Laitilan Wirvoitusjuomatehdas tuottaa 32 miljoonaa euroa verotuloa – Varsinaissuomalaisten yritysten verojalanjälki on yhteensä kolme miljardia euroa

0
Wirvoitusjuomatehtaan verojalanjäljessä suurimman osan muodostaa valmistevero, jonka maksaa kuluttaja.

Kauppakamarien Suuresta veroselvityksestä selviää, että varsinaisuomalaisten yritysten verojalanjälki oli kolme miljardia euroa vuonna 2019.

Noin 27 000 Varsinais-Suomeen rekisteröityä yritystä maksoi ja tilitti veroja Verohallinnolle vuonna 2019. Maakunnassa asuvien työllisten määrä on noin 224 000 ja se kasvoi vuoteen 2018 saakka.

Varsinaissuomalaisten yritysten maksamien verojen määrän kasvu taittui vuonna 2019. Suurimmat verovirrat kertyivät arvonlisäverosta, palkkojen ennakonpidätyksistä ja eläkevakuutusmaksuista. Maakuntakohtaisessa verojalanjäljessä ei ole mukana ympäristöveroja.

– Yritysten maksamilla ja tilittämillä veroilla ja veronluonteisilla maksuilla kustannetaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluja kuten sosiaaliturvaa, terveyden- ja sairaanhoitoa, koulutusta ja liikenneverkostoa. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen kannalta on välttämätöntä, että Suomeen saadaan lisää yritystoimintaa ja investointeja, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija  Emmiliina Kujanpää.

Veroselvityksen yksi esimerkkiyritys on Laitilan Wirvoitusjuomatehdas. Toimitusjohtaja Rami Aarikka on sekä ylpeä että mietteliäs yrityksen tuomasta 32 miljoonan euron verotulosta alueelle.

– Lienee melko poikkeuksellista, että yritys maksaa veroja 65 prosenttia enemmän kuin tekee liikevaihtoa, sanoo Aarikka lukuja tutkiessaan.

Wirvoitusjuomatehtaan verojalanjäljestä yli 70 prosenttia tulee valmisteveroista. Valmisteverot ja arvonlisävero yhdessä muodostavat jopa 94 prosenttia verojalanjäljestä.

Alueellisesti taloushyötyä Wirvoitusjuomatehtaasta syntyy myös työllistämisen kautta. Yritys työllistää kesäisin yli 80 ja vakituisesti noin 60 henkilöä. Välillisesti työllistyy myös alihankkijoita sekä tavarantoimittajia.

– Uskon, että Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan hyvä maine ruokkii paikkakunnalle tulevan positiivisen julkisuuden kautta myös muuta taloudellista aktiivisuutta. Yhteiskuntamme toimeliaisuuden ylläpitämiseksi ja kasvattamiseksi, toivoisin päättäjiltä lisää viisautta.

Aarikan mukaan aktiivisuus alkoholin etäostoon ulkomailta kasvaa jatkuvasti.

– Etäosto on täysin lainmukaista, mutta suomalaisena panimoalan toimijana huolestuttaa, että näistä ostoista ei käytännössä juuri koskaan makseta veroja Suomeen, vaikka EU:n verolain mukaan kuuluisi, miettii Aarikka.

Aarikka arvioi, että kun rajat koronapandemian jälkeen aukeavat, räjähtää alkoholin matkustajatuonti käsiin, koska Suomessa verotus on niin korkea.

Yritysten tilittämät verot ja maksut koko maassa noin 69 miljardia

Keskuskauppakamarin veroselvityksestä selviää, että vuonna 2019 yritykset Suomessa maksoivat ja tilittivät veroja ja veronluonteisia maksuja noin 69 miljardia euroa. Vastaava luku vuonna 2017 oli 64 miljardia.

Kun yritysten maksamia ja tilittämiä veroja verrataan julkisen talouden keräämään kokonaisveropottiin, yritysten verojalanjälki kattaa kokonaisveropotista suurimman osan.

FAKTA

  • Kauppakamarien Suuri Veroselvityksessä on mukana yhteensä 343 000 osakeyhtiötä, osuuskuntaa tai muuta yhteisöä, jotka ovat maksaneet ja tilittäneet veroja tai joilla on ollut verotukseen vaikuttavia tietoja vuonna 2019.
  • Tiedot on saatu Tilastokeskuksesta ja Työllisyysrahastosta.
  • Eläkevakuutusmaksukertymä on arvioitu Eläketurvakeskuksen julkisten tilastojen sekä Työllisyysrahaston tietojen pohjalta.

Kommentti:

Miten yritys voi maksaa veroja enemmän kuin on myyntiä?

Twitterissa Asko Mässeli ja Aki-liittojen toimitusjohtaja Jussi Junni kritisoivat harhaanjohtavaksi Laitilan Wirvoitusjuomatehtaasta sanottua kommenttia, että yritys maksaa veroja 65 prosenttia enemmän kuin tekee liikevaihtoa.

Mässeli muistutti Twitterissä, että valmisteveron maksaa ostaja. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi osallistui Twitter-keskusteluun ja totesi, että koko verojalanjälkitarkastelun pointti on, että ilman yritystä ei olisi tuotetta, eikä siten maksettua valmisteveroa.

Kerrataanpa siis termejä, jotta pysymme keskustelussa kärryllä.

Valmistevero: Valmistevero on välillinen vero, joka kohdistuu tuotteen kulutukseen tai käyttöön. Taloudellisesti merkittäviä valmisteveroja ovat energiaverojen lisäksi alkoholi- ja alkoholijuomavero sekä tupakkavero. (Lähde: vm.fi/verotus/valmisteverotus)

Välillinen vero: Välillinen vero on kyseessä silloin, kun verovelvollisella on mahdollisuus siirtää vero eteenpäin perittäväksi toiselta toimijalta. Välillisiä veroja ovat muun muassa arvonlisävero sekä erilaiset valmisteverot. Välillisen veron lopullinen maksaja on lopputuotteen tai palvelun käyttäjä. (Lähde: minilex.fi)

Liikevaihto : Liikevaihtoon luetaan kirjanpitovelvollisen varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt avustukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. (Lähde: stat.fi)

Tuottaja Iida Kauppi