalle taloudellista rasitetta mm. susivaarakuljetusten kautta. Mielestäni kaatolupia tulisi saada herkemmin silloin kun sudet liikkuvat asutusten läheisyydessä, linjasi keskustan Pekka Kuusist .

Keskustan Eero Kuisma muistutti vastauksessaan susikysymyksen herättävän tunteita.

– Laitilaan sudet ovat levinneet jäädäkseen, joten haittavaikutuksiin pitää panostaa ja esiintyvyys ja kanta saada kuriin. Pihapiirit eivät ole suden luontaista reviiriä, joka pitäisi olla itsestäänselvyys.

VASTAUKSISSA nousi esiin myös näkemys, että kunnilla pitäisi olla valtaa vaikuttaa kaatolupiin.

– Vallitsevaa systeemiä on voitava parantaa niin, että kuntien hyvin valmistelluille ja perustelluille lausunnoille annetaan nykyistä suurempi ja ratkaisevampi painoarvo, jolloin kaatolupia voitaisiin myöntää tarvittaessa nykyistä herkemmin, linjasi keskustan ehdokas Jukka Alkio.

Myös esimerkiksi Riikka Saarela (kesk.) nosti esiin, että kunnilla pitäisi olla jonkinlainen mahdollisuus vaikuttaa susien kaatolupien myöntämiseen. Myös Liike Nytin ehdokas Jouni Gröhn vastasi, että susien kaatolupien tulisi siirtyä kuntien harkintaan.

MUUTAMASSA vastauksessa nostetaan epäkohdaksi myös kaatoluvista valittaminen. Keskustan ehdokas Ari Ketoniemi vastasikin, että ”valituksien tekoa pitäisi rajoittaa”.

– Susien kannanhoidollinen kaataminen pitää voida jatkua viranomaisten valvonnassa ilman, että laillisesti saatuihin susien kaatolupiin perustuvia ja vaivalla järjestettyjä suuria metsästäjämääriä sitovia susijahteja joudutaan toistuvasti keskeyttämään, vain koska lupamenettelystä on tehty hallinto-oikeudellinen valitus, linjasi vastauksessaan puolestaan Jaakko Kittamaa (kesk.).

 

Nyt susi on rauhoitettu

  • Varsinais-Suomi ja Satakunta ovat Suomen tiheintä susialuetta. Niiden alueella elää kolmasosa Suomen kaikista susista.
  • − Laumoja oli aiempaa enemmän erityisesti läntisessä Suomessa. Esimerkiksi Laitila–Mynämäki–Pöytyä-alueella oli kolme isoa laumaa, kertoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta Suurpedot.fi-sivustolla.
  • Luonnonvarakeskus arvioi viime maaliskuussa, että koko Suomen susikanta on 216–246 yksilöä.
  • Viime maaliskuussa Suomen Riistakeskuksen riistasuunnittelija Jörgen Hermansson arvioi Ylen haastattelussa, että Lounais-Suomessa olisi noin 70.
  • Tällä hetkellä susi on rauhoitettu ja sen metsästys on mahdollista ainoastaan poikkeusluvalla. Kaatoluvat myöntää Suomen riistakeskus.
  • Eduskuntaan on jätetty kansalaisaloite, jonka mukaan tarvitaan laki suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseksi.

 

 

Onko susien kaatolupasysteemi hyvä?  – Näin laitilalaiset kuntavaaliehdokkaat vastasivat

Kansallinen Kokoomus:

Virve Aho: “Tilannetta tulee saada tarkastella aluekohtaisesti.”

Ilpo Haalisto: “Nykyinen susien kaatolupasysteemi on huono. -Nappi ottaan vaan, sanoi pääministerinä toiminut Sipilä. Eipä tarvinnut itse lapsena pelätä susia luonnossa liikkuessa ja en aijo pelätä vanhanakaan. 100 vuotta sitten Suomessa päätettiin päästä eroon suurpedoista ja susista maksettiin tapporahaa vuonna 1970. Ei Susi ole sukupuuttoon kuoleva harvinainen eläin. Susi tappoi ja lähes söi ruokkijansa nopeasti Ruotsin Kålmordenissa vuonna 2010. Samana vuonna ajoin autolla Alaskassa, missä susi tappoi nuoren naisopettajan. Laitilassa tappajasusi tappoi 22 lasta 1880-luvulla ja sen jälkeen susista päätettiin päästä eroon. Eihän suurikokoisia villikoiriakaan saa juosta vapaana luonnossa. Annoin EU Alueiden Komitean Suomen valtuuskunnassa Roomassa Enve-luonnonvaravaliokunnassa vastaavan susilausunnon, sekä Ylen televisioidussa Köyliön Lallintalon Susi-illassa vuonna 2013, mikä löytyy edelleen Yle Areenassa ko nimikkeellä..”

