Hierkonpolulla saa olla rauhassa, ehkä

0
Johanna Keskitalo (vas.), Anni Rapala ja Emma Jalonen kahlaavat Reilan uimarannalla ja nauttivat kesäpäivästä.

Hierkonpolku ei taida olla koskaan hiljainen, vaikka luonnonrauhaa sieltä löytää varmasti. Linnut laulavat, kärpänen surisee korvassa ja merellä kirkuvat lokit. Polulla kulkija kuulee monenlaisia luonnonääniä, mutta silti jopa hätkähtää, kun käpy tippuu läheisestä käkkyrämännystä pehmeään hiekkaan.

Vedessä lipuu joutsenten lisäksi tukkasotkapari. Ilmassa tuoksuu meri.

Kukaan ei ole tullut Hierkonpään laavulle aamukymmeneltä, vaikka keli on miellyttävä. Metsän siimeksessä on kuuma, mutta meren rannalla kasvoja hyväilee leuto tuuli.

Rakkauttakin on ilmassa. Paritteleva sudenkorentopari laskeutuu hetkeksi männyn oksalle.

Päätän kävellä Hierkonpolun uimarannan päähän. Siellä piknikpeittoa hiekalle ovat juuri levittämässä raumalaiset Johanna Keskitalo, Anni Rapala ja tukholmalainen Emma Jalonen . He purskahtavat hyväntahtoiseen nauruun, kun toimittaja kysyy heiltä haastattelua.

– Me juuri ajateltiin, että täällä ainakin saa olla rauhassa, mutta toki me kysymyksiin vastataan. Ei täältä varmaan muitakaan löydy.

Naisten oli alunperin tarkoitus lähteä Poriin Yyteriin, mutta päätyivät sitten vähän pienemmälle, viehättävälle hiekkarannalle Reilaan. Poriin luvattiin huonompaa säätä.

– Annilla on mökki Rihtniemessä, ja olimme viime kesänäkin täällä, ystävykset kertovat.

He kehuvat hiekkarantaa, jossa biitsikenttäkin on halukkaille pystyssä.

– Tässä olisi vieressä saunakin, jonka voisi vuokrata, naiset miettivät.

Emma Jalonen on kotoisin Raumalta, mutta asuu Tukholmassa ja työskentelee Schweppesin brändimanagerina Suomen, Ruotsin ja Norjan markkinoilla.

Koronavuosi on hänellekin ollut erilainen, koska työmatkat ovat jääneet minimiin.

– Myynti on kuitenkin hyvää, koska kukaan ei matkusta minnekään, Jalonen kertoo.

– Kotibaarimikot ovat innostuneet, jatkavat ystävät vieressä.

Kivenheiton päässä uimarannasta on Reilan venelaituri. Siellä yhden veneen vierestä kuuluu koirien haukuntaa. Venettään lähtökuntoon laittavat pyhärantalaiset Aino ja Olli Lehtonen .

– Olemme lähdössä länteen. Johonkin lähisaareen mennään yhdeksi yöksi, ehkä, he kertovat.

Sana ehkä herättää jopa pienen kateuden tunteen toimittajassa. Ehkä he ovatkin kaksi tai useampaa yötä. Se kuulostaa vapaudelta.

Veneilijän reissaamiseen vaikuttaa vahvasti sää. Kaukana kuuluu jysähdyksiä.

– Onkohan se ukkosta? Sitten täytyy koko reissu perua. Silloin ei ole merellä kiva olla, kun aallot nousevat korkeiksi, Aino kertoo.

Muut Yhtenä kesäpäivänä -jutut

Frisbeegolfia kolme kertaa viikossa

Matot nauttivat hellepäivästä

Rallia ruohonleikkureilla

Kahden tien risteyksessä kello 10

Voikukan suvimorjenstus