Säästösyistä kuntavaaliehdokkaat eivät ole valmiita kouluja sulkemaan

0
Arkistokuva
Näin laitilalaiset kuntavaaliehdokkaat vastasivat puolueittain ja ryhmittäin tarkasteltuna Turun Sanomien vaalikoneessa kouluverkkoa koskeneeseen kysymykseen. Vastauksissa 5 tarkoittaa täysin samaa mieltä ja 1 täysin eri mieltä.

Laitilan Sanomat pyysi kuntalaisia lähettämään kysymyksiä kuntavaaliehdokkaille. Saamissamme kysymyksissä toistui erityisesti kaksi aihetta, sudet ja kouluverkko. Niitä koskevat kysymykset lähetimme kaikille ehdokkaille ja tämän jutun pohjana on kysymys: Oletko valmis supistamaan Laitilan nykyistä kouluverkkoa, esimerkiksi säästösyistä?

Kysymykseen vastasivat lähes kaikki ehdokkaat joko henkilökohtaisella vastauksella tai koko ehdokaslistan yhteisellä vastauksella. Vastaukset löytyvät kokonaisuudessaan tämän jutun alta.

Laitilan kouluverkko supistui kuluvan valtuustokauden aikana yhdellä kyläkoululla, kun kaupunginvaltuusto päätti tammikuussa 2019 niukalla enemmistöpäätöksellä sulkea parinkymmenen oppilaan Koveron koulun. Pari kuukautta myöhemmin valtuutettu Henri Aitakari (ipu) teki valtuustoaloitteen kriteereistä, joiden täyttyessä kouluverkkoa voitaisiin ryhtyä tarkastelemaan.

Keskeinen mittari on oppilasmäärä: koulun lakkauttamista voidaan ryhtyä arvioimaan, mikäli oppilasmäärä on kolmena vuonna peräkkäin 16–20. Aloitteen takana oli valtuutettuja kuudesta valtuustoryhmästä ja Laitilan sivistysvaliokunta hyväksyi aloitteen äänestyksen jälkeen äänin 4–3.

ALOITTEELLA ja linjauksella haluttiin muun muassa koulurauha kaksiopettajaiseen Itäkulman kouluun. Itäkulma nousi esiin myös sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Eero Kuisman (kesk) vastauksessa:

– Kouluverkko on tällä hetkellä pääsääntöisesti ihan reilassa. Itäkulman koulusta on puhuttu säästöjen yhteydessä, mutta yli 120-vuotiaalla koululla on omat erityispiirteensä mm. sijainnin johdosta. Pidän Itäkulman koulua poikkeustapauksena, jonka lopettaminen tulevalla valtuustokaudella ei ole järkevää eikä oikeutettua.

ENEMMISTÖ Laitilan kuntavaaliehdokkaista katsoo, ettei kouluverkkoon kajoaminen ole ajankohtaista.

Laitilan puolesta -yhteislista vastaa kysymykseen lyhyesti ja ytimekkäästi, ettei yksikään listan ehdokkaista ole valmis supistamaan nykyistä kouluverkkoa. Yhtä ehdoton on vastauksessaan myös Liike Nyt, jonka vastauksessa lähikoulujen kuvataan olevan myös tärkeä osa lapsiystävällistä kuntakuvaa.

Kristillisten ehdokkaat ovat samoilla linjoilla.

– Laitilan päättäjien tulisi nähdä se rikkaus ja voima, mikä kyläkouluissa on. Laitilan kyläkoulujen ympäristöt antavat upeat puitteet ja monenlaiset mahdollisuudet opiskeluun ja oppimiseen. Koulu taajama-alueen ulkopuolella pitää myös kylän elävämpänä ja vetää lapsiperheitä puoleensa, perusteli Tiina Saari (kd.).

Pro Vakka-Suomi -yhteislistan kyselyyn vastanneet ehdokkaat katsovat niin ikään, että kouluverkko tulee pitää ennallaan.