Pauliina Haijanen: “Susilaumojen määrä rannikolta Pyhäjärveen ulottuvalla alueella on huomattavasti lisääntynyt viime vuosina.Laitilassa se tarkoittaa erityisesti Itäkulmalta Vaimaroon rajoittuvaa aluetta, mutta tilanne on sama myös muualla Laitilassa. Syynä on nähtävästi hirvien, peurojen ja muiden saaliseläinten lisääntyminen. Alueen ihmisten, erityisesti koululaisten turvallisuuden takaamiseksi onkin välttämätöntä huolehtia siitä että susien määrää alueella voidaan huomattavasti vähentää. Kaatolupia on saatava helpommin.”

Jarkko Kupiainen: “Minun mielestä kaatolupa systeemi ei ole hyvä sitä pitäisi uudistaa.”

Jarkko Männistö: “Lupasysteemi liian tiukka ja vaatimaton. Lisää ja helpommin kaatolupia.”

Martti Sjölund: “Susien tuleminen ihmisten lähelle ei tietenkään ole hyvä asia. Tämä on asia, joka pitää hoitaa kuntoon valtakunnan tasolla.”

Olga Solovjova: “Sanovat, että metsä on rentouttava, auttaa selviytymään stressistä ja että metsässä on hyvä kävellä. Esimerkiksi menen metsään lapseni kanssa, koska hän rakastaa metsää, asumme metsän vieressä. On suuri riski tavata suden kanssa eikä kukaan tiedä, mitä voi tapahtua. Ymmärrän, että eläimen tappaminen on väärin, mutta kannatan perheeni turvallisuutta.”

Atro Tannermaa: “Kaatolupia voi lisätä tarpeen niin vaatiessa. Sudet eivät saa olla täällä uhka!”

Martti Vähätalo: “Jos susien liikkuminen ihmisten elinympäristössä lisääntyy, täytyy voida tehdä harvennusta, sillä ne eivät kuulu taajamiin ja ihmisten täytyy voida liikkua turvallisesti.”

Laitilan puolesta -yhteislista:

“Suhtautuminen susiin on usein turhan mustavalkoista. Kaatolupa tulisi saada nykyistä nopeammin häirikköeläinten kohdalla, jotka ovat usein sairaita ja hakeutuvat pihapiireihin helpon saaliin toivossa. Susikannan suuruutta tulisi tarkastella alueellisesti. Jos susilauma asettuu liian lähelle ihmisasutusta, se tulisi voida ajaa metsästäjien ja koirien toimesta kauemmas. Näin susien ihmisenpelko saataisiin lisääntymään ja häiritsevät vierailut vähenemään. Peurojen ruokintapaikat tulee sijoittaa riittävän kauas ihmisasutuksesta, samoin kaikenlaiset haaskapaikat.”

Ehdokkaat: Sanna Airola, Henri Aitakari, Nina Arokoivu, Hannele Flinkman, Hannele; Milla Frangén, Jesse Jalonen, Janne Kuusisto, Tarja Kuusisto, Jukka Lohisto, Juha Raittinen, Jenni Rantala, Tuija Syrén.

Liike Nyt:

“Kaatoluvat kunnan harkintaan pois riistakeskuksen harkinnasta.”

Ehdokkaat: Jouni Gröhn

Perussuomalaiset:

“Mielestämme nykyinen kaatolupasysteemi on hyvä.Tapauskohtaisesti voisi saada kaataa herkemmin.”

Ehdokkaat: Jouko Aittakari , Severi Heikelä , Simo Mäkilä , Timo Rantanen , Jari Sillantie , Pari Toivola .

Pro Vakka-Suomi -yhteislista:

Seppo Rinne: “Olemme unohtaneet, että 100 vuotta elettiin Etelä-Suomessa ilman susia ja sen aiheuttamaa pelkoa. Siitä syystä alueilla missä ihmiset liikkuvat pitää edelleen sudelta pääsy kieltää vaikka ampumalla.”

