Kerro havaintosi: näitkö siilin tai vaskitsan

0
Vaskitsa ei ole käärme, vaan jalaton lisko

Laitilan Sanomat kerää havaintoja harvemmin nähdyistä luontokappaleista, erityisesti siileistä ja vaskitsoista. Muutkin havainnot ovat tervetulleita.

Lähetä havaintosi osoitteeseen toimitus@laitilansanomat.fi 15.8. mennessä. Kerro oma nimesi sekä havainnon aika ja paikka. Myös kuvat ovat tervetulleita.

Vaskitsa on yleensä alle 35 senttiä pitkä jalaton lisko. Sen selkäpuoli on kuparinhohtoinen, mutta voi olla myös punertava tai harmaa. Naaraalla on usein tumma selkäjuova.

Vaskitsaa tavataan lähes koko Euroopassa Fennoskandian eteläosasta Pohjois-Espanjaan. Suomessa levinneisyys painottuu Etelä-Suomeen. Vaskitsat liikkuvat yleensä hämärässä ja viihtyvät piilossa kivenkoloissa, oksien alla tai lehtikasoissa. Sen pääasiallista ravintoa ovat etanat ja kastemadot. Samoin kuin sisilisko, myös vaskitsa voi irrottaa häntänsä jos se pelästyy.

Piikikäs ja pyöreä siili käyttää ravinnokseen hyönteisiä, nilviäisiä ja lieroja. Yhdessä siilissä on noin 3000 – 6000 piikkiä. Siilit liikkuvat iltaisin ja öisin, päivät ne viettävät nukkumalla.

Siilejä näkee enää harvoin, sillä se viihtyy parhaiten ihmisasutuksen läheisyydessä paikoissa, joissa on lehti- ja risukasoja ja muita piilopaikkoja. Siilejä on joutunut paljon myös liikenteen uhreiksi.

Sekä vaskitsa että siili ovat rauhoitettuja.

Lähetä havaintosi osoitteeseen toimitus@laitilansanomat.fi 15.8. mennessä. Kerro oma nimesi sekä havainnon aika ja paikka. Myös kuvat ovat tervetulleita.