– Kyläkoulujen sulkemisesta puhuttaessa keskitytään usein säästöihin, mutta unohdetaan helposti vaikeasti määriteltävät asiat, kuten vaikutukset kyläyhteisöihin, vastasi Joonas Rinne.

OSASSA vastauksista tuotiin esiin, ettei kouluja olla valmiit sulkemaan taloudellisista syistä. Näin totesivat esimerkiksi perussuomalaiset ehdokkaat ryhmävastauksessaan. Monissa vastauksissa tuotiin esiin asian monikulmaisuus: että yksittäisen koulun kohtaloon vaikuttaa moni asia.

– Jos jokaiselle koululaiselle on tarjolla vertaistuki eli luokalla on enemmän kuin yksi oppilas ja jokainen saa tasa-arvoisesti saman tasoista opetusta ja oppimisvälineet, kyläkoulu pitäisi säilyttää. Kouluverkon karsimista pelkästään säästösyistä en kannata, vastasi vihreiden Marja-Liisa Mutka.

MYÖS SDP nosti ryhmävastauksessaan esiin sellaisia asioita, joita Koveron koulun lakkautuspäätöksestä puitaessa valtuustossa käsiteltiin: miten paljon koulussa on oppilaita, onko jokaisella luokkatoveri, millaiset puitteet koulu tarjoaa opetukselle.

– Mikäli koulun oppilasmäärä laskee kolmen tarkkailuvuoden aikana alle 20 oppilaan, tulee kouluverkon täyttä ylläpitoa tarkkaan harkita. Mikäli oppilaiden ikäjakautuma on suuri, se myöskin vaikeuttaa hyvän ja laadukkaan opetustyön toteutumista. Hyväksyttyä opintosuunnitelmaa pitää päästä toteuttamaan ja luoda hyvä sosiaalinen kasvuympäristö.

Välttämättömistä syistä kouluverkkoa voidaan supistaa, linjaa RKP:

– Kuitenkin niin, että keskitetään käyttöä ensin keskustan koulun lisäksi keskisuuriin kyläkouluihin. Näiden keskisuurten kyläkoulujen lakkauttamista ei kannata tehdä ilman hyvin painavia syitä, koska noissa kouluissa on kohtuullisen hyvät tilat ja niihin voidaan koulukyytien avulla kerätä oppilaita muista kouluista, esitti Ville Varjo.

KYSELYYN vastanneiden kokoomusehdokkaiden vastauksissa nousi esiin erilaisia asioita.

Jarkko Männistö vastaa, ettei ole valmis kouluverkon karsimiseen.

– Vaan panostetaan kylien kehittämiseen ja olemassaoloon ja näin oppilasmäärien riittävään tasoon.

Matti Vähätalo näkee oppilaiden voivan pienemmissä yksiköissä paremmin ja pitää Ilpo Haaliston tavoin kyläkouluja keskeisinä kylien elävöittäjinä.

Toisaalta Atro Tannermaa ja Jarkko Kupiainen katsovat, että koulussa tulee olla oppilaita tarpeeksi ja Martti Sjölundin mukaan kouluverkkoa tulee tarkastella ensisijaisesti opetuksen laadun kannalta.

– Kouluverkko on olemassa peruskoulun opetustoiminnan toteuttamiseksi, tämä on keskeinen, ensisijainen ja lakiin perustuva velvoite. Olennaista on lasten lukumäärä, mutta myös opetuksen tasapuolisuus laadun suhteen. Tällä hetkellä näyttää siltä että lapsia on riittävästi kyläkouluihin eikä välitöntä lakkautusuhka millään kyläkoululla ole, linjaa vastauksessaan Pauliina Haijanen.

Virve Aho taas muistuttaa kyläkoulujen kertovan arvopohjasta.

– Kyläkoulujen toimintaa tulee kehittää ja osoittaa sillä meidän arvomme. Arvostetaan kyläkouluja, nähdään niiden merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja hyödynnetään näitä arvoja myös kaupungin markkinoinnissa.