Joonas Rinne: “Mielestäni susia pitäisi voida ampua nykyistä herkemmin.”

Suomen Keskusta:

Jukka Alkio: “Vallitsevaa systeemiä on voitava parantaa niin, että kuntien hyvin valmistelluille ja perustelluille lausunnoille annetaan nykyistä suurempi ja ratkaisevampi painoarvo, jolloin kaatolupia voitaisiin myöntää tarvittaessa nykyistä herkemmin.”

Jouni Hautanen: “Susikannan kasvu on ollut viimevuosina nousujohteinen, alueilla jossa on paljon susia tulisi kaatolupia myöntää enemmän.”

Terhi Hemmilä: “Nykyinen systeemi on hyvä.”

Katri Jalonen: “Susitilanne on riistäytynyt käsistä Laitilassa, etenkin itäisellä alueella. Nykyinen kaatolupasysteemi ei mielestäni enää toimi, mutta kannanhoidollinen metsästys päätetään valtiollisella ja EU-tasolla. Mielestäni valtion pitäisi maksaa susipelon vuoksi myönnetyt koulukyydit.”

Pertti Kerttula: “Olen sitä mieltä,että nykyinen kaatolupasysteemi on hyvä. Toki susikantaa pitää seurata,eikä päästää kantaa liian suureksi.”

Ari Ketoniemi: “Mitenköhän kysymys kuuluu Laitilan valtuustolle? Kaatolupia pitäisi saada helpommin ja valituksien tekoa pitäisi rajoittaa.”

Mika Kinnala: “Susien kaatolupia pitäisi saada huomattavasti nykyistä helpommin.”

Jaakko Kittamaa: “Susien nykyinen kaatolupasysteemi ei vastaa tarkoitustaan. Susien kannanhoidollinen kaataminen pitää voida jatkua viranomaisten valvonnassa ilman, että laillisesti saatuihin susien kaatolupiin perustuvia ja vaivalla järjestettyjä suuria metsästäjämääriä sitovia susijahteja joudutaan toistuvasti keskeyttämään, vain koska lupamenettelystä on tehty hallinto-oikeudellinen valitus.”

Juha Kiviö: “Nykyistä kaatolupakäytäntöä pitää ehdottomasti tulevaisuudessa saada joustavammaksi.”

Eero Kuisma: “Susikysymys on herättänyt tunteita. Susi ei todellakaan kuulu pihapiiriin. Silloin on oikeus kaatolupaan. Kaatoluvan saaminen on osoittautunut kohtuuttoman hankalaksi, johon tulisi saada pikainen muutos. Olen ollut taannoin reilu vuosi sitten susi-illassa, jossa viranomaisten kannat kuten Luken ulostulot tuntuivat kohtuuttomilta. Vaikka susi kuuluukin Suomen luontoon, pitäisi muistaa säilyttää kohtuus asioiden priorisoinnissa. Laitilaan sudet ovat levinneet jäädäkseen, joten haittavaikutuksiin pitää panostaa ja esiintyvyys ja kanta saada kuriin. Pihapiirit eivät ole suden luontaista reviiriä, joka pitäisi olla itsestäänselvyys.”

Pekka Kuusisto: “Mielestäni nykyinen kaatolupasysteemi on liian kankea. Häirikkösudet aiheuttavat liikaa inhimillistä pelkoa ihmisille, sekä kunnalle taloudellista rasitetta mm. susivaarakuljetusten kautta. Mielestäni kaatolupia tulisi saada herkemmin silloin kun sudet liikkuvat asutusten läheisyydessä.”

Tapio Kylä-Heiko: “Ei ole hyvä. Kannanhoidollinen metsästys pitäisi sallia ja “häirikkösusien” kaatolupien järjestyä helpommin ja nopeammin.”

Santeri Laaksonen: “Susikanta on voimistunut pitkään ilman, että siihen olisi kunnolla metsästyksellä voitu vaikuttaa. Kanta on saavuttanut tason, jossa se täyttää ja ylittääkin varmasti elinvoimaisuuden edellytykset. Sen vuoksi kannanhoidollinen metsästys tulisi mahdollistaa, jotta jyrkästi kasvavaa kantaa saadaan hillittyä.”

Sari Lukkala: “Kaatolupasysteemiä pitäisi muuttaa joustavammaksi siltä osin, että taajamasusista päästäisiin helpommin eroon.”

