Kuka auttaa?

0

Joskus – ja lähes aina täysin yllättäen – voi joutua tilanteeseen, jossa toisen ihmisen henki on omissa käsissä. Tilanne voi tulla eteen vesillä, maissa, tien päällä, mökillä, kaupungissa tai kotona.

Laitilalainen Matti Talvio oli mökillään kuullessaan avunhuutoja mereltä. Hän lähti katsomaan, mitä on tapahtunut ja pelasti veneensä päälle kivunneen uusikaupunkilaisen pariskunnan (sivu 10). Talvio palkittiin ansaitusti hengenpelastusmitalilla.

Liian usein kuulee kerrottavan tapauksista, joissa ihmiset eivät ole rohjenneet mennä auttamaan vaikka ovat ehkä havainneet jonkun makaavan maassa. Kynnys astua oman kuplansa ulkopuolelle ja mennä kysymään, tarvitaanko apua, tuntuu joskus olevan liian suuri.

Joku voi perustella ohi kävelemistä sillä, että maassa makaava on vain humalassa, vaikka yhtä lailla humalainenkin voi tarvita apua, jos hän on esimerkiksi lyönyt päänsä. Lisäksi esimerkiksi diabetes, epilepsia tai vaikka sydänkohtaus voivat olla syynä siihen, että ihminen makaa maassa.

Kuitenkin, jos asiaa miettii hetken, kysyminen turhaan on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin ohi käveleminen silloin, jos apua tarvitaan nopeasti. Kenelläkään meistä ei myöskään ole sitä mahdollisuutta, että voisimme vain ajatella jonkun muun auttavan. Jos kukaan ei auta, ei ole ketään muuta.

Varmastikaan kukaan ei haluaisi olla se, jonka ohi kävellään silloin, kun henki on vaarassa.

Kun on kyseessä hätätilanne, kaikki yritykset pelastaa ihmishenki on parempi kuin katseen kääntäminen pois. Vähintä, mitä voi tehdä, on soittaa paikalle apua. Silloinkin kun apua näyttäisi jo olevan paikalla, voi paikalla olevalta ihmiseltä tai ihmisiltä, voiko tehdä jotain.

Kaikki voivat auttaa ja jokaisen myös pitäisi.

Hanna Hyttinen
hanna.hyttinen@laitilansanomat.fi