KESKUSTAN kuntavaaliehdokkaista moni muistutti niin ikään, että yksittäisen koulutalon kohtaloa tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon monta seikkaa.

– Monimuotoisen ja laadukkaan kouluverkon sekä kohtuullisten ryhmäkokojen säilyttäminen on tärkeää. Perusteellisen kouluverkkoselvityksen pohjalta laadukkaan kouluverkon tilannetta tulee arvioida huomioiden nykytilanne ja vaikutukset, puntaroi kysymystä kouluverkosta Juha Kiviö.

Jukka Alkio muistutti, että kouluverkon muuttamiselle voi olla joko pedagogisia, oppilasmäärään liittyviä, kiinteistöön kohdistuvia tai kunnan talouden hoitoon kohdistuvia syitä.

– Usein ne vaikuttavat yhtä aikaa tai ainakin osin. Kouluverkkoakin on voitava tarkastella kriittisesti. Laitilassa tätä tilannetta ei nyt ole, hän linjasi.

TERHI Hemmilä vastasi kysymykseen, ettei asiaan voi vastata yksiselitteisesti kyllä tai ei, sillä asiaa pitää tarkastella monesta eri näkökulmasta. Jotkut olivat asiaa jo punninneet:

– En ole valmis supistamaan nykyistä kouluverkkoa tulevalla valtuustokaudella, kuului Susanna Saaren lyhyt ja ytimekäs vastaus ja samaa mieltä olivat myös esimerkiksi Olivia Saloniemi ja Elina Sukari.

Oppilasmäärä nousi monen keskustaehdokkaan vastauksessa kriteeriksi, mitä kouluverkon tarkasteluun tulee.

– Lähtökohtaisesti jos oppilaita on vain noin parikymmentä kuusiluokkaisessa koulussa niin onko se 2020-luvun koulu, Mika Kinnala kyseenalaisti.

– Kouluverkkomme kohtalon ratkaisee lapsien määrä. Jos lapsia riittää nykyinen kouluverkko toimii, mutta mikäli lasten määrä vähenee oleellisesti myös kouluverkkoa joudutaan supistamaan. Kukaan ei varmastikaan tavoittele kouluveron supistamista, mutta jos tilanne sitä vaatii ei asiaa pidä väistelläkään, vastasi puolestaan Pekka Kuusisto.

MONI myös muistutti, ettei ole valmis säästösyistä sulkemaan ainoatakaan koulua sulkemaan.

– Lähitulevaisuudessa kouluverkosta ei tule etsiä säästöjä ja säästöt on etsittävä muualta, linjasi Ilmari Vuorela.

– Säästösyyt eivät ole ensisijainen syy kouluverkon supistamiselle, lasten määrä ratkaisee. Tärkeintä on yhdenvertainen ja laadukas oppimisympäristö kaikilla oppilailla, korosti Riikka Saarela.

ESIIN nousi myös näkemys siitä, että monen kylän elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta tukee ja lisää juuri oma koulu. Jouni Hautanen kuvasi kyläkoulujen olevan kyläkeskuksen yhdessä pitäväksi liimaksi ja Sari Lukkala taas puolusti nykyistä kouluverkko muu muassa sillä, että ”koulu tukee kylän elinvoimaisuutta ja kylät ovat Laitilan rikkaus.”

 

