Epätasa-arvoinen korona-aika

0

Eräs tuttu oli kirjoittanut Facebookiin: RIP perusvaihe 15.6.-8.7.2021. Kaipaamaan jäämme.

Teksti ilmaisee hyvin sitä pettymystä, minkä eteen jouduimme viime viikolla. Juuri kun toivoimme, että näistä maskeista ja koronarajoituksista päästäisiin, taas ollaan samassa tilanteessa kuin kesän alussa. Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä totesi tiedotustilaisuudessa, että yksikään perustason kriteereistä ei enää täyty.

Mitä pitemmäksi tämä koronakausi venyy, sitä epäreilummalta se tuntuu. Korona ei kohtele meitä mitenkään tasa-arvoisesti. Professori Terhi-Anna Wilskan mukaan korona on heijastunut erityisesti nuorten työmahdollisuuksiin: peräti kolmasosa nuorista on kokenut työttömyyttä tai työllistymisen vaikeutta. Erityisen haastavassa tilanteessa ovat olleet kulttuuri-, tapahtuma-, ravintola- ja matkailualan ihmiset. Monelta yksinyrittäjältäkin on vetäisty matto alta. Osa omista tuttavistakin on joutunut miettimään, mistä saisi elannon, kun korona vei sen. Onneksi uusiakin työmahdollisuuksia on avautunut, esimerkiksi kaupat ovat lisänneet työpaikkoja. Yksi tuttu kulttuurialan ihminen pääsi töihin kaupan kassalle.

Tuntuu nololta myöntää, että omassa elämässä paljon mikään ei ole muuttunut. Aluksi mediassa mietittiin, miten jutut tehdään, kun ihmisiä ei voi tavata. Juttukeikat on hoidettu lähes kuten ennenkin. Haastatteluita on tehty ulkona, etänä tai sisätiloissa turvavälien päästä ja maskit kasvoilla. Toimittajan työ on ollut korona-aikanakin melko normaalia. Osa työkavereista on tehnyt töitä etänä.

Olen päässyt helpolla myös siksi, ettei kotona ole enää kouluikäisiä lapsia. Olen vain sivusta seurannut, miten työkaverit ovat selvinneet etäkoululaistensa kanssa kotona ja miten suvun pienimmälle on tehty jo kuusi koronatestiä, koska joka yskäisystä on lähdetty testiin. Viime syksynä koulun aloittanut pojanpoika on joutunut kahdesti karanteeniin korona-altistuksen vuoksi. Siinäkin on ollut vanhemmilla tekemistä, kun omat työtkin pitää hoitaa. Kaikkea työtä ei voi tehdä etänä ja jos etätyötä voikin tehdä, ei sekään ole helppoa, jos siinä sivussa hoitaa lapset.

Surullisena olen seurannut iäkkäitä läheisiä, jotka ovat pysytelleet vain kotona. Korona-aikana heidän kuntonsa on romahtanut.

Tunnen vain kaksi koronaan sairastunutta. Heillä molemmilla oireet ovat olleet vain flunssan tapaisia. Välillä koronasuositukset ovat tuntuneet liiankin rankoilta, kun kukaan lähipiirissä ei ole potenut vakavia koronaoireita, paljon muuta ikävää on kyllä koettu. Korona-aikana omassa lähipiirissä on koettu vaikeita asioita, sairastumisia ja kuolemantapauksia, mutta yksikään niistä ei ole liittynyt koronaan.

Olen samaa mieltä kuin THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek, että Suomi tarvitsee uudet mittarit koronaepidemian seurantaan. Onneksi myös THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä toteavat, että Suomen pitää heti kesälomien jälkeen aloittaa asteittainen siirtyminen koronapoikkeusoloista kohti häiriötöntä arkea (TS 10.7.).

Emme voi jatkaa näin, kun korona ei kuitenkaan kokonaan katoa. Korona ei ole ainoa peikko. Sen varjossa voi tapahtua paljon pahempaa.

Teija Uitto

Kirjoittaja on Laitilan Sanomien päätoimittaja

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here