Korona on ollut kova kolaus – Jazzkitaristi Kari Antila vetäytyi mökille Pyhärantaan

0
Kari Antila kertoo, että Belgiassa rokotteiden väli on vain neljä viikkoa. - Ehdin saada molemmat rokotteet ennen Jazzkukkoa.

Brasilia, Belgia, Espanja, Suomi, Itävalta, Meksiko. Näin kansainvälistä uraa tekevän jazzkitaristin ja Jazzkukon taiteellisen johtajan Kari Antilan keikkakalenterissa luki vielä maaliskuussa 2020. Sitten maailma pysähtyi koronaan.

– Työt loppuivat kuin seinään. Kaikki konsertit peruuntuivat.

Antila on parikymmentä vuotta kiertänyt maailmaa. Kun muusikko konsertoi esimerkiksi Brasiliassa, keikkaputki kestää yleensä pari, kolme viikkoa. Tyypillinen kuvio on, että ohjelma on tiivis. Päivittäin on keikkoja ja paikkakunnat vaihtuvat usein nopeasti. Lisäksi nimekäs muusikko kutsutaan usein pitämään Master class -tyyppisiä luentoja kitaransoitosta ja jazzmusiikillisista näkemyksistään esimerkiksi paikallisissa yliopistoissa.

Kun konsertit sitten peruuntuivat, eikä korona mahdollistanut matkustamista, jazzkitaristin elämä pysähtyi täysin. Antilalla on ollut tukikohtana Belgian Gent, koska sieltä on päässyt kätevästi mihin tahansa kohteeseen maailmassa ja etenkin Euroopan eri maihin.

– Puolisoni Mirjan kanssa tulimme koronapandemiaa karkuun sitten mökille Pyhärantaan. Paikka tuntui turvalliselta, hän kertoo, vaikka heillä on asunto myös Turussa.

Jos kotimaisilla muusikoilla ja artisteilla on ollut vaikeaa, niin erityisen vaikeaa on ollut kansainvälisillä artisteilla. Antila sanoo, ettei kansainvälisillä areenoilla kiertävien suomalaisten jazzmuusikoiden erityisongelmia ole huomioitu mitenkään. Kun media on kirjoittanut kulttuurialasta, se on kohdistunut useimmiten kotimaisiin muusikoihin ja kotimaan kulttuurialaan.

– Eihän meitä ulkomailla kiertäviä jazzmuusikoita montaa Suomessa ole. Olen viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ollut enemmän reissussa kuin kotona. Olen tehnyt keskimäärin noin sata konserttia vuodessa eri puolilla maailmaa.

Antila tarttui Pyhärannassa raivaussahaan ja moottorisahaan. Kerrankin oli aikaa tehdä metsätöitä, mutta ei se toimeentuloa tuonut. Onneksi opetustyötä on sentään ollut. Lisäksi Antila on saanut Taiken korona-apurahoitusta sävellystyöhön ja digitaalisen jazztaiteen luomiselle mm. Youtube-alustalle. Hän kertoo opiskelleensa korona-aikana myös video-, äänitys- ja studiotekniikkaa, johon ei olisi ollut normaalisti aikaa keskittyä. Kotiin on nyt rakentunut myös studio, jossa pystyy äänittämään vaikka soololevyjä.

Silti vuosi on ollut äärettömän rankka. Vyötä on pitänyt kiristää, mutta enemmän on kiristänyt hermoja.

– Toisaalta en ole juurikaan kaivannut lentokenttiä. Matkustaminen, aikaerot ja lentokentillä säätäminen ovat uuvuttavia.

Koronapandemia on aiheuttanut Antilalle myös tavallaan aikamoisen eksistentiaalisen identiteettikriisin.

– Muusikon työ ei ole vain työtä, vaan musiikki on muusikolle elämän tarkoitus. En soita, koska olen, vaan olen, koska soitan, Antila kuvailee intohimoista suhdettaan musiikkiin. Muusikko kaipaa myös suhdetta elävään yleisöön.

Koronavuotena Antila on tarttunut myös pitkästä aikaa instrumentteihin, joita ei yleensä soita. Hän on soittanut bassoa, perkussiota ja pianoa, jota hän ei ole soittanut 35 vuoteen. On Antila sitäkin miettinyt, palautuuko maailma enää entiselleen.

– Olen rakentanut uraani, verkostoa ja yhteyksiä musiikkialalla jo vuosikymmeniä Miten kaikelle sille mahtaa käydä pandemian myötä, hän pohtii.

Jazzkukon suunnittelukin on perustunut epävarmalle pohjalle, mutta hän uskoo ja toivoo, että festivaali voidaan järjestää normaalimuodossaan heinäkuussa.

– Mutta pakkohan on tehdä myös varasuunnitelmia. Esimerkiksi perjantain kaupungintalon konsertin suhteen on mietitty niin, että miten se joka tapauksessa voitaisiin järjestää. Mahdollista olisi toteuttaa se kenties ulkona, mikäli rajoitukset eivät mahdollista sisätilakonserttia.

Jazzkukko on Antilalle siis tänä vuonna erityisen tärkeä: vihdoinkin muusikot ja yleisö kohtaavat ”livenä”.

Jazzkukko järjestää ensimmäistä kertaa alle 30-vuotiaille kitaristeille jazz ja rytmimusiikkipainotteisen kilpailun, jonka loppukilpailu pidetään Jazzkukko festivaalilla.

– Suomessa ei ole ollut aiemmin kansallista solistista jazzkitaraan keskittyvää kilpailua. Jazzkukko tekee tässä pioneerityötä, Antila toteaa.

Kilpailu painottuu siis jazzkitaraan, mutta mukaan voidaan hyväksyä myös muita afroamerikkalaisen musiikin tyylilajeja edustava kitaristi. Kitarakilpailun kansainväliseen raatiin kuuluvat jazzmuusikko Kari Antila, muusikko Jarmo Hynninen ja jazzmuusikko Peter Hertmans. Antila toimii myös kitaransoiton opettajana, Hynninen opettaa Metropoliassa ja Hertmans Brysselin kuninkaallisessa konservatoriossa. Kitaristit voivat osallistua kilpailun alkukarsintaan lähettämällä Youtube-linkin kolmeen esittämäänsä kappaleeseen. Lisää ohjeita löytyy jazzkukon nettisivuilta.

Kitarakilpailun finaali pidetään Laitilan torilla torstaina 22.7. kello 19 alkaen.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here