Alakoululaisten määrä laskussa

  • Laitilassa on kuusi alakoulua: keskustan Kappelimäen koulu sekä kolmiopettajaiset kyläkoulut Kodjalassa, Suontakana, Soukaisissa, Untamalassa ja kaksiopettajainen Itäkulman kyläkoulu.
  • Laskenut syntyvyys näkyy luonnollisesti myös koululaisten määrässä tulevina vuosina. Laitilan alakouluissa on kouluvuonna 2021–2022 reilut 600 oppilasta, mutta 2026–2027 heitä arvioidaan olevan noin 150 vähemmän.
  • Ennusteen mukaan oppilasmäärä vähenisi kaikissa muissa, paitsi Kodjalan koulutalossa. Siellä oppilaiden määrä näyttäisi nousevan nykyisestä noin 45 oppilaasta noin 60 oppilaaseen.
  • Itäkulman koulutalon oppilasmäärä uhkaa pudota vuosina 2024–2026 parin kouluvuoden ajaksi alle 20 oppilaan ja Suontaankin oppilasmäärä lähelle 20 oppilasta.
  • Soukaisten ja Untamalan kylätalojen oppilasmäärän odotetaan vähenevän noin 10 oppilaalla ja olevan kaudella 2026–2027 hieman alle 50 oppilasta.
  • Laitilan kyläkoulun viidessä koulutalossa on yhteensä noin 200 oppilasta.

Kappelimäen koulussa oppilaita on nyt reilut 400 oppilasta ja kouluvuonna 2026–2027 oppilaita arvioidaan olevan reilut 100 vähemmän.

 

 Näin ehdokkaat vastasivat:

 

Kansallinen Kokoomus

Virve Aho: “Jatkuvat säästöt eivät kehitä kaupunkimme toimintaa. Kyläkoulujen toimintaa tulee kehittää ja osoittaa sillä meidän arvomme. Arvostetaan kyläkouluja, nähdään niiden merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja hyödynnetään näitä arvoja myös kaupungin markkinoinnissa.”
Ilpo Haalisto: “Nykyinen kouluverkko on hyvä tehden kyläkoulukylien kouluista eläviä toimintataloja. Opettajana arvostan Laitilan monipuolista koulutarjontaa ja valinnanvapautta kyläkoulun ja keskuskoulun välillä. Kyläkouluissa on helppo elävöittää opetusta luontoretken muodossa. Kirkonkylän koulussa on mahdollisuus tarjota laajaa kaveripiiriä ja kurssitarjontaa.”
Pauliina Haijanen: “Kouluverkon supistaminen ei ole mikään itseisarvo sinänsä. Kouluverkko on olemassa peruskoulun opetustoiminnan toteuttamiseksi, tämä on keskeinen, ensisijainen ja lakiin perustuva velvoite. Olennaista on lasten lukumäärä, mutta myös opetuksen tasapuolisuus laadun suhteen. Tällä hetkellä näyttää siltä että lapsia on riittävästi kyläkouluihin eikä välitöntä lakkautusuhka millään kyläkoululla ole.”
Jarkko Kupiainen: “Koulutuksesta ja koulusta ei pitäisi koskaan tinkiä mutta kysyn onko järkevää pitää kylä koulua jos on vaikka yksi oppilas eli tarkoitan täällä sitä että säästääkö se toimintaa.”
Jarkko Männistö: “En ole valmis kouluverkon supistukseen, vaan panostetaan kylien kehittämiseen ja olemassaoloon ja näin oppilasmäärien riittävään tasoon.”
Martti Sjölund: “Kouluverkkoa pitää tarkastella ensisijaisesti opetuksen laadun kannalta.”
Atro Tannermaa: “Säästösyyt ovat paikallaan silloin, kun ja jos, oppilaita ei ole tarpeeksi.”
Martti Vähätalo: “Laitilan nykyistä kouluverkkoa ei pidä supistaa; oppilaat voivat paremmin pienemmissä yksiköissä, näin opiskelun edellytykset paranevat. Kyläkoulut pitävät kylät “elossa”.

Laitilan puolesta -yhteislista

“Kukaan Laitilan puolesta -yhteislistan ehdokkaista ei ole valmis supistamaan nykyistä kouluverkkoa.”
Ehdokkaat: Sanna Airola, Henri Aitakari, Nina Arokoivu, Hannele Flinkman, Milla Frangén, Jesse Jalonen, Janne Kuusisto, Tarja Kuusisto, Jukka Lohisto, Juha Raittinen, Jenni Rantala, Tuija Syrén.