Markku Lähteenmäki: “Susia esiintyy lähes koko maassamme ,mutta alueelliset erot ovat suuria. Sen takia tiheän susikannan alueelle pitää saada kaatolupia tilanteen mukaan välittömästi.”

Oskari Pilppula: “Mielestäni susille jotka käyttäytyvät lajilleen epätyypillisesti, tulevat pihapiiriin tai ovat menettäneet ihmisarkuuden, tulisi saada kaatolupa helposti.”

Riikka Saarela: “Sudet eivät kuulu pihoille ja kaatolupien myöntäminen on hidasta ja vaikeaa. Kunnalla pitäisi olla edes jonkinlainen mahdollisuus vaikuttaa susien kaatolupien myöntämiseen.”

Susanna Saari: “Kaatolupien saantia pitäisi yksinkertaistaa ja helpottaa. Sudet eivät kuulu pihoille.”

Olivia Saloniemi: “Pitäisi saada kaataa herkemmin, jos sudet häiritsevät asuinalueen lähellä, muuten ne pitäisi jättää rauhaan, jos niistä ei ole haittaa.”

Elina Sukari: “Suden kaatolupia pitäisi saada mielestäni herkemmin, koska on mielestäni erittäin huolestuttavaa, että ne ilmestyvät keskellä päivää ihmisten pihoille. ”

Mika Toivola: “Susien kannanhoidollinen metsästys tulisi olla helpommin toteutettavissa riskialueilla. Nykyinen systeemi saattaa johtaa laittomuuksiin. Mahdollisesta luvasta tehdään automaattisesti aina valitus, ja näin asia kuivuu kokoon.”

Pauliina Uusikartano : “Susien kaatoluvat eivät ole kaupungin päätettävissä. Harkintaa ja päätäntävaltaa olisi hyvä lisätä kaupungille ja kohdentaa alueille joissa susikanta on häiritsevästi käyttäytyvä tai vahva.”

Katri Viherjälaakso: “Pitäisi saada kaataa herkemmin, jos niistä on uhkaa ihmisten ja kotieläinten asuinympäristössä.”

Matti Viljanen: “Susi ei kuulu pihapiiriin, joten susikantaa tulisi karsia.”

Ilmari Vuorela: “Mielestäni nykyinen kaatolupasysteemi on toimiva.”

Tuomas Vuorio: “Suden kaatolupa on mielestäni paremmin suunnitella. Mutta mikäli sudet tulevat pihapiirin pitäisi välittömästi kaatolupaa hellentää. Samoin jos eläimille, varsinkin koti- ja elinkeinoeläimille tulee haittaa.”

Suomen Kristillisdemokraatit:

Jorma Oivo: “Ongelmasusien kaatoluvat saatava herkemmin.”

Tiina Saari: “Susi kuuluu Suomen luontoon, mutta ongelmasusien kaatoluvat on saatava herkemmin.”

Suomen ruotsalainen kansanpuolue:

“Nykyinen kaatolupasysteemi on riittävä. Tässä asiassa luotan enemmän Luonnonvarakeskuksen ammattilaisiin kuin kuumina käyviin tunteisiin.”

ehdokkaat: Ville Varjo

Suomen Sosialidemokraattinen puolue:

“Susi kuuluu suomalaiseen luontoon. Nykyinen kaatolupasysteemi on hyvä ja yhtenäinen koko valtakunnassa. Häirikkösusien kaatolupaprosessi pitää saada nopeammaksi ja selkeämmäksi. Häirikkösusien aiheuttamat vahingot tulee korvata.Tavoitteena tulee olla susipolitiikka, joka suojelee niin maaseudun ihmisiä ja heidän elinkeinojensa harjoittamista sekä pitää yllä turvallisuutta, mutta on myös kestävä susikantamme suhteen.”

Ehdokkaat: Paula Elo , Rikka Huunonen , Pauliina Hämäläinen , Jari Kiveinen , Hanna Lahtonen , Seppo Lehtola , Pasi Parkkali , Pertti Pokki , Wille Pokki , Veikko Urhonen

Vihreä liitto:

“Nykyinen tapa on hyvä. Riistakeskuksella on päätöksentekoon tarvittava tieto käytettävissä.”

Ehdokkat: Mika Huuhka , Marja-Liisa Mutka