Hullumaine suvi

0

Inga Nuojua

Laitlas ol kesäkuu alus kertkaikkise hyvä suve alk. Ol tarppeks märkkä ja lämmint. Kaik rööhät semssehe kasvuhu, ete aikoihi olttu nähty.

Mut sit tul kesäkuu. Kerranki semne juhanus, ete tarvittu villapaitta eikä saretakki. Sen ilo mää soi miälelläs heil, kuk semsest tykkävä, mut tarttis ilmate isännänki ymmärttä jossa vaihes lopettakki heltte.

Heinäkuu alkupualel meijä savimaa ol kuivanu railoil. Yriti kasta trönteijän. Vesi loris ilosest railoist suara syvyyksihi. Ite kastettava pysys kuivanas. Pyys nööräste vet flotkottamal.

Paskruahokki tykkäsivä alkusuvest. Niit ei kuivuuska viäl häiriny. Oti voikukkasraora ja läksi perkkamishommihi. Se ei uvonu savehe senttikä. Et voiki maa olla ko betoni.

Mun tyäasun ol kyl omaperäne. Jokane huushollihi tulija kysys, oleks juur heräny. Mää ko huamasi jo erellisen hellesuven, että yäpaitta ei helleasun voit mikkä. Ainoastas kylil meno varte vaihro muut päällen.

Yks homma sentä sujus mallikkaste – puitte korjamine. Ukko kaas viime syksyn vanhoi hieskoivui ja pihlavi. Ne varjostiva hyvähä kasvamise alkku päässyi nuari puit. Sahas ja klapit kaaretu runko pinoiks. Ny oliva kuivanu. Oliva kuulemma kuivemppi ko puuhuanes.

Mää erhetysi kysymähä, koskas meina lopu halvo klapitta. Sain kuulla kunnian. Ymmärsi, ete olis siin lämpötilas pitäny eres kyssy.

Mut ilma oliva oikke kelvolise lomailuhu. Ajetti kippuraist, piänt tiät Maskuhu yhre kasvitutu tyyjö. Ukko totes: ”Tämähän on kuin Teneriffalla ajelisi.” Peril istutti varjonpualel terassil, nautitti tarjoilust, mukavast seorast ja suvest.

Ystäv pohjosest soit. Ol poikas huushollis koerate hoitajan. Valit, ete ulkon ei voi olla, ko o hyttyssi iha mahrottomaste.

Sillo mää ymmärsi, mink tähre mää tykkä suvel Laitlas ehtoist. Ukko istatta vahtama televisiot iltapala jälkke. Mää pruukka mennä viäl ulos yhre tryki.

Ukko ei sitä ymmär, vaik mää yritä selittä, kui mukavas on kekkuloit T-paeral ja pikkuhousuil pihal, ko ei paarma käy kimppuhu niin ko päeväl eikä hyttyse ehtoste niin ko koton.

Soiti flikal pohjossehe. Valiti kuumurest ja kuivurest. Hän sanos, et tähä ny vaa o tottumine. Taita ol oikkias.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva biologi, joka on kotoisin Laitilasta.