Liike Nyt

“Ehdottomasti en ole valmis supistamaan Laitilan nykyistä kouluverkkoa koska lähikoulut ovat tärkeä osa lapsiystävällistä kunta kuvaa.”
Ehdokkaat: Jouni Gröhn.

Perussuomalaiset

“Emme missään tapauksessa hyväksy kyläkoulujen lopettamista säästösyistä.”
Ehdokkaat: Jouko Aittakari, Severi Heikelä, Simo Mäkilä, Timo Rantanen, Jari Sillantie, Pasi Toivola.

Pro Vakka-Suomi -yhteislista

Seppo Rinne: “Kouluverkosta ei ole varaa supistaa, vaikka lapsiluku romahdusmaisesti laskee. Uusien tilojen tarve erityisopetusta varten on lisääntynyt keskustan koulussa.”
Joonas Rinne: “Kyläkoulujen sulkemisesta puhuttaessa keskitytään säästöihin, mutta unohdetaan helposti vaikeasti määriteltävät asiat, kuten vaikutukset kyläyhteisöihin. En olisi valmis supistamaan kouluverkkoa nykytilanteessa.”

Suomen Keskusta

Jukka Alkio: “Kouluverkon muuttamiselle voi olla joko pedagogisia, oppilasmäärään liittyviä, kiinteistöön kohdistuvia tai kunnan talouden hoitoon kohdistuvia syitä. Usein ne vaikuttavat yhtä aikaa tai ainakin osin. Taloudellisissa syissä on oltava kyse kunnan niin heikosta taloustilanteesta, että kustannuksia on karsittava yleisestikin ja että kiinteistön korjausvelka vielä lisää painetta talouteen. Samalla oppilasmäärä on usein alle kohtuullisen minimitason. Näistä syistä kouluverkkoakin on voitava tarkastella kriittisesti. Laitilassa tätä tilannetta ei nyt ole.”
Jouni Hautanen: “Kyläkoulut ovat monen kyläkeskuksen yhdessä pitävä liima, kouluverkkoa ei tulisi supistaa enää.”
Terhi Hemmilä: “Kysymykseen ei voi vastata yksiselitteisesti kyllä tai ei, sillä asiaa pitää tarkastella monesta eri näkökulmasta ottaen huomioon mm. koulun sijainnin ja oppilasmäärä ennusteen.”
Katri Jalonen: “Säästösyistä ei kouluverkkoa tarvinne supistaa.”
Pertti Kerttula: “Jos koulun oppilasmäärä laskee pysyvästi alle järkevän rajan, niin kouluverkkoa voidaan joutua supistamaan.”
Ari Ketoniemi: “En ole valmis supistamaan kouluverkkoa säästösyistä.”
Mika Kinnala: “En osaa sanoa tuleeko säästöjä koulun sulkemisella. Mielestäni kouluja pidetään oppilaiden takia eikä koulun takia. Koulun sulkemiseen vaikuttaa mielestäni myös sijainti. Lähtökohtaisesti jos oppilaita on vain noin parikymmentä kuusiluokkaisessa koulussa niin onko se 2020-luvun koulu. Koulun oppilasmäärään vaikuttaa myös se pidetäänkö koulupiirialueista kiinni.”
Jaakko Kittamaa: “Lähtökohtaisesti en, mutta mikäli olemme yhdessä epäonnistuneet jonkin kylän elinvoimaisuuden ylläpitämisessä niin, että kouluikäisten lasten määrää siellä laskee pysyvän luonteisesti, niin tuskin voimme muutakaan.”
Juha Kiviö: “Monimuotoisen ja laadukkaan kouluverkon sekä kohtuullisten ryhmäkokojen säilyttäminen on tärkeää. Perusteellisen kouluverkkoselvityksen pohjalta laadukkaan kouluverkon tilannetta tulee arvioida huomioiden nykytilanne ja vaikutukset.”
Eero Kuisma: “Kouluverkko on tällä hetkellä pääsääntöisesti ihan reilassa. Itäkulman koulusta on puhuttu säästöjen yhteydessä, mutta yli 120-vuotiaalla koululla on omat erityispiirteensä mm. sijainnin johdosta, joten koulun lakkauttamisen suhteen tulee olla hyvin pidättyväinen. Toki kyläläisiltä kaivataan vahvaa aktiivisuutta koulun puolesta. Karmein esimerkki on, kun kulmakunnan oma valtuutettu on ohjannut lapsensa naapurikunnan Mynämäen puolelle suorittamaan oppivelvollisuuttaan. Itse pidän Itäkulman koulua poikkeustapauksena, jonka lopettaminen tulevalla valtuustokaudella ei ole järkevää eikä oikeutettua.”
Pekka Kuusisto: “Kouluverkkomme kohtalon ratkaisee lapsien määrä. Jos lapsia riittää nykyinen kouluverkko toimii, mutta mikäli lasten määrä vähenee oleellisesti myös kouluverkkoa joudutaan supistamaan. Kukaan ei varmastikaan tavoittele kouluveron supistamista, mutta jos tilanne sitä vaatii ei asiaa pidä väistelläkään.”
Tapio Kylä-Heiko: “En ole valmis supistamaan kouluverkkoa. Koulujen lopettamisesta saatavat säästöt ovat niin pieniä, ettei niihin vedoten kouluverkkoa voida supistaa. Ainoa järkevä ja mahdollinen syy koulun lopettamiselle on oppilasmäärän putoaminen pitemmäksi aikaa, useammaksi vuodeksi siis, alle kahdenkymmenen.”
Santeri Laaksonen: “Koulujen jatkumoon vaikuttaa ennen kaikkea oppilasmäärät ja pitkällä tähtäimellä oppilasmäärien ennustaminen on haastavaa. Mielestäni mitään vaihtoehtoa ei saa ennalta sulkea pois, koska tulevia tilanteita on vaikea ennakoida. Lähtökohtana pitää kuitenkin olla nykyisen kouluverkon säilyminen.”
Sari Lukkala: “En. Jäljellä olevat kyläkoulut pitää ehdottomasti pystyä säilyttämään. Pitkät koulumatkat ovat pienille koululaisille raskaita. Koulu tukee kylän elinvoimaisuutta ja kylät ovat Laitilan rikkaus.”
Markku Lähteenmäki: “Kouluverkkoa ei tarvitse supistaa niin kauan kun niissä on järkevä määrä oppilaita. Pitää panostaa siihen, että kyliin saadaan muuttamaan lapsiperheitä.”
Oskari Pilppula: “Jokaisella lapsella tulee olla kohtuullisen mittainen ja turvallinen koulumatka. Tätä asiaa tulee pohtia tarkkaan, kun mietitään kouluverkon tulevaisuutta. En pidä kouluverkon supistamista ensisijaisena vaihtoehtona, jos mietitään esimerkiksi säästökohteita.”
Riikka Saarela: “Säästösyyt eivät ole ensisijainen syy kouluverkon supistamiselle, lasten määrä ratkaisee. Tärkeintä on yhdenvertainen ja laadukas oppimisympäristö kaikilla oppilailla.”
Susanna Saari: “En ole valmis supistamaan nykyistä kouluverkkoa tulevalla valtuustokaudella.”
Olivia Saloniemi: “En ole, mielestäni kouluverkon säilyminen on tärkeää!”
Elina Sukari: “Kouluverkkoa ei mielestäni saa supistaa. Koulunkäyntialueita uudelleen kartoittamalla saadaan lisää oppilaita myös sivukylien kouluihin, siten keskustan koulu ei käy ahtaaksi.”
Mika Toivola: “En halua enää supistaa kouluverkkoa. Tarvittaessa jonkin vuosiluokan opetus voitaisiin yhdistää toisen koulun kanssa, jos sille nähdään selvä tarve. (esim. vain yksi oppilas vuosiluokalla).”
Pauliina Uusikartano: “Mielestäni kouluverkon supistamisessa säästösyistä tulee pohtia asiaa monelta kannalta. Tärkeimpänä näen koulun oppilaiden kannan, koulun oppilaiden ja henkilökunnan viihtyvyyden sekä turvallisen oppimisympäristön.”
Katri Viherjälaakso: “Olen kyläkoulujen säilymisen kannalla, mutta kustannukset eivät saisi nousta ylisuuriksi, vähäisen oppilasmäärän vuoksi. Oppilasmäärän pitää pysyä sen suuruisena, että voidaan puhua ryhmistä.”
Matti Viljanen: “En kannata koulujen sulkemista taloudellisin perustein. Tilanteet tulee katsoa sen mukaan mikä vaihtoehto on koululaisille paras.”
Ilmari Vuorela: “Lähitulevaisuudessa kouluverkosta ei tule etsiä säästöjä ja säästöt ovat etsittävä muualta.”
Tuomas Vuorio: “En ole supistamassa kouluverkkoa säästösyistä, mutta mikäli oppilasluku menee alle kahdenkymmenen ja ennusteet oppilaista on vähäinen niin siinä tapauksessa lopettaminen on aiheellista.”

Suomen Kristillisdemokraatit

Jorma Oivo: “En.”
Tiina Saari: “En ole valmis supistamaan Laitilan kouluverkkoa. Yhtenä syynä, muun muassa, Laitilan päättäjien tulisi nähdä se rikkaus ja voima, mikä kyläkouluissa on. Laitilan kyläkoulujen ympäristöt antavat upeat puitteet ja monenlaiset mahdollisuudet opiskeluun ja oppimiseen, eikä opetusryhmän tarvitse lähteä kauas, kun koulun ympäristö metsineen luo monenlaisia virikkeellisiä mahdollisuuksia. Koulu taajama-alueen ulkopuolella pitää myös kylän elävämpänä ja vetää lapsiperheitä puoleensa.”

Suomen ruotsalainen kansanpuolue

“Kouluverkkoa voidaan supistaa jos se on välttämätöntä, kuitenkin niin keskitetään käyttöä ensin keskustan koulun lisäksi keskisuuriin kyläkouluihin eli Suontaakse, Soukaisiin, Untamalaan ja Kodjalaan. Näiden keskisuurten kyläkoulujen lakkauttamista ei kannata tehdä ilman hyvin painavia syitä, koska noissa kouluissa on kohtuullisen hyvät tilat ja niihin voidaan koulukyytien avulla kerätä oppilaita muista kouluista.”
Ehdokkaat: Ville Varjo.

Suomen Sosialidemokraattinen puolue:

“Kyläkoulujen toimintaa tulee ylläpitää mahdollisuuksien mukaan. Mikäli kuitenkin koulun oppilasmäärä laskee kolmen tarkkailuvuoden aikana alle 20 oppilaan, tulee kouluverkon täyttä ylläpitoa tarkkaan harkita. Mikäli oppilaiden ikäjakautuma on suuri, se myöskin vaikeuttaa hyvän ja laadukkaan opetustyön toteutumista. Hyväksyttyä opintosuunnitelmaa pitää päästä toteuttamaan ja luoda hyvä sosiaalinen kasvuympäristö.”
Ehdokkaat: Paula Elo, Riikka Huunonen, Pauliina Hämäläinen, Jari Kiveinen, Hanna Lahtonen, Seppo Lehtola, Pasi Parkkali, Pertti Pokki, Wille Pokki, Veikko Urhonen.

Vihreä liitto

Marja-Liisa Mutka: “Jos jokaiselle koululaiselle on tarjolla vertaistuki eli luokalla on enemmän kuin yksi oppilas ja jokainen saa tasa-arvoisesti saman tasoista opetusta ja oppimisvälineet, kyläkoulu pitäisi säilyttää. Kouluverkon karsimista pelkästään säästösyistä en kannata.